Avainsana-arkisto: hotelli

Ger Mongolia

Asumuksena mongolialainen ger

Mongoliassa lähdimme viikonlopuksi pääkaupunki Ulan Batorin ulkopuolelle Terelj Lodge -nimiseen ger-kylään. Kaipa sitä voi ger-kyläksi sanoa, sillä hotellin tai erillisten mökkien sijaan alueella on ehkä 100 perinteistä geriä.
Siis tämän kylän alueella, kyliä taas tässä luonnonpuistossa on ainakin kymmeniä ja luonnonpuistoja taas maassa kymmeniä, eli vaan sattumalta ger-majoitusta mahdollisesti miettiessäsi et todennäköisesti päätyisi samaan kylään!

Terelj Lodge Mongolia Terelj Lodge Mongolia ger

Turkissa ger-tyyppisestä rakennuksesta käytetään nimeä jurtta, mutta Mongoliassa ne siis ovat gerejä. Paimentolaisuus vaati asumukselta siirrettävyyttä, sillä karja laidunsi eri vuodenaikoina eri alueilla ja paimentolaiset muuttivat karjan mukana.

Paitsi Mongoliassa samantyyppisiä asumuksia on monessa Stan-valtiossa, kuten Afganistanissa, Pakistanissa, Kazakstanissa, Kirgiisiassa, Uzbekistanissa ja Tadjikistanissa.

Gerejä näimme pääkaupungissa: siellä täällä kerrostalojen väleissä on yksittäisiä gerejä tai sopivilla vähän isommilla tonteilla pieniä ger-kyliä. Ison rakennustyömaan lähellä oli useita gerejä ja paikallisoppaamme kertoi rakentajien asuvan niissä.

Ger-asutus Ulan Batorissa luo kuitenkin ongelmia niin niiden lämmityksen kuin viemäröinnin osalta. Ger-alueilla on, useimmilla ainakin, sähköä saatavilla, mutta maaltak kaupunkiin muuttaneet paimentolaiset käyttävät kuitenkin mieluummin hiiltä, joka talvikuukausina heikentää pääkaupungin ilmanlaatua.

Ger Ulan Bator Lodge Mongolia
Gerejä kuvattuna hotellimme (Premium Hotel) ikkunasta Ulan Batorissa
Ger Ulan Bator Lodge Mongolia
Gerejä Zaisanin näköalapaikalta kuvattuna Ulan Batorissa

Siirrettävä pyöreä rakennus

Ger on pyöreän teltan näköinen rakennus, jonka sisimpänä kerroksena on puinen kehikko. Kehikon päällä on muutama kerros paksua villahuopaa ja päällimmäisenä vedenpitävä markiisityyppinen kangas.

Gerin keskellä on kamina ja katossa on aukko savupiipulle, mutta myös valolle.

Terelj Lodgessa oli gerejä, joissa oli jopa mukavuudet. Aina kahden perinteisen gerin väliin oli rakennettu kaksi kylpyhuonetta sisältävä kiinteä rakennus, johon sitten gerit liittyivät kummaltakin puolelta.

Ger on niin iso, että siihen mahtui helposti kaksikin parisänkyä, muutama tuoli, pöytä ja hyllykkö.

Terelj Lodge MongoliaTerelj Lodge Mongolia ger Terelj Lodge Mongolia

Kaikki alueen gerit eivät olleet kylpyhuoneellisiä, mutta alueella oli myös, kuten vaikka leirintäalueilla erilliset wc- ja suihkutilat naisille ja miehille.

Mongolian turisteille majoitusta tarjoavista ger-leireistä ilmeisesti vielä vain pieni osa on varustettu mukavuuksilla – ja kieltämättä, jotain perinteisyydestä menetetään kylpyhuoneen myötä, mutta toisaalta pidämme oman kylpyhuoneen tuomasta mukavuudesta!

