Avainsana-arkisto: Jyväskylä

Yhteenveto feature

Neljä majakkaa ja kolme Unescokohdetta – näin sen toteutimme

Merenkurkun reissun työnimellä tekemästämme kesäisestä roadtripistä Espoosta Ouluun ja takaisin Espooseen blogissa julkaisemamme jutut ovat hiukan limittyneet muidenkin aiheiden lomaan, joten tässä vielä koottuna linkit kaikkiin juttuihin, suunnitelmista kustannuksiin ja kaikki siltä väliltä.

Jotta jutussa olisi jotain uuttakin, niin linkkien lomassa kulkee kuvallinen tarina vierailustamme Vaasassa.

Reittisuunnitelma

Tällaisella suunnitelmalla lähdimme liikkeelle runsaan viikon reissulle Espoosta Ouluun ja takaisin Espooseen

Mustasaaren kirkko Vaasa Roadtrip Espoo - Oulu - Espoo
Mustasaaren kirkko, vanha hovioikeus, Vanhassa Vaasassa
Vanha Vaasa Roadtrip Espoo - Oulu - Espoo
Vanhan Vaasan raunioita

Majakat

Majakoista kirjoitimme nämä jutut:

Vaasa
Wasa Segelföreningenin ravintolassa nautimme kesäisen lounaan
– näkymissä ei ollut valittamista

Unescon maailmanperintökohteet

Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta saimme samaan reissuun mahdutettua nämä kolme:

Vaasa kastepuu
Vaasan kirkossa näkemämme kastepuu oli minulle uusi tuttavuus
– tosin harvemmin Suomen kirkoissa tulee käytyä

Kaupunkeja

Muutamia jutun arvoisia kaupunkejakin matkalle osui:

Vaasa kaupungintalo
Vaasan kaupungintalo
Vaasa Aroma Sweet Vaasa
Vaasan in-kohteita: Aroma leipäkauppa ja Sweet Vaasa kahvila.
Eivät tosin mahtuneet enää WSF:n lounaan ja ystäviemme kotona tarjotun suklaakakun lisäksi ohjelmaamme

Kirjasimme kustannukset tarkasti eikä kotimaan matkailu mielestämme ole kallista!

Maxmo hembageri
Vaasassa saimme maistaa Maxmo hembagerin todella herkullista suklaakakkua!
schildtaalto feature

Schildt & Aalto & Jyväskylä – ja vähän muutakin

Espoo – Oulu – Espoo -kierroksemme alkaa olla lopuillaan myös blogissa, mutta pistäydytään vielä ainakin Jyväskylässä.

Tiukahkon aikataulun reissullamme keskityimme kaupungissa vain muutamaan kohteeseen, joiksi valikoituivat:

  • Aalto-museon kesänäyttely Schildt & Aalto. Modernit humanistit.
  • Teeleidi
  • Toivolan Piha

Näyttely vaikutti pakolliselta menolta ainakin Schildt-nimisille 🙂
Teeleidi ja Toivolan Piha pääsivät mukaan Jyväskylää hyvin tuntevan naapurimme suosituksesta.

Schildt & Aalto. Modernit humanistit.

Schildt & Aalto Jyväskylä

Alvar Aalto -museon kesänäyttely kertoo Göran Schildtin ja Alvar Aallon ystävyydestä ja yhteistyöstä.  Elämänikäinen ystävyys alkoi Niilin risteilyllä vuonna 1953 ja jatkui arkkitehdin kuolemaan asti vuonna 1976. Alvar Aalto on suunnitellut vuonna 1970 valmistuneen Villa Skeppetin, Schildtien Tammisaaren kodin ja Göran Schildt puolestaan on kirjoittanut Alvar Aallon elämänkerran.

Näyttely kertoo tämän ystävyyden ja yhteistyön tarinaa kuvin ja esinein.

Schildt & Aalto Jyväskylä
Ystävät Göran Schildt ja Alvar Aalto
Schildt & Aalto Modernit humanistit.
Tämä sopisi loistavasti meillekin, ilman tuota Italian -etuliitettä.
Schildt & Aalto Modernit humanistit.
Kaksi Schildtiä samassa kuvassa, vanhempi ja nuorempi

Schildt & Aalto -näyttelyn lisäksi tutustuimme museon perusnäyttelyyn, joka esittelee Aallon suunnittelemia rakennuksia pienoismallein, piirustuksin ja valokuvin ja Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia huonekaluja ja valaisimia.
Museokaupassa on loistava valikoima Aaltojen suunnittelemia tekstiilejä ja astioita.

Alvar Aalto -museo JyväskyläAlvar Aalto museo Jyväskylä

Näyttely on avoinna Jyväskylässä syyskuun 17. päivään asti ja on toteutettu museon ja Christine ja Göran Schildtin säätiön yhteistyönä. Jyväskylän jälkeen näyttely siirtyy Villa Schildtiin Tammisaaressa.

Teeleidi

TeeleidiTeeleidistä meitä evästettiin – paitsi, että se tarjoaa teetä – että se on äskettäin joutunut muuttamaan ja että se sijaitsee nykyisin entisessä kaupunginjohtajan talossa osoitteessa Kramsunkatu 1, ihan lähellä yliopistoa ja Alvar Aalto -museota.

Paikka löytyikin helposti kävelyetäisyydellä museosta eikä hieman pilvisenä keskiviikkona ollut kovin ruuhkainenkaan. Vitriinistä löytyi testattava kakkulaatu ja muutaman pienen väärinymmärryksen jälkeen valitsimme jos ei sadoista, niin ainakin kymmenistä teelaaduistakin kakulle mielestämme sopivan ja asetuimme nauttimaan viehättävästä miljööstä.

Teeleidi Jyväskylä Teeleidi Jyväskylä

Ei tämä hassumpi paikka ollut, ei ainakaan toisella kerran, jos tänne joskus toistekin päätyisimme. Ensimmäisellä kerralla paikan toimintatapa ei meille, eikä ihan kaikille muillekaan, oikein auennut. Tilaus tehdään siis teehyllyn vieressä valitsemalla teelaatu ja siinä samalla voi kertoa mitä muuta haluaa ja sen jälkeen kaikki tuodaan pöytään.
Kahvista emme kehdanneet kysyä vaikka Lasse kahvinystävä onkin – Teeleidissä pitänee mukautua teen juojaksi.

Toivolan Vanha Piha

Toivolan vanha piha

Toivolan Vanha Piha on idyllinen kokoelma käsityöläispuoteja ja kahviloita vanhojen talojen muodostamassa pihapiirissä. Kahvilat jäivät täällä testaamatta, sillä saavuimmehan tänne suoraan Teeleidistä, mutta muutamassa käsityöliikkeessä kävin katsomassa kauniita töitä.

Vähän hassuja tavallaan tämä varmaan monen matkailijan tapa käydä tällaisissa paikoissa ihastelemassa kaikkea kaunista, nykyisin ehkä kuvaamassakin paitsi miljöötä myös esillä olevia käsitöitä, vaikka harvemmin, minä ainakaan, mitään tällaisia tuotteita ostan.

Lankakauppa oli kyllä ihana, jos vielä tulisi tehneeksi käsitöitä. Juuri nyt minulla on edelleen kesken jo yli vuosi sitten aloittamani virkkaustyö, jonka pitäisi joskus päätyä huiviksi asti – saa nähdä miten käy.

Toivolan vanha piha

Suomenselkä

Oulu-Jyväskylä välille kysyimme tuttavilta vinkkejä Facebookissa, kun emme olleet siltä väliltä keksineet oikein mitään näkemisen arvoista ja ensimmäiset arviot tästä Suomenselän alueesta olivatkin, että ei siellä ole mitään.

Lopulta sitten tällekin välille löytyi pari kohdetta, nimittäin Suomen keskipiste ja Vaskikellot.

Suomen keskipiste

Suomen keskipistettä ehdin Oulussa tutkimaan sen verran netistä, että opin nopeasti, että määrittelytavasta riippuen se asettuu useampaan kohtaan Suomea.
Tämä entisessä Piippolan, nykyisessä Siikalatvan, kunnassa  sijaitseva on määritelty siten, että jos jäykästä materiaalista valmistettu Suomen kartta tasapainotetaan yhden pisteen varaan, niin tämä on se piste.
Aiheesta hiukan lisää Tiede-lehden jutussa muutaman vuoden takaa.

Suomen keskipiste

Vaskikello

Tämän osalta emme oikein tienneet mitä odottaa, mutta taukopaikka löytyi helposti sekin nelostien varrelta, Pyhäjärveltä. Samassa risteyksessä on nykyisin myös ABC, ja vaskikelloista sosiaalisessa mediassa jakamiamme kuvia kommentoitiinkin jonkin verran tämän osalta, että toivottavasti Vaskikello selviää vielä ABC:n naapurissakin.

Kelloja on paljon, monessa kerroksessa, isoja ja pieniä. Pieniä paljon lisää vielä sisällä.
Osa oikeastaan ihan kauniitakin. Mutta outoa, tällainen määrä tällaisia kelloja yhdessä paikassa! Kellokokoelma on kuulemma saanut alkunsa sattumalta vuonna 1973 hankitusta yhdestä kellosta ja on sittemmin kasvanut ainutlaatuiseksi kokoelmaksi ihan maailmanlaajuisestikin.

Vaskikello Vaskikello

Vaskikello
Muuta söpöä taukopaikalla 🙂

Linnahotelli

Jyväskylän ja sen lähellä sijainneiden Unescon maailmanperintökohteiden, Petäjäveden kirkon ja Oravivuoren kolmiomittaustornin jälkeen jatkoimme Hartolan Linnahotelliin viimeiseksi yöksi.

Olimme sopineet yön Linnahotellissa olevan blogiyhteistyö ja sen tiimoilta tapasimmekin hotellin johtajan alkuillasta. Yllätyimme hiukan, kun hän melko suoraan toivoi, ettemme kirjoittaisi hotellista mitään. Hotellin nykyiseen kukoistukseensa nostanut palkittu yrittäjä Päivi Koskela menettää nimittäin hotellinsa lähikuukausina kun tilat omistava Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiö ottaa itse hotellin hoitaakseen.

Sen verran nyt kuitenkin hotellista, että huoneemme oli mielestäni todella kivasti sisustettu ja vaikka esimerkiksi kylpyhuoneessa on hiukan ”opistomaisuutta” niin kaikki toimi hyvin ja kaikkialla oli tosi siistiä.
Hotelli sijaitsee aivan golf-kentän vierellä ja vaikkemme golfia pelaakaan, niin kenttä tarjoaa loisteliaan maiseman vaikka ilta- tai aamukävelylle hotellin ympäristössä.
Aamiainen oli ehkä valikoimaltaan hiukan suppea, mutta kaikki mitä oli tarjolla oli tuoretta ja hyvää. Näin siis heinäkuussa 2017 – syksyllä 2017 kaikki voi jo olla toisinkin.

Linnahotelli Hartola Linnahotelli Hartola

Hotellin pihalla, vielä heinäkuussa, sijainnut isokokoinen Joakim Cederholmin työ Istuva tyttö, johdatteli meidät hienosti kiertomatkamme viimeiseen varsinaiseen kohteeseen, eli Sysmän Pinxinmäelle. Toki poikkesimme ensin la Kar de Mummassa, yksi merkittävä Hartolassa toimiva yritys sekin ja kun olimme jo illaksi kotiin menossa, niin mukaan lähti niin leipää kuin pitkokin. Etenkin jos tarvitset gluteiinittomia tuotteita, niin tämä on osoitteesi tuolla suunnalla Suomea!

Joakim Cederholm Istuva nainen Hartola

La Kar De Mumma Hartola

Pinxinmäki

Vuosia sitten kävimme useampana vuotena maineikkaassa Suvi-Pinxin kesänäyttelyssä ja onpa meillä kotonakin sieltä hankittuja töitä, joten ajattelimme, että on poiketaan katsastamassa tämä nykyinen Pinxinmäkikin ainakin kerran. Vanhan Suvi-Pinxin toimintahan loppui vuonna 2007 ja nykymuotoisella Pinxinmäellä on myös taidetta esillä nyt kolmatta kesää.

Pinxinmäki 2017
Pinxinmäki 2017

Pinxinmäki 2017
Sirpa Särkijärven työt poikkesivat edukseen Pinxinmäellä

Pinxinmäki oli kuitenkin Suvi-Pinxin loiston ajan 1980-luvulla kokeneelle sen verran kalpea muisto entisestä, että tuskin poikkeamme täällä tulevina kesinä uudelleen.
Emme ainakaan lähde tätä varten Sysmään, kuten aikoinaan useampana kesänä Suvi-Pinxin takia teimme.
Pinxinmäen vuoden 2017 kesänäyttely ”Kasvotusten” päättyy jo 13.8.

Sysmän jälkeen poikkesimmekin sitten enää Lammilla ja Tuuloksessa, edellisessä isäni haudalla ja jälkimmäisessä lounaalla ja ostoksilla isossa Voglian myymälässä.

splizzeria
Ensimmäisen kerran Splizzeriassa: salaattia ja pizzaa samassa annoksessa

Linna-hotelli tarjosi meille yöpymisen Hartolassa.

Oravivuori feature

Struven ketju: Oravivuori

Vierailimme tänä kesänä kolmella Suomen Unescon maailmanperintökohteella.
Näistä erityisesti Struven ketju on viimeksi kuluneina viikkoina ollut näyttävästi esillä myös ainakin pääkaupunkiseudun valtamediassa, Helsingin Sanomissa.

Oravivuori Struven ketju Unesco

  1. heinäkuuta julkaistiin juttu Suomen Unescon maailmanperintökohteiden tutkiminen on kuin hyppy historiaan, joka esittelee kaikki seitsemän maailmanperintökohdettamme.

  2. elokuuta esiteltiin erityisesti Struven kolmiomittaustornien ketjua artikkelissa Maapallon kokoa mitattiin Suomessakin tarkasti 200 vuotta sitten – kokeen toteutus vei lähes 40 vuotta. Tätä juttua kommentoitiin vielä mielipiteissä 5. elokuuta.

Vierailu jollain Struven ketjun pisteellä tuli osaksi Espoosta Ouluun ja takaisin kierrostamme suunnittelun viime metreillä, kun olimme jo päättäneet käydä Jyväskylässä ja luin sitten, huolimattomasti, Wikipediasta Oravivuoresta, että ”Oravivuori on vuori Puolakassa Päijänteen tuntumassa entisessä Korpilahden kunnassa Jyväskylässä.”

Suomen Unesco-kohteet
Unescon maailmanperintökohteet Suomessa. Kuva HS:ien artikkelista.

Asiaa sen tarkemmin tutkimatta ajattelin, että ok, poiketaan täällä samalla kuin käymme Jyväskylässä. Vasta edellisenä iltana, Pihtiputaan Kärväsjärvellä yöpyessämme, kävimme vähän tarkemmin läpi seuraavan päivän reittiämme Pihtiputaalta Petäjäveden kirkon kautta Jyväskylään ja edelleen Hartolaan, josta olimme varanneet seuraavan yöpymisemme. Tarkempi tutkimus Oravivuoren sijainnista osoitti sen olevan Päijänteen länsipuolella siinä missä yöpymisemme oli varattu Päijänteen itäpuolelta. Oravivuori ei myöskään ollut ihan Jyväskylässä, vaan Puolakkaan, on matkaa yli 40 kilometriä! Pohdin jo hetken Oravivuoren vaihtamista vaikka Porlammissa sijaitsevaan Struven ketjun pisteeseen ja sen yhdistämistä joskus myöhemmin tehtävään retkeen Verlan Unescon maailmanperintökohteeseen, mutta kun sitten löytyi sentään Kärkisten silta, jota pitkin siirtyminen Päijänteen länsipuolelta itäpuolelle onnistuisi ilman yletöntä määrää lisäkilometrejä, niin Oravivuori se on!

puolakka kartalla

Nousu Oravivuorelle

Oravivuoren kolmiomittaustornille pääsee Puolakasta noin kilometrin pituista polkua ylämäkeen. Polun lähtöpaikalle on E63-tieltä vajaa 10 kilometriä hiekkatietä, jonka varrella on siellä täällä Struven ketjusta kertovia merkkejä: sen verran, että usko siitä, että on oikealla reitillä säilyy. Applen Maps -ohjelmisto ei ihan selvinnyt loppuun asti, mutta Here selvisi, mutta pelkillä tienviitoillakin siis selviää.

Oravivuori Struven ketju Unesco Oravivuori Struven ketju Unesco

Jätimme auton pienen parkkipaikan reunaan – ainoana, ei näillä Struven ketjun pisteillä, tällä ainakaan, mitään suurempaa ruuhkaa näyttänyt olevan – varustauduimme varoiksi sadevarusteilla ja otimme mukaan vähän juotavaa ja aloimme kiivetä.

Polku ei ole ihan kesy, muttei nyt vaikeakaan. Alkumatkasta se on vähän leveämpi, myöhemmin mutkaisempi, kivisempi ja kapeampi. Pari kosteinta kohtaa ylitetään pitkospuita pitkin ja lopussa jyrkimmissä kohdissa on portaat.
Polun varrella on monessa kohtaa kylttejä, joista selviää paljonko matkaa on vielä jäljellä ja kartta polusta.

Oravivuori Struven ketju Unesco Oravivuori Struven ketju Unesco Oravivuori Struven ketju Unesco Oravivuori Struven ketju Unesco Oravivuori Struven ketju Unesco

Lopulta kolmiomittaustorni tulee näkyviin ja kiipeämme vielä viimeiset askelmat ylös torniin, hiukan jo hikisinä, ihailemaan Päijänteelle aukeavaa maisemaa. Täällä emme enää olleetkaan itseksemme, vaikka matkan varrella emme olleet nähneet ketään: tornillehan pääsee myös toista polkua pitkin Päijänteeltä, jos paikalle saapuu veneellä.

Oravivuori Struven ketju Unesco Oravivuori Struven ketju Unesco Oravivuori Struven ketju Unesco Oravivuori Struven ketju Unesco Oravivuori Struven ketju Unesco Oravivuori Struven ketju Unesco

Hetken pohdimme tornissa historiaa, sitä miten aikoinaan kolmiomittaustornien ketjun avulla mitattiin maapallon kokoa. Mittauksia tehtäessä kolmiomittaustorneja oli niin taajaan, että kustakin tornista näki seuraavan – nyttemmin niitä on enää jäljellä muutamia, kuten tämä Oravivuoren torni ja sitä lähimpänä Porlammin torni, mutta lähes 200 kilometrin etäisyydellä toisistaan olevista torneista ei tosiaankaan enää näe yhdestä toiseen.

Oravivuori Struven ketju Unesco
Jos klikkaat kuvan auki, niin pystyt luultavasti lukemaan tekstinkin!

Porlammilla käynnistä on muuten juttu Kirjamatkat -blogissa.

Laskeutuminen kolmiomittaustornilta takaisin parkkipaikalle sujuikin meiltä sitten ripeästi: ei niinkään alamäen avittamana vaan hienoisen sateen uhkan leijuessa ilmassa. Viimeisen sadan metrin aikana kastuimme jo hienoisesti, mutta ennen kunnon kuuroa olimme jo autossa matkalla Korpilahteen juhlistamaan uutta Unescon maailmanperintökohdepistettä pizzalla.

Kärkisten silta Jyväskylä
Kärkisten sillalla, melkein
Hiljainen aamu Kaskisissa

2000 kilometriä Suomea – kustannusyhteenveto

Kotimaan matkailurintamalla on tänä kesänä mennyt sen verran lujaa, että blogi ei meinaa perässä pysyä. Neljän majakan ja kolmen Unesco-kohteen kierrokseltamme kohdejutut odottavat vielä hetken kirjoittamista, mutta tässä pariksi tuolle suunnitelmistamme kertoneelle jutulle vähän euroja ja kilometrejä.

Vaatimaton kustannusyhteenveto 8 päivän ja 7 yön reissultamme näyttää tältä.
Merenkurkku kustannusyhteenveto

Mökkimajoituksia omissa unipusseissa
Mökkimajoituksia omissa lakanoissa (Finlaysonin unipussit alennusmyynnistä)

Seitsemän yön majoituksista kaksi meni blogiyhteistyönä. Oulun Sokos-hotelli Arinassa yövyimme Luoto-huoneessa 2 yötä, joista toisen maksoimme itse. Hartolassa nautimme Linna-hotellin vieraanvaraisuudesta. Ja Halsualla yövyimme tuttavien luona.
Muut majoitukset olivat kesämökki -tyyppisiä, enkä yksityisiltä omistajilta viitsinyt lähteä kysymään ilmaisia öitä – enkä toisaalta olisi halunnutkaan viikon matkalta tuottaa yhtään enempää hotellijuttuja!

Sokos Arinan Luoto-huoneen normaali hinta näyttäisi olevan 175 euroa ja Linna-hotellin 105 euroa, joten blogiyhteistöillä ”säästimme” 280 euroa (+ 17 euroa ensimmäisen yön paikoituksesta Oulussa).

Jyväskylä Toivolan piha
Jyväskylä Toivolan pihan käsityömyymälän ”aamiaismiljöö”

Majakkaretkistä Sälgrundetilla emme oikeastaan olleet retkellä, ”vain” yötä, mutta koska maksoimme majoituksen lisäksi venekuljetuksesta saarelle ja takaisin tuon 50 euroa, niin kirjasin sen erikseen majakkaretkeksi.
Valassaarten retki sisälsi ohjatun luontopolkukävelyn ja kalaleivät ja kahvin tai teen.

Jyväskylän yliopisto
Kirjoittamisen perusopintoja tähän yliopistoon suorittava opiskelija

Museokortti kelpasi pääsymaksuihin retkellämme vain Jyväskylän Aalto-museossa. Petäjäveden kirkon pääsymaksu oli 6/4 euroa (aikuinen/eläkeläinen) ja Pinxinmäen 5 euroa aikuiselta.

Auton tankkasimme matkalla kaksi kertaa joten ainakin nyt tuon verran kului matkalla bensiiniä. Isompia kaupunkeja lukuunottamatta Suomessa paikoituksesta ei näköjään tarvitse maksaa.

Kuten aina, kustannukset ovat kahdelta hengeltä, eivätkä sisällä ruokakuluja eikä ostoksia. Tällä kertaa yllättäen ostoksiakin kertyi, ehkä alennusmyyntien innoittamana, yksi tunika Oulun Valkean Indiskasta ja yhdet housut Kauppakeskus Tuulosen Vogliasta. Molemmat ostokset, tietysti, Pirkolle 🙂

Kilometrit

Roadtripauto
Automme Hailuodon lautalle jonottamassa

Piirtelin etukäteen Google Maps -ohjelmistolla reittiämme matkaa suunnitellessamme ja kiertomatkamme näytti tuossa vaiheessa 1 755 kilometrin kierrokselta. Käytännössä se osoittautui olevan 500 metriä vaille 2 000 kilometriä.
Suurimmat poikkeamat suunnitelmiin tulivat  tuttavaperheen kanssa Vaasassa autollamme tekemästämme kierrokseseta, Hailuodon retken yli 100 kilometrin aliarvioinnista (ajoimme ensin Ouluun ja vasta Hailuotoon ja taas takaisin Ouluun) ja retkestä Oravivuorelle.  Lause ” entisessä Korpilahden kunnassa Jyväskylässä” ei sitten tarkoittanutkaan ihan Jyväskylän keskustaa ja Korpilahti sattui vielä olemaan toisella puolella Päijännettä kuin Hartola, jonne olimme menossa yöksi.
Mutta onneksi on sentään  Kärkisten silta!

Kärkisten silta
Kärkisten silta

Heinä-elokuun kotimaan matkat

Totesin alkuun, että kotimaan matkailurintamalla on tänä kesänä hiukan hitaan alun jälkeen ollut vauhtia: Hangosta Nauvoon ja Utöhön ja sieltä tälle Ouluun asti ulottuvalle kierrokselle. Mutta eivät nämä tähän lopu – seuraavat neljä matkaa ovat vielä kalenterissa ennen syyskuista Alaskaan, Kanadaan ja Hawaijille suuntautuvaa pitempää matkaamme.

  • Tampere ja Mänttä ensi viikolla
  • Naantali ja Turku elokuun alussa
  • Visby elokuun puolessa välissä
  • Tallinnan elokuun loppupuolella

Kaksi ensimmäistä matkaa ideoitiin Ping Helsinki -tapahtumassa, eli ne ovat kokonaan blogiyhteistöitä (automatkoja lukuunottamatta).

Visbystä innostuin taas kerran varmaan jonkun blogijutun myötä, ehkä se oli tämä, ja varasin lennot ja majoituksen – ristelyllä kun ehtisi näkemään Gotlantia vaan päiväkäynnin verran. Visbyn hotellit olivat kuitenkin sen verran hinnoissa, että päädyimme varaamaan majoituksen nostalgisesta