Avainsana-arkisto: Göran Schildt

schildtaalto feature

Schildt & Aalto & Jyväskylä – ja vähän muutakin

Espoo – Oulu – Espoo -kierroksemme alkaa olla lopuillaan myös blogissa, mutta pistäydytään vielä ainakin Jyväskylässä.

Tiukahkon aikataulun reissullamme keskityimme kaupungissa vain muutamaan kohteeseen, joiksi valikoituivat:

  • Aalto-museon kesänäyttely Schildt & Aalto. Modernit humanistit.
  • Teeleidi
  • Toivolan Piha

Näyttely vaikutti pakolliselta menolta ainakin Schildt-nimisille 🙂
Teeleidi ja Toivolan Piha pääsivät mukaan Jyväskylää hyvin tuntevan naapurimme suosituksesta.

Schildt & Aalto. Modernit humanistit.

Schildt & Aalto Jyväskylä

Alvar Aalto -museon kesänäyttely kertoo Göran Schildtin ja Alvar Aallon ystävyydestä ja yhteistyöstä.  Elämänikäinen ystävyys alkoi Niilin risteilyllä vuonna 1953 ja jatkui arkkitehdin kuolemaan asti vuonna 1976. Alvar Aalto on suunnitellut vuonna 1970 valmistuneen Villa Skeppetin, Schildtien Tammisaaren kodin ja Göran Schildt puolestaan on kirjoittanut Alvar Aallon elämänkerran.

Näyttely kertoo tämän ystävyyden ja yhteistyön tarinaa kuvin ja esinein.

Schildt & Aalto Jyväskylä
Ystävät Göran Schildt ja Alvar Aalto
Schildt & Aalto Modernit humanistit.
Tämä sopisi loistavasti meillekin, ilman tuota Italian -etuliitettä.
Schildt & Aalto Modernit humanistit.
Kaksi Schildtiä samassa kuvassa, vanhempi ja nuorempi

Schildt & Aalto -näyttelyn lisäksi tutustuimme museon perusnäyttelyyn, joka esittelee Aallon suunnittelemia rakennuksia pienoismallein, piirustuksin ja valokuvin ja Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia huonekaluja ja valaisimia.
Museokaupassa on loistava valikoima Aaltojen suunnittelemia tekstiilejä ja astioita.

Alvar Aalto -museo JyväskyläAlvar Aalto museo Jyväskylä

Näyttely on avoinna Jyväskylässä syyskuun 17. päivään asti ja on toteutettu museon ja Christine ja Göran Schildtin säätiön yhteistyönä. Jyväskylän jälkeen näyttely siirtyy Villa Schildtiin Tammisaaressa.

Teeleidi

TeeleidiTeeleidistä meitä evästettiin – paitsi, että se tarjoaa teetä – että se on äskettäin joutunut muuttamaan ja että se sijaitsee nykyisin entisessä kaupunginjohtajan talossa osoitteessa Kramsunkatu 1, ihan lähellä yliopistoa ja Alvar Aalto -museota.

Paikka löytyikin helposti kävelyetäisyydellä museosta eikä hieman pilvisenä keskiviikkona ollut kovin ruuhkainenkaan. Vitriinistä löytyi testattava kakkulaatu ja muutaman pienen väärinymmärryksen jälkeen valitsimme jos ei sadoista, niin ainakin kymmenistä teelaaduistakin kakulle mielestämme sopivan ja asetuimme nauttimaan viehättävästä miljööstä.

Teeleidi Jyväskylä Teeleidi Jyväskylä

Ei tämä hassumpi paikka ollut, ei ainakaan toisella kerran, jos tänne joskus toistekin päätyisimme. Ensimmäisellä kerralla paikan toimintatapa ei meille, eikä ihan kaikille muillekaan, oikein auennut. Tilaus tehdään siis teehyllyn vieressä valitsemalla teelaatu ja siinä samalla voi kertoa mitä muuta haluaa ja sen jälkeen kaikki tuodaan pöytään.
Kahvista emme kehdanneet kysyä vaikka Lasse kahvinystävä onkin – Teeleidissä pitänee mukautua teen juojaksi.

Toivolan Vanha Piha

Toivolan vanha piha

Toivolan Vanha Piha on idyllinen kokoelma käsityöläispuoteja ja kahviloita vanhojen talojen muodostamassa pihapiirissä. Kahvilat jäivät täällä testaamatta, sillä saavuimmehan tänne suoraan Teeleidistä, mutta muutamassa käsityöliikkeessä kävin katsomassa kauniita töitä.