Kesällä Mongoliassa voi etenkin päivisin olla todella kuumakin, mutta yöt olivat ainakin kesäkuun alussa vielä hiukan viileämpiä, joten illalla leirin henkilökunta kävi sytyttämässä tulet jokaiseen geriin. Yksi kunnon pesällinen nosti lämpötilan hetkeksi lähes kolmeenkymmeneen asteeseen. Jonkin ajan kuluttua tuli hiipui itsekseen ja gerin lämpötilakin taas laski vähitellen, mutta siinä vaiheessa peiton alla oli jo niin lämmintä, että pärjäsimme loistavasti aamuun asti.

Terelj Lodge Mongolia Terelj Lodge Mongolia
Terelj Lodge Mongolia Terelj Lodge Mongolia

Kylpyhuoneessa oli pesuallas, suihku ja wc. Lämmintä vettä tuli hiukan vaihtelevasti, eli suihkussa saattoi hetkellisesti saada niskaansa kylmänkin suihkun, mutta kunhan vedenlämmittimet siellä jossain taas ehtivät lämmittää lisää vettä, niin kyllä se vesi siitä lämpenikin.

Terelj Lodge Mongolia
Gerin kylpyhuone – vesitonkka lattialla on sähkökatkojen varalle wc:n huuhteluun, muuten kylpyhuoneessa oli juokseva vesi. Parin vuorokauden aikana kohdallemme osui yksi muutaman tunnin sähkökatko.
Terelj Lodge Mongolia
Kylpyhuoneettomissa gereissä oli kiva terassi ja isot lasiovet – melkein kävi kateeksi 🙂
Terelj Lodge Mongolia
… vaikkaoli meilläkin tällainen patio

Vieraana ger-asumuksessa

Ger-asumiseen pääsimme myös tutustumaan vierailulla paikallisen perheen luo. Kuulemma monet perheet, tai osa perheestä, asuu edelleen kesällä gereissä, kuten suomalaiset kesämökeillä. Gerit ovat ehkä isovanhempien asumuksia ja kesällä lapset ja isovanhemmat muuttavat takaisin maalle siinä missä talvella koko suurperhe asuu kaupungissa.

Ger MongoliaGer Mongolia

Perhe, jonka luona vierailimme, hankki kesäisin lisätuloja toivottamalla turisteja vieraaksi kotiinsa. Niinpä pääsimme tutustumaan myös tällaiseen geriin ja jopa osallistumaan perinteisen aterian valmistukseen perheen äidin ja tyttären kanssa.

Gerissä oli toisella laidalla keittiötarvikkeita, keskellä uuni kuten turistimajoituksenkin gerissä ja toisella laidalla patjoja ja tietysti iso televisio. Sähkö televisioon ja puhelimien lataamiseen saatiin aurinkopaneeleilla.

Ger Mongolia

Ger Mongolia
Kosmetiikkahylly gerissä

Tähän geriin ei todellakaan oltu liitetty betonirakennusta, jossa olisi sijainnut kylpyhuone, mutta ger oli kirkasvetisen joen rannalla ja pihan perellä oli puisella kehikolla ympäröity riuku.

Ger Mongolia

Buuzeja rypyttämässä

Buuzit, joita yhdessä valmistimme, ovat kuten dumplingit, joita olemme nauttineet ainakin Kiinassa ja Kaukasuksella, mutta siinä missä ne vaikka Kiinassa useimmiten täytetään vihanneksilla, mongolialaiset buuzit täytetään tukevasti lihasipulisekoituksella. Nyyttitaikina tehdään jauhoista ja vedestä.

Vaikken nyt varsinaisesti voikaan kehua taidoillani rypyttää karjalanpiirakoita, niin sen verran idea on minulle kuitenkin tuttu, että näidenkin nyyttien rypyttäminen sujui melko pienellä opastuksella. Valmiiksi koottuja nyyttejä höyrytettiin sitten gerin keskellä olevan uunin päällä ehkä 20 minuuttia, jonka jälkeen ne nautittiin sellaisenaan, hiukan paprikatomaattisalsalla höystäen.

Ger Mongolia   Ger MongoliaGer MongoliaGer MongoliaGer MongoliaGer Mongolia  Ger Mongolia

Juomaksi tarjolla oli suolaista maitoteetä, mutta onneksi meillä oli myös omat vesipullot mukana, sillä paikallinen juoma ei oikein napannut!

Ruuanvalmistuksen lisäksi perhe tarjoaa turisteille mahdollisuuden ratsastamiseen ja toki käytimme senkin, mutta lisää ratsastuksesta ja muistakin mongolialaisten suosimista urheilulajeista sitten toisella kertaa!

Kuninkaalliset gerit

Gereihin vielä palataksemme, niin Ulan Batorissa vierailimme Mongolian viimeisen kuninkaan Bogd Khanin palatsissa ja näimme siellä myös kuninkaan käytössä olleita gerejä, myös sadalla leopardin nahalla verhoillun! Näitä gerejä emme kuitenkaan päässeet näkemään sisältä (jos niiden sisällä nyt enää mitään olikaan).

Ger Ulan Bator Bogd Khan Ger Ulan Bator Bogd Khan

Tuliaisgerit

Matkamuistomyymälöistä olisi voinut ostaa mukaansa ger-rakennussarjan. Tosin siinä asuvalle nukelle olisi tullut ulkona vilu, sillä rakennussarjasta puuttuivat huopakerrokset.

Rakentaminen ei kuitenkaan ole ihan meidän juttumme, joten päädyimme pahviseen geriin, joka oli huonekalujen sisään täytetty suklaalla!

Ger Mongolia Ger Mongolia Ger Mongolia

 

Hotel Adlon otsikkokuva

Hotel Adlon

Keväällä 2014 päädyn katsomaan televisiosta saksalaista televisiosarjaa Hotelli Adlon – elämää suurempi tarina.

Kiinnostun hotellista ja vaikkakaan alkuperäistä hotellia ei enää ole olemassa, on samalla paikalla, Unter den Lindenillä, Brandenburgin portin edustalla 1997 avattu hotelli Adlon Kempinski. Wikipedian sanoin: Legendaarinen alkuperäinen hotelli Adlon oli yksi Euroopan kuuluisimmista. Se avattiin vuonna 1907, selvisi molemmista maailmansodista, mutta paloi toisen maailmansodan jo päätyttyä, venäläisten tyhjentäessä hotellin viinikellaria. Hotelli toimi vielä jonkin aikaa yhdessä säilyneessä siivessä jaetun Saksan aikana aina 1980-luvulle asti, jolloin se suljettiin. Saksan yhdistymisen jälkeen Kempinski-ketju rakennutti samalle paikalle uuden hotellin.

Hotel Adlon
Asuimme Hotel Adlon -kyltin yläpuolella kolmannessa kerroksessa

Jo tuolloin, keväällä 2014, ajattelin, että kun seuraavan kerran käymme Berliinissä, niin haluan yöpyä täällä, edes yhden yön. Varasimme hotellista perushuoneen yhdeksi yöksi – olimme Berliinissä tällä kertaa kolme yötä, mutta emme halunneet maksaa yli 300 euroa kaikista öistä, yksi riittäisi.

Junior sviitti

Otin huonevarauksen jälkeen yhteyttä hotellin markkinointiin ja kerroin kiinnostuksestani hotelliin ja kysyin, että olisiko mahdollisuutta saada hotellin esittelykierros.
Mainitsin toki myös, että kirjoitamme matkablogia ja että olemme yksi Suomen Top 10 -matkablogeista. Sainkin nopeasti vastauksen, että hotellin PR-johtaja esittelee meille mielellään hotellia ja sovimme tapaamisen hetimmiten hotelliin saavuttuamme.

Esittelykierroksen lisäksi saimme myös kivan upgraden perushuoneesta juniorsviittiin ja huoneen jo heti hotelliin saavuttuamme, puolilta päivin.
Sviitissämme meitä odotti shamppanja jäissä, hedelmätarjotin ja suklaata vuorokauden tarpeisiin. Mutta upeinta oli huoneestamme aukeava näköala Brandenburgin portille!

Hotel Adlon näkymät Hotel Adlon tervetuloaHotel Adlon tervetuloa

Lasse avasi parvekkeen ovet katsoakseen porttia ja Pariser Platzin ihmisvilinää ja yllättyi kun ihmiset hotellin edessä alkoivat vilkuttaa hänelle! Ehkä kävelykierroksella olevat turistit jotenkin olettivat, että kaikki hotellin parvekkeilla näkyvät ihmiset ovat jotenkin tunnettuja henkilöitä!
Myöhemmin opimme vielä, että hotelli tunnetaan myös siitä, että Michael Jackson on syksyllä 2002 roikottanut vauvaansa näiden samojen parvekkeiden kaiteen yli.

Sviittimme käsitti eteisen, ison huoneen, jonka toisessa päässä on parivuoden, keskellä kirjoituspöytä ja toisessa päässä sohvaryhmä. Kylpyhuone on sekin pienen makuuhuoneen kokoinen: iso amme, erillinen suihku ja  kaksi pesuallasta, kumpikin omassa nurkassaan huonetta. Niin kylpyhuoneesta kuin eteisestä pääsee erilliseen wc:hen.

Hotel Adlon Junior sviitti Hotel Adlon Junior sviitti Hotel Adlon Junior sviittiHotel Adlon

Kuninkaallinen sviitti

Kotiuduttuamme vuorossa onkin jo hotellin esittelykierros. Sabine kertaa meille hotellin historiaa ja on ehkä jopa hiukan vaikuttunut siitä, että televisiosarjan myötä tunnemme sen hyvin. Näemme hotellin ravintolat, talvipuutarhat ja sen verran isoja kokoustiloja, kuin niitä on vapaana. Vierailemme myös kylpylätiloissa ja uima-altaalla.

Jännittävintä on ehkä kuitenkin vierailu kuninkaallisessa sviitissä, jonka seinällä on kuva Kuningatar Elisabethista ja Prinssi Philipistä, jotka ovat hekin yöpyneet sviitissä useammankin kerran. Ilmeisesti tämä on myös sviitti, jossa Michael Jackson on asunut. Jos meidän sviitistämme oli hulppeat näkymät Brandenburgin portille, niin tästä sviitistä on näkymät niin Brandenburgin portille kuin Unter den Lindenin suuntaan.
Toki huoneitakin on enemmän kuin yksi.
Hotellissa on tietysti myös muita sviittejä, mutta vain tämä, kuninkaallinen sviitti, oli vapaana kierroksemme aikana, joten meillä oli mahdollisuus piipahtaa siinä.

Hotel Adlon Royal Suite Hotel Adlon Royal Suite Hotel Adlon Royal Suite

Mahtavasta hotellista huolimatta maltamme lähteä iltapäivällä kertaamaan Berliiniä: syömme lounaan Unter Den Lindenillä jossain ihan tavallisessa ravintolassa ja kävelemme Checkpoint Charlielle.

Öinen Brandenburgin portti

Illalla hotellille palatessamme näkymä Brandenburgin portille vangitsee meidät edelleen. Katsomme auringonlaskua minuutti minuutilta ”kotisohvalta”.
Yöksi jätämme vielä verhot auki yhdessä ikkunassa, joten näemme yölläkin valaistun portin. Aukiolla näyttää riittävän väkeä ympäri vuorokauden.

Hotel Adlon ja Brandenburgin portti Hotel Adlon ja Brandenburgin portti Hotel Adlon ja Brandenburgin portti

Aamu-uinnin kautta aamiaiselle

Aamulla haluamme viipyä hotellissa niin kauan kuin saamme. Aloitamme aamu-uinnilla kauniissa uima-altaassa, jossa saamme enimmäkseen uida kahdestaan. Arkiaamuna ihmisillä taitaa olla muita kiireitä – tai sitten olemme vaan liikkeellä myöhemmin kuin kiireisemmät vieraat.

Hotel Adlon uima-allas Hotel Adlon uima-allas

Aamiainen tuo mieleen loistoristeilijöillä nauttimamme aamiaiset. Tarjolla on runsas buffet, josta löytyy kaikki, mitä aamiaiselle voisi kaivata ja enemmänkin, mutta en olekaan aasialainen. Buffetin rinnalla on mahdollisuus tilata lämpimiä vaihtoehtoja pöytään ja tilaammekin belgialaisen vohvelin ja munakkaan. Buffetin erikoisemmasta päästä ovat ehkä valikoima kaviaareja, hotellin oma granola ja hotellin oma suklaalevite.

Aamiaisen päätteeksi aamiaissalin ovella tarjolla olevat berliininmunkit, jotka saa mukaansa paperipussissa! Otamme toki omat pussimme ja päädymme syömään ne vasta iltapäivällä kuljetettuamme niitä retkieväinä mukanamme aina Kurfürstendamille asti.

Hotel Adlon aamiainen Hotel Adlon aamiainen

Hotel Adlon aamiainen
Kuohuviinin tilalla on aitoa shamppanjaa ja lisäksi tarjolla on myös kaviaaria
Hotel Adlon aamiainen
Perusmüslien vaihtoehtona on hotellin omaa granolaa
Hotel Adlon aamiainen
Hotellin omaa suklaalevitettä, tummana ja vaaleana
Hotel Adlon aamiainen
Berliininmunkit vielä mukaan!

Hotel Adlon aamiainen

Hotel Adlon
Aamiainen tarjoiltiin 2. kerroksessa useammassa tilassa, tässä aulan pöytiä

Kahvila hotellin aulassa

Hotellin ravintoloita emme aamiasta lukuunottamatta tällä kertaa ainakaan kokeilleet, aulan kahvilaa lukuunottamatta. Aulan kahvilan keskellä on televisiosarjastakin tuttu norsupatsas, joka on kuulemme toteutettu alkuperäisen hotellin pihalla ollutta patsasta mallina käyttäen. Cappuccino tarjotaan Brandenburgin portin logolla ja palvelu on nopeaa ja huomaavaista. Eivätkä hinnatkaan mielestämme olleet mitenkään järkyttäviä, eli jos haluat aistia hetken hotellin tunnelmaa, niin pistäydy vaikka kahvilla!

Hotel Adlon kahvila

Hotel Adlon kahvila
Aulakahvila, keskellä historiallinen norsupatsas

Hotel Adlon kahvila Hotel Adlon kahvila

Hotel Adlon kahvila
Hotellin baarissa voi nauttia juomansa näin kauniissa ympäristössä

5 tähden hinnat

Maksoimme perushuoneestamme Booking.comin Genius-alennuksella arkiyönä toukokuun loppupuolella 414 euroa, sisältäen aamiaiset kahdelle. Ilman Genius-alennusta hinta näyttäisi olevan 460 euroa. Aamiainen maksoi kahdelta hengeltä 80 euroa. Juniorsviitti olisi noina päivinä maksanut aamiaisella 710 euroa. Huoneen varasimme noin 3 viikkoa etukäteen. Huoneiden hinnat näyttävät vaihtelevan rajusti viikosta toiseen ainakin nyt kesällä – kesäkuun loppupuolella jo perushuoneen hinta näyttäisi olevan yli 800 euroa, eli taisimme olla onnekkaita valitessamme vierailumme ajankohdaksi toukokuun lopun. Kuninkaallisen sviitin hinta ei sentään näytä vaihtelevan, hotellin sivuilta katsottuna se tuntuu aina maksavan saman 26 000 euroa yö.

Hotel Adlon
Hyvästi hotelli Adlon …
Hotel Adlon
Matkamuistomyymälän hotellista kertovia elokuvia ja kirjoja. Valittavasti televisiosarja DVD:llä on tarjolla vain saksankielisenä, ilman tekstitystä.

(Jutun otsikkokuva hotellin sivuilta.)

Laivahostelli Borea

Laivahostelli Borea – siis Kristina Regina

Käymme Turussa useita kertoja vuodessa sukuloinnin, tapahtumien tai muun asioinnin takia. Usein myös yövymme Turussa ja vuosien mittaan olemmekin tainneet testata vähintään kertaalleen kaikki Turun hotellit. Tällä kertaa päätimme kokeilla Laivahostelli Boreaa Aurajoen rannalla Forum Marinumin alueella.

Laivahostelli Borea

Emme ole hostelli-ihmisiä vaan tyypillisimmin yövymme neljän tähden hotelleissa, mutta Borean menneisyys Kristina Reginana uteloitti meitä riittävästi valitaksemme yhden yön kodiksemme hostellin. Osa laivan hyteistähän ovat kuin vaatimattomia hotellihuoneita, eli vaatimuksista oman huoneen, wc:n ja suihkun suhteen ei tarvitse tinkiä.

Forum Marinumin kupeessa

Saavuimme hostellille iltapäivällä ja asetuimme taloksi ennen iltaohjelmaamme. Hostellissa yöpyjät voivat käyttää Forum Marinumin paikoitusaluetta – vastaanotosta saa pysäköintiluvan, jolla voi ylittää paikoitusaikarajoituksen.
Paikoitusalueelta laivalle on lyhyt kävelymatka. Jos halaa ajaa auton ihan laivan eteen sen joutuu peruuttamaan takaisin, eli en suosittele, ellei matkatavaroita ole todella paljon.

Laivahostelli Borea

Laivahostelli Borea
Laivahostelli Borea – hytti 502 keväällä 2018. Samat verhot kuin 2008!

Olimme varanneet vähän isomman hytin, joka käytännössä osoittautui kahden pienen hytin yhdistelmäksi: pieni makuuhytti ja siihen liitettynä toinen pieni hytti, jonka kalustuksena oli sohvaryhmä. Sängyt olivat kumpikin omalla seinällään ja melko kapeita ja sanoisin, etteivät ainakaan liian pehmeitä. Hostellielämään tottumattomille meille oli uutta, että vaikka liinavaatteet sisältyivät hintaan, niin sänkyjen petaaminen ei.

Risteillessämme Kristina Reginalla kymmenisen vuotta sitten Edinburghista Skotlannin ympäri Bretagneen meillä oli saman kokoinen hytti, mutta ilman väliseinää, jolloin kahden sängyn välille jäi runsaasti tilaa!

Kristina Regina 2008
Kristina Regina – hytti 605 elokuussa 2008.
Ainakin kirjapinojen osalta matkustaminen on osaltamme muuttunut 10 vuodessa.

Laivan historiahan alkoi jo 1960, jolloin uusi laiva teki ensimmäisen Turku-Tukholma -risteilynsä tuolloin Bore-nimisenä. Silja Line luopui laivasta 1977 ja laiva lähti kiertämään maailmaa: Pietarsaareen, Skotlantiin, takaisin Suomeen Kaskisiin, muutama vuosi Algeriassa ja hetkeksi paluu Turku-Tukholma -reitille. Kristina Cruises osti laivat 1987 ja tässä vaiheessa nimikin vaihtui Kristina Reginaksi. 2010 Laiva palasi Aurajokeen, taas Boren väreissä ja Bore-nimisenä.

Roxterissa nauttimamme illallisen jälkeen palasimme laivalle. Forum Marinumin alue olikin jo hiljentynyt iltaan ja Aurajoen rannalla oli ihanan rauhallista!
Laivan kahvila, Cafe Navigare, oli vielä hetken auki (klo 20 asti), joten pääsimme vielä kurkkaamaan myös tähän taannoiselta risteilyltämme tuttuun kahvilaan.

Laivahostelli Borea
Laivahostelli Borea – Cafe Navigare

Kristina Reginan mennyt maailma

Vähän myöhemmin illalla hipsimme kannelle katsomaan auringonlaskua ja kiertelimme enemmänkin tavallaan tuttuja paikkoja. Hostellikäytössä olevat kannet on pidetty kunnossa myös ulkoterassien osalta, mutta ylemmillä kansilla näkyi miten nopeasti tällainen laiva vuosien mittaan rapistuu: ei taida tästä laivasta enää olla merelle lähtijäksi.

Laivahostelli Borea Laivahostelli BoreaLaivahostelli BoreaLaivahostelli BoreaLaivahostelli Borea

Sataman aamu

Kohtuullisesti nukutun yön jälkeen heräsin aamulla jo hetken ennen varmuuden vuoksi virittämääni herätystä. Rannan täydellinen hiljaisuus rikkoutui yhdessä hetkessä laivan ohi vyöryvien autojonojen ääneen. Aamun ensimmäisen satamaan saapuneen autokannen portit oli avattu ja autot purkautuivat Turun kaduille. Sanavalintaani ”kohtuullisesti nukutun yön” vaikutti niin hiukan askeettiset sängyt kuin hellepäivänä jälkeisenä yönä hytin hiukan korkea lämpötila, johon yritimme vaikuttaa ilmastointia säätämällä, mutta ei se ihan nappiin mennyt. Ikkunoiden avaaminen ei näissä vanhoissa laivan hyteissä ole vaihtoehto.

Hytin hintaan kuului aamupala, joka oli jopa mielestäni hiukan keskivertoa parempi, siis jopa verrattuina kolmen tähden hotelleihin. Eiliseltä jääneet Cafe Navigaren puolitetut munkit olivat ehkä vähän riman alitus, mutta toisaalta ne olikin sitten epäterveellisinä vaihtoehtoina helppo jättää tuollaisina syömättä.

Laivahostelli Borea Laivahostelli Borea Laivahostelli Borea

Aamulla kävimme vielä hiukan kiertelemässä hostellin yleisissä tiloissa. Täällä olisi ollut mahdollista itsekin tehdä itselleen ruokaa, mutta sille meillä ei ollut tarvitta. Oleskelutiloissa (ja toistaiseksi vain siellä) toimii myös laivan wifi, jota suomalaisen liittymän omistajina emme kaivanneet ainakaan yläkannen hytissä asuessamme. Edullisimpiin pohjakerroksen hytteihin ei kuulemma puhelimen signaali oikein kanna, joten silloin oleskelutilan wifi laivan 3. kerroksessa on yksi vaihtoehto.

Laivahostelli Borea Laivahostelli Borea

Aamulaivalta purkautuvien autojen äänen herätettyä meidät ajoissa ehdimme vielä ennen lähtöämme pienelle aamukävelyllä katsomaan Forum Marinumin alueen suurinta päivänkakkaraa ja ihastelemaan Suomen Joutsenta aamuauringossa. Mutta sitten olikin jo taas aika jatkaa päivän seuraaviin kohteisiin ja tapaamisiin.

Laivahostelli BoreaSuomen Joutsen

Torikahvilaan on matkaa

Menisinkö toiste? Ehkä en. Laiva ei kuitenkaan ole ihan kävelyetäisyydellä keskustasta, ainakaan jos keskustaan on asioita useampaan otteeseen ja seniorina kaipasin hiukan parempaa vuodetta. Mutta nostalgiatrippinä ainakin kaikille Kristina Reginalla aikoinaan risteilleille suosittelisin nyt laivahostellina toimivaa laivaa: kyllä siellä aina yhden yön viihtyy, jos aikoinaan merelläkin laivalla viihtyi viikon tai useammankin!

Ja jos menisin, niin ehkä silloinkin kesällä. Laivan sijainti Aurajoessa on erityisen edukseen kesäiltana/aamuna ja silloin hiukan retkimäiset olosuhteetkaan eivät niin haittaa.

Torikahvila Turku

Torikahvila Turku
Norjan munkit kuuluvat Turun käynteihimme – tällä kertaa Torikahvilassa

Brittein saarten ympäri kesällä 2008

Vaikkakin jo vuonna 2008 kirjoitin lyhyen blogijutun risteilystämme, sen aikaiseen niukkaan tapaan, niin kun siihen nyt tämän jutun myötä hiukan palasin, niin en malta olla liittämättä tähänkin muutamia kuvia kyseiseltä risteilyltä:

Kristina Regina 2008
Vilskettä elokuisessa Edinburghissa
Kristina Regina 2008
Loch Nessin hirviötä ei näkynyt
Kristina Regina 2008
Callanishin kivipaadet Ulkohebrideillä
Kristina Regina 2008
Turisteja Giant’s Causewaylla
Kristina Regina 2008
Vehreä Stephens Green Dublinissa
Kristina Regina 2008
Scilly-saaren upeat puutarhat