Avainsana-arkisto: Gibraltar

Galapagos

10 matkakuvaa

Monet matkablogit ovat viime aikoina koostaneet samalla listalla 10 matkakuvaa Journey Diary -blogin alkuperäisideana. Meriharakan kuvakavalkadi on antanut hetken odottaa itseään, mutta tässä se nyt tulee!

1. Kuva lentokoneen siivestä

Jeju Air

Päädyin viime syksynä aamulennolla Soulin Gimposta Jejulle otettuun kuvaan Jeju Airin koneen siivestä. Mietin myös lentoamme Varanasiin Kingfisherin koneella, joka tuolloin, kun olimme matkustaneet vielä paljon vähemmän, tuntui tosi eksoottiselta lentoyhtiöltä. Ehdolla oli myös Galapagos Air ja lento Palermosta Lampedusalle.

2. Paras vahingossa onnistunut otos

Menorca

En väitä olevani erityisen hyvä valokuvaaja ja vastavalo on aina erityisen vaikea, mutta tästä Menorcalla otetusta kuvasta pidän. Menorcalla kävimme Kristina Cruisesin risteilyllä vuonna 2010. Baleaarien pääsaarelle Mallorcalle menemme elämämme ensimmäisen kerran vasta tulevana juhannuksena!

3. Matkakuva, joka saa hyvälle tuulelle

Devils Pool

Tätä ei tarvinnut kauan miettiä. Uintiretki pieneen kallioaltaaseen nimeltä Devil’s Pool Victorian putousten yläpuolella Sambian puolella on jäänyt mieleen! Ainoa toinen mielessäni ollut ehdokas oli kuva minusta makaamassa rannalla hylkeiden vieressä Galapagoksella, mutta sitä etsiessäni törmäsin samaiselta rannalta otettuun seuraavaan kuvaan, joka ehdottomasti halusi tänne luontokuvaksi …

4. Luontokuva

Galapagos

Etsiskelin hetken myös kuvaa leopardista Chobe-joella, mutta en hennonut antaa sen työntää pois tätä veijaria! Tämä siis Galapagokselta, Rabidan saarelta.

5. Kuva yläilmoista

Gibraltar

Etsin kuvaa, joka olisi otettu World Trade Centerin tornin huipulta vuonna 1984, mutta löysin vaan kuvan torneista. Empire State Buildingistä otetut kuvat vuonna 2012 tuntuivat turhan tavallisilta. Auringonlaskukuva savannille Lobo Lodgen kallioilta Tansaniassa tai ensimmäinen näkymä Ngorongoron kraatteriin kilpailivat myös tästä paikasta, mutta menköön tämä Euroopalle: tässä siis Gibraltar.

6. Postikorttimaisema

Luang Prabang

Tämä vai Buranon pastellinväriset talot Venetsiassa? Olkoon tämä, auringonlasku Luang Prabangissa, näkymä Mekong-joelle. Mielestäni ihania nuo valokehät sitä meitä alempana kuvaavien turistien päiden ympärillä!

7. Kuva matkaseurasta

Tansania

Sisarentyttäreni ja virtahevot Tansaniassa. Hänen kanssaan tekemistämme matkoista ehkä ikimuistoisin. Jos ei  sitten purjehdusloma Brittiläisillä Neitsytsaarilla, jossa hän jo 12-vuotiaana toimi jollakapteeninamme. Tai matka Pariisiin ja EuroDisney -puistoon 8-vuotiaan kanssa. Tai viikko Aachenissa 10-vuotiaan ihanassa seurassa. Tai aikuisena New Yorkissa. Tai keväinen viikonloppu Lissabonissa pari kuukautta sitten.
Seuraavaksi Seychelleille? (ei ole varattuna eikä sitovasti luvattuna!).

8. Fiilistelykuva palmun alla

Malediivit

Tällaisen meidän matkakuvista löytääkseen pitää mennä kauas taaksepäin, sillä rantalomat ovat matkailuhistoriassamme harvassa. Tämä löytyi vuodelta 1991, Malediivit ja Angagan saari siellä.

9. Hyvää huomenta kuva

Royal Livingstone

Maailman paras hotelli, maailman paras hotelliaamiainen ja maailman upein hotellialueen puutarha siellä vapaina vaeltavine seeproineen: Royal Livingstone, Sambia.

10. Lempikaupunkini

Kööpenhamina Copenhagen

Kööpenhamina. En jäänyt miettimään vaihtoehtoja. Kuva kesältä 2013. Oivalsin, että voihan suosituista turistikohteista ottaa kuvan odottamatta sitä, että muut turistit väistäisivät.

Tässä tämä, kertaalleen tehtynä. Voisin luultavasti tehdä tämän kymmenen kertaa ja vielä löytyisi sopivia kuvia joka kohtaan. Ehkä tämä pitäisi tehdä per manner, sillä tämä otos ainakin syrjii Pohjois-Amerikkaa, sillä kuvista on 3 Aasiasta, 3 Afrikasta, 3 Euroopasta ja vain yksi Etelä-Amerikasta, ja sekin saarelta.