Vähän hassuja tavallaan tämä varmaan monen matkailijan tapa käydä tällaisissa paikoissa ihastelemassa kaikkea kaunista, nykyisin ehkä kuvaamassakin paitsi miljöötä myös esillä olevia käsitöitä, vaikka harvemmin, minä ainakaan, mitään tällaisia tuotteita ostan.

Lankakauppa oli kyllä ihana, jos vielä tulisi tehneeksi käsitöitä. Juuri nyt minulla on edelleen kesken jo yli vuosi sitten aloittamani virkkaustyö, jonka pitäisi joskus päätyä huiviksi asti – saa nähdä miten käy.

Toivolan vanha piha

Suomenselkä

Oulu-Jyväskylä välille kysyimme tuttavilta vinkkejä Facebookissa, kun emme olleet siltä väliltä keksineet oikein mitään näkemisen arvoista ja ensimmäiset arviot tästä Suomenselän alueesta olivatkin, että ei siellä ole mitään.

Lopulta sitten tällekin välille löytyi pari kohdetta, nimittäin Suomen keskipiste ja Vaskikellot.

Suomen keskipiste

Suomen keskipistettä ehdin Oulussa tutkimaan sen verran netistä, että opin nopeasti, että määrittelytavasta riippuen se asettuu useampaan kohtaan Suomea.
Tämä entisessä Piippolan, nykyisessä Siikalatvan, kunnassa  sijaitseva on määritelty siten, että jos jäykästä materiaalista valmistettu Suomen kartta tasapainotetaan yhden pisteen varaan, niin tämä on se piste.
Aiheesta hiukan lisää Tiede-lehden jutussa muutaman vuoden takaa.

Suomen keskipiste

Vaskikello

Tämän osalta emme oikein tienneet mitä odottaa, mutta taukopaikka löytyi helposti sekin nelostien varrelta, Pyhäjärveltä. Samassa risteyksessä on nykyisin myös ABC, ja vaskikelloista sosiaalisessa mediassa jakamiamme kuvia kommentoitiinkin jonkin verran tämän osalta, että toivottavasti Vaskikello selviää vielä ABC:n naapurissakin.

Kelloja on paljon, monessa kerroksessa, isoja ja pieniä. Pieniä paljon lisää vielä sisällä.
Osa oikeastaan ihan kauniitakin. Mutta outoa, tällainen määrä tällaisia kelloja yhdessä paikassa! Kellokokoelma on kuulemma saanut alkunsa sattumalta vuonna 1973 hankitusta yhdestä kellosta ja on sittemmin kasvanut ainutlaatuiseksi kokoelmaksi ihan maailmanlaajuisestikin.

Vaskikello Vaskikello

Vaskikello
Muuta söpöä taukopaikalla 🙂

Linnahotelli

Jyväskylän ja sen lähellä sijainneiden Unescon maailmanperintökohteiden, Petäjäveden kirkon ja Oravivuoren kolmiomittaustornin jälkeen jatkoimme Hartolan Linnahotelliin viimeiseksi yöksi.

Olimme sopineet yön Linnahotellissa olevan blogiyhteistyö ja sen tiimoilta tapasimmekin hotellin johtajan alkuillasta. Yllätyimme hiukan, kun hän melko suoraan toivoi, ettemme kirjoittaisi hotellista mitään. Hotellin nykyiseen kukoistukseensa nostanut palkittu yrittäjä Päivi Koskela menettää nimittäin hotellinsa lähikuukausina kun tilat omistava Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiö ottaa itse hotellin hoitaakseen.

Sen verran nyt kuitenkin hotellista, että huoneemme oli mielestäni todella kivasti sisustettu ja vaikka esimerkiksi kylpyhuoneessa on hiukan ”opistomaisuutta” niin kaikki toimi hyvin ja kaikkialla oli tosi siistiä.
Hotelli sijaitsee aivan golf-kentän vierellä ja vaikkemme golfia pelaakaan, niin kenttä tarjoaa loisteliaan maiseman vaikka ilta- tai aamukävelylle hotellin ympäristössä.
Aamiainen oli ehkä valikoimaltaan hiukan suppea, mutta kaikki mitä oli tarjolla oli tuoretta ja hyvää. Näin siis heinäkuussa 2017 – syksyllä 2017 kaikki voi jo olla toisinkin.

Linnahotelli Hartola Linnahotelli Hartola

Hotellin pihalla, vielä heinäkuussa, sijainnut isokokoinen Joakim Cederholmin työ Istuva tyttö, johdatteli meidät hienosti kiertomatkamme viimeiseen varsinaiseen kohteeseen, eli Sysmän Pinxinmäelle. Toki poikkesimme ensin la Kar de Mummassa, yksi merkittävä Hartolassa toimiva yritys sekin ja kun olimme jo illaksi kotiin menossa, niin mukaan lähti niin leipää kuin pitkokin. Etenkin jos tarvitset gluteiinittomia tuotteita, niin tämä on osoitteesi tuolla suunnalla Suomea!

Joakim Cederholm Istuva nainen Hartola

La Kar De Mumma Hartola

Pinxinmäki

Vuosia sitten kävimme useampana vuotena maineikkaassa Suvi-Pinxin kesänäyttelyssä ja onpa meillä kotonakin sieltä hankittuja töitä, joten ajattelimme, että on poiketaan katsastamassa tämä nykyinen Pinxinmäkikin ainakin kerran. Vanhan Suvi-Pinxin toimintahan loppui vuonna 2007 ja nykymuotoisella Pinxinmäellä on myös taidetta esillä nyt kolmatta kesää.

Pinxinmäki 2017
Pinxinmäki 2017

Pinxinmäki 2017
Sirpa Särkijärven työt poikkesivat edukseen Pinxinmäellä

Pinxinmäki oli kuitenkin Suvi-Pinxin loiston ajan 1980-luvulla kokeneelle sen verran kalpea muisto entisestä, että tuskin poikkeamme täällä tulevina kesinä uudelleen.
Emme ainakaan lähde tätä varten Sysmään, kuten aikoinaan useampana kesänä Suvi-Pinxin takia teimme.
Pinxinmäen vuoden 2017 kesänäyttely ”Kasvotusten” päättyy jo 13.8.

Sysmän jälkeen poikkesimmekin sitten enää Lammilla ja Tuuloksessa, edellisessä isäni haudalla ja jälkimmäisessä lounaalla ja ostoksilla isossa Voglian myymälässä.

splizzeria
Ensimmäisen kerran Splizzeriassa: salaattia ja pizzaa samassa annoksessa

Linna-hotelli tarjosi meille yöpymisen Hartolassa.

Venemessut feature

Göran Schildtin jäljillä venemessuilla

Suunnitelmamme sunnuntain Venemessu-retkellemme oli hyvä, vaikka muutamia kivoja yllätyksiäkin tuli vastaan. Messusuunnitelma on aina hyvä olla olemassa, sillä Helsingissäkin messukeskus on sen verran iso, että muuten halleihin eksyy ihmettelemään satunnaisesti vastaan tulevia asioita ja mahdollisesti mielenkiintoisimmat jutut jäävät kokonaan näkemättä/kokematta.

Göran Schildt 100 vuotta

Pääkohteemme oli keskustelutilaisuus Göran Schildtin ja Leroksen ympärillä, joka oli tuonut myös edesmenneen kirjailijan vaimon, Christine Schildtin, Suomeen.
Tänä vuonnahan, tarkkaan ottaen 11.3. tulee kuluneeksi 100 vuotta Göran Schildtin syntymästä, kuten, vähän myöhemmin, Suomen itsenäistymisestä.

Christine Schildt
Christine (ja Göran) Schildt

Keskustelun juonsi toimittaja Jarmo Ratinen, aloittamalla Göran Schildtiä (tai oikeastaan siis filosofi Herakleitosta) lainaten: Panta rhei, kaikki virtaa. Kapeasti ajatellen näinhän on merellä, mutta Herakleitos taisi kyllä tarkoittaa laajemminkin, että kaikki muuttuu koko ajan ja pysyväisyys on vain hetkellinen harha.

Christine Schildt pyytää heti aluksi anteeksi huonoa suomenkieltään: onhan hän asunut koko ikänsä enemmän tai vähemmän ulkomailla, mutta löytyvät ne suomenkielisetkin sanat sieltä.

Schildt, keskustelijat venemessuilla
Jarmo Ratinen, Hannu Rajala, Christine Schildt ja Magnus Lindberg

Aloitetaan heti Lerokselta, miksi juuri Leros?

Monet olivat kehottaneet Schildtejä olemaan menemättä Lerokselle: ”It is a very ugly island”, mutta Leroksella asuva kirjailija Sun Axelsson asui saarella ja oli kehunut saarta ja niinpä Schildtitkin kuitenkin päätyivät saarelle. He olivat siinä vaiheessa myös jo kyllästyneet pitkään matkaan Italiasta Kreikan saaristoon ja tukikohta Kreikassa oli alkanut tuntua hyvältä ajatukselta ja niinpä he tuolloin, kesällä 1965, viipyessään saarella vain kolme päivää, ostivat sieltä talon. Seuraavana kesänä he palasivat saarelle ja alkoivat kunnostaa taloa, josta sitten tulikin heidän toinen kotinsa, jossa he asuivat yleensä puolet vuodesta. Lähes kaikki Göran Schildtin kirjat on kirjoitettu saarella.

Miten Göran Schildtin kirjat syntyivät?

Jokaisen purjehduspäivän iltana Göran kirjoitti veneen lokikirjaan niin kuljetun reitin kuin päivän tapahtumat. Seuraavaksi hän useimmiten kirjoitti matkasta 7-8 artikkelia Svenska Dagbladetiin ja sitten lopulta kirjan. Teksti siis jalostui kirjaksi vähitellen.
Alvar Aallon kolmiosaisen elämänkerran kirjoittaminen kesti kymmenen vuotta, sillä Göran oli tarkka ja huolellinen kirjoittaja: jokainen yksityiskohta oli tarkistettava. Näinä vuosina Schildtit kiersivät maailmaa Aallon tuotantoon tutustuen ja kävivät myös Yhdysvalloissa kolme kertaa.

Miten Sinä hyppäsit Daphneen?

Rakkaudesta! En tiennyt mitään purjehtimisesta enkä ollut koskaan ollut merellä, mutta lähdin mukaan, sillä rakastuin heti Göraniin. Ensimmäinen matkamme suuntautui paitsi Välimerelle myös Mustalle merelle, jossa purjehdimme kovassa tuulessa enimmäkseen vastatuuleen ja jokaisessa satamassa harkitsin kotiin lähtemistä, mutta jäin sitten aina lopulta kuitenkin.

Asut edelleen osan vuodesta Leroksella?

Göranin vielä eläessä rakensimme Lerokselle pienen nykyaikaisemman talon, jossa elämä on sen verran helppoa, että voin viettää edelleen saarella noin puolet vuodesta. Vanha talomme on suljettu, mutta avaan sen vierailijoille, jotka haluavat tutustua paikkaan, jossa Göran Schildtin kirjat on kirjoitettu. Leroksella saatan kuunnella Sibeliusta ja kaivata Suomeen – ja Suomessa Mikis Theodorakista ja kaivata Kreikkaan. Kreikassa elämä on kuitenkin helpompaa ja rauhallisempaa kuin Suomessa.

Göran Schildt Regatta

gs_regatta_flyer_2017Mukana lavalla olivat myös Hannu Rajala, joka kertoi miten hän S/Y Sea Diana -veneen kipparina on osallistunut tänä syksynä 8. kerran järjestettävään Göran Schildt Regattaan Kreikan vesillä.

Regatta on järjestetty vuodesta 2010 alkaen ja tänä vuonna se purjehditaan aikaisempaa pitempänä (100 mailia, 4 päivää) Göran Schildtin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi, kertoi Magnus Lindberg, Christine ja Göran Schildt -säätiöstä.
Purjehtimisen lisäksi regatta tarjoaa kulttuuripitoista iltaohjelmaa ja muuten vaan mukavaa purjehdushenkistä yhdessäoloa.

Kulttuuriohjelmasta vastaa Artemis-ryhmä, jonka esityksiä pääsee tänä keväänä katsomaan Suomen kiertueella, jonka huippukohtana on esiintyminen Daphne-veneen luona Forum Marinumissa Turussa Göran Schildtin syntymäpäivänä 11.3. Onpa Forum Marinumin ravintolakin saanut juhlavuoden kunniaksi uuden nimen: Göran.
Regatasta (ja Göran Schildtistä) voi lukea lisää myös maaliskuun Vene-lehdestä.

Vanhoja veneitä ja meriharakka

Göran Schildt -teeman jälkeen kiertelimme tietysti muutenkin messuilla. Löysimme entisöidyt Kultaranta -veneet ja yllätyimme todella positiivisesti löytäessämme Outboard Museumin vanhasta veneestä puoli metriä korkean Meriharakan!

Entisöity Kultaranta-vene Entisöity Kultaranta-vene

Kultaranta II -vene on vuodelta vuodelta 1929 ja se on ollut presidenttien Relander, Mannerheim, Ryti, Paasikivi ja Kekkonen käytössä vuoteen 1959 asti.
Kultaranta (I) -vene on vuodelta 1921 ja on ollut presidenttien Ståhlberg, Relander, Svinhufvud ja Kallio käytössä.  Viime kesänä Naantalissä näimme Kultaranta VIII -veneen rantautuvan Kultarantaan siellä vieraillessamme.

Meriharakka venemessuilla Meriharakka venemessuilla

Merellisiä  valokuvia ja meriharakka!

Katsoimme myös hienoja, merellisiä, valokuvia Horisontti-näyttelyssä ja Pekka Lehtosen kuvia kotirannoiltamme, Haukilahdesta. Löytyipä Pekankin kuvien joukosta kuva meriharakasta, ja saimme siitä jopa laadukkaan digiversion käytettäväksi tässä jutussa.

Tuplasateenkaari Leif Rosas
Leif Rosaksen kuva Tuplasateenkaari Horisontti-näyttelyssä
Nuori meriharakka Pekka Lehtonen
Pekka Lehtosen kuva Nuori meriharakka Haukilahden rannalla

Merellistä rekvisiittaa

Purjeveneitä messuilla ei tänä vuonna juurikaan nähty – olisikohan niin, että niitä nähdäkseen pitää matkustaa Allt för Sjön -messuille Tukholmaan? Moottoriveneitä, soutuveneitä ja muita vesikulkuneuvoja sen sijaan oli esillä paljon, samoin erilaista merellistä rekvisiittaa. Vähän hypistelimme pieniä sähkömoottoreita: jos vaikka sellaisen soutuveneeseemme vielä hankkisimme.
Ja olihan tarjolla merellistä muotiakin, vauhdikkaassa High Heels -tanssiryhmän toteuttamassa muotinäytöksessä, merellisen musiikin vauhdittamana.
Henkilökohtaisesti minua hymyilytti eniten kappaleen Mambo Number 5 -kohdalla: olinhan joskus kuunnellut sitä lähes taukoamatta Tallinna – Helsinki väliä purjehtiessamme silloin mukana olleen kymmenvuotiaan kummipoikani toivomuksesta!

Optimistijolla venemessut if High Heels muotinäytös venemessutVenevarusteita venemessuilla

Lokikahvila

Lopuksi istuimme parin lyhyen esityksen verran Lokikahvilassa.
Olli Jokinen sanaili veneilyn tulevaisuudesta virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden tiimoilta. Tuo Pokemon-pelistä tuttu lisätty todellisuus voisi jossain vaiheessa tuoda vaikka lisätä veneen tuulilasista näkyvään maisemaan saarien nimet! Monen monta kertaa merellä kävi mielessä, että olisipa kätevää, kun saarilla ja luodoilla olisi nimet.

High Heels muotinäytös venemessut High Heels muotinäytös venemessut

Lokikahvila Lauri Kaira venemessut
Lauri Kaira Lokikahvilassa

Lauri Kaira poimi esitykseensä joitakin veneilyn historiaan liittyviä tarinoita Loki-palvelusta: metsästysretkeen liittyvä purjehduskuva vuosisadan alusta oli hiukan sitä tutkittaessa tuonut esiin kokonaisen tarinan ja kieltolainkin aikana valtakunnan silmäätekevät suhtautuivat ainakin merellä alkoholijuomiin melko suopeasti. Eipä olisi Algot Niska, salakuljettajana kunnostautunut, muuten tainnut päästä NJK:n jäseneksi …

Majakkaseura oli luonnollisesti myös esillä messuilla – tarttuipa sieltä mukaan jopa ainoa tekemämme messuostos, Majakkaseuran kalenteri vuodelle 2017. Nyt helmikuussa sen saa messuilta edulliseen 8 euron hintaan – suosittelemme!

Majakkaseura venemessuilla

Matkavinkkejä

Kiertelimme lopuksi hiukan myös messujen matkailuosastoilla. Etelä-Suomen saaristo olikin mukana messuilla useammalla osastolla, mutta vinkkeja hahmottelemaamme retkeen Merenkurkkuun ja Pohjois-Suomen majakoille emme tällä kertaa saaneet.
Tämä matka taitaa olla sellainen, että sen eteen täytyy ihan itse tehdä jonkin verran suunnittelua ja tutkimusta, tätä ei taida voida ostaa pakettina tai palveluna 🙂

Iloinen Inkoo lupasi tarjota meille pullakahvit seuraavalla Inkoon vierailullamme, siis Inkoonkin täytyy olla yksi kesäkohteitamme!

Iloinen Inkoo