P.S.
Tämän jutun otsikkokuvakin on Galapagokselta: siinä se menee, parempiin suihin, kilpikonnanpoikanen.

Gibraltarilta Ajacciolle

Syyskuun toisella viikolla risteilimme läntisellä Välimerellä – ja ensimmäistä kertaa Kristina Cruises –varustamon uudella Kristina Katarina –laivalla. Risteilyn valitsimme (kuten edellisen Kristina Regina –risteilymmekin) meille sopivan reitin takia, emme niinkään laivan tai varustamon, joskin olihan uuteen laivaankin tutustuminen ihan mielenkiintoista.

Forum Romanum

Matka alkoi Gibraltarilta, jonne saavuimme lauantaina sen verran ennen laivan lähtöä, että ehdimme käydä katsomassa apinat (lienee melkein paikan päänähtävyys) ja samalla ihailemaan näköaloja kaupungin ja sataman yli.
Gibraltarilta matka jatkui Barcelonaan – ja tämä väli olikin sen verran pitkä, että sunnuntai vietettiin kokonaan merellä ja Barcelonassa olimme perillä vasta maanantai-aamuna. Sunnuntain viihdykkeeksi laivalla oli mm. joitakin luentoja Katalonian historiasta ja Barcelonan nähtävyyksien esittelyä – ja jopa espanjan kielen alkeiskurssi sangrialla höystettynä. Myös aurinkokansi olisi ilman luentojakin viihdykkeeksi riittänyt.
Barcelonassa teimme omatoimiretken (taksi, juna, kaapelivaunu, juna, metro) Montserratin kylään, kävelimme La Ramblaa Katalonia –aukiolta rantaan ja katsastimme rannan uuden Mare Magnumin alueen.
(Barcelonassa vietimme myös Sadun ja Anssin kanssa juhannuksen kesällä 2005.)
Tiistai-aamuna laiva olikin sitten jo Menorcalla, Mahónin kaupungissa. Menorcalla osallistuimme retkelle, jolla pääsimme kätevästi näkemään saarta hiukan enemmän: Fornellsin kalastajakylä, saaren korkein kohta Monte Toro, megaliitit (taulit) ja jännä uusvanha Binibecan lomakylä. Siis uusvanha siten, että ihan uusi kokonaisuus loma-asuntoja oli rakennettu vanhaan tyyliin, jopa kylän kirkontorni (vain torni, ei kirkkoa), oli olemassa vain ulkonäön vuoksi. Saariretki sitten toki toisaalta tarkoitti, että Mahónin kaupunki jäi vähemmälle, mutta eipä kai tuo haitannut. Menorcalla muuten tuuli – taitaa tuulla aina enemmän tai vähemmän.
Espanjan jälkeen olikin sitten vuorossa Italia, ensin Sardinia (jossa tätä ennen olin käynyt vain parin päivän työmatkalla) ja Cagliari. Täällä otimme Menorcan retkipäivän jälkeen rennosti ja kiertelimme vaan hiukan kaupungin katuja, kauppoja ja kahviloita omatoimisesti. Ihan mukavan tuntuinen kaupunki – ja ilmat suosivat, kuten koko matkalla: aurinko paistoi ja lämpötila oli yli 20, mutta alle 30 astetta, eli tarkeni, muttei ollut turhan kuuma (paitsi Roomassa, jossa helle hiukan haittasi).
Yhden ”välipäivän” jälkeen oli sitten vuorossa risteilyn rankin päivä: aamulla rantautuminen Rooman satamakaupunki Civitavecchiaan klo 10, sieltä retkibussilla Roomaan ja noin Rooman kaikki nähtävyydet yhdessä päivässä: Pietarinkirkko (Vatikaani), Colosseum ja bussin ikkunasta Circus Maximus, Forum Romanum, Constantinen riemukaari, Piazza Bocca Della Verita, Castel S.Angelo ja Enkelten silta, Vittorio Emanuele II:n monumentti, S.Maria Maggiore ja Lateraalikirkko. Lopuksi jalkauduimme Piazza Navonalle, josta vielä kävelimme reitin Pantheon – Fontana di Trevi – Espanjalaiset portaat – hengästyttävää ehkä, mutta Pirkko oli kaupungissa käynyt aikaisemmin ja Lasse ei ole koskaan ollut Italia-fani. Mutta myönnettäköön, kyllä Rooma on omalla tavallaan vaikuttava, historiaa joka kadunkulmassa ja monessa kerroksessa.
Civitavecchiasta laiva jatkoi matkaa illalla n. klo 22 – ja seuraavana aamuna olimmekin sitten Livornossa, josta olisi päässyt retkelle Pisaan, mutta kun se oli jo aikaisemmin tullut nähtyä, niin jätimme väliin, ja pidimme taas välipäivän – päivän kohokohtana aitoitalialaiset pizzat.
Livornon jälkeen vaihtui taas maakin ja paluulauantaiaamuna rantauduimme Korsikan Ajaccioon, jossa osallistuimme retkelle, joka vei meidät Korsika-rallin hurjiin maisemiin ja nugaatehtaalle, mutta aikaa jäi myös kivasti Ajaccion kaupunkiin ja Napoleon Bonaparten patsaan ihasteluun.

Laivan paluuinfossa kertoivat, että Ajaccion kenttä on pieni, eikä kentällä oikeaan paikkaan löytäminen ole vaikeaa. Mutta pienellä kentällä on myös pieni kapasiteetti ja kaksi Finnairin tilauslentokonetta normaalin liikenteen lisäksi puolen tunnin välein ruuhkautti niin lähtöselvityksen kuin turvatarkastuksen siten, että jonoissa vierähti lähes pari tuntia.

Mutta kyllä sieltä lopulta kaikki Helsinki-Vantaalle onnellisesti pääsivät!

Risteilykuvia voit halutessasi katsella täältä.

Kristina Katarina

Syyskuiseen risteilyymme liittyen muutama kommentti uudesta Kristina Katarina -laivasta.

Kristina Katarina

Tai siis laivahan ei ole ihan uusi – vaan vanha laiva, joka on remontoitu uudelle varustamolle uuteen käyttöön. Laivaa voisi luonnehtia, että se oli kuin hiukan vanhempi ruotsinlaiva: keskitason hytit (Antonia-luokka) olivat tasan samanlaisia kuin ne ainakin 80-90 –luvuilla tapasivat olla Helsinki/Turku –Tukholma välillä – eli ahtaita, kahden hengen viikon vaatteet ja muut tavarat mahtuivat juuri ja juuri kaappeihin ja laatikoihin ja matkalaukut pyysimme saada muualle säilöön, kun niille ei hytistä paikkaa tuntunut löytyvän. Alasängyt olivat tässä hyttityypissä kiinteästi erillään (sänkyjä ei saanut yhdistettyä) ja yläsängytkin paikallaan (tosin ilman patjoja ja seinälle käännettyinä). Kylpyhuonetta ei ollut taidettu isommin remontoidakaan – esimerkiksi hiustenkuivaajan ilmaletku rapisi murusiksi käteen.

Yleisiin tiloihin sen sijaan oli panostettu – siltä osin lähinnä jäimme kaipaamaan vanhan Kristina Reginan vaaleaa ja toimivaa luentosalia – iltaravintolan käyttäminen päivällä infotilaisuuksiin ja luentoihin ei oikein toiminut.

Ravintoloiden tarjonta oli, ei nyt ylellistä (kansainvälisten risteilyjen tapaan) mutta riittävää. Aamupalalla, jos halusi kahvileipää, niin sitä ei nyt ihan aina riittänytkään, mutta pääosin homma toimi. Useimmiten söimme alkuillasta Bistrossa, jos maissa syöminen oli jäänyt vähäisemmäksi – pöytävarausten kanssa pelleily ei innostanut sen enempää kuin tylsän tuntuinen buffet-illallinenkaan. Ja useimmiten Bistro toimi hyvin – mitä nyt kerran kanagorgonzolapastasta oli kana unohtunut, mutta hyvitykseksi saimme sitten jälkiruuat.

Myös hytin siivouksen saimme muutamalla huomautuksella loppumatkan ajaksi jo toimimaankin…

Uudelle Spa-kokonaisuudelle sen sijaan antaisin täydet pisteet – ainakin mukavalle kosmetologille, jonka palveluista testasin niin jalka- kuin käsihoidon. Kuntosalikin oli riittävä oikeaan kuntoiluun, tosin vielä voisi panostaa hiukan: tarjolle pyyhkeitä ja ohjelmaa salilla jo olevaan televisioon musiikki- tai matkailuaiheisten DVDeiden muodossa.

Retkille osallistuimme Menorcalla, Civitavecchiassa (Rooma) ja Ajacciossa ja ne olivat ihan ok – laivan vaihto ei ollut retkitoimintaan vaikuttanut.

Yhteenvetona – mielestämme uusi laiva oli melkein ok – ei ylellinen, mutta tasoltaan viikon matkalle ainakin ihan riittävä – ja osa asioista varmaan korjaantuu vielä paremmalle tasolle, kunhan laiva ehtii olemaan liikenteessä vähän pitempään – olihan tämä vasta laivan toinen tai kolmas risteily.

Omalta osaltamme emme ehkä hetimmiten palaa tälle laivalle, mutta enemmänkin siksi, että laivan risteilyreitit eivät enää meille juurikaan tarjoa uutta nähtävää, kuin siksi, että olisimme uuden laivan huonoksi havainneet. Mutta jos palaamme, niin mahdollisuuksien mukaan valitsisimme esimerkiksi Regina-luokan hytin.

Voit halutessasi myös lukea matkakertomuksemme tai katsoa kuvia risteilyltä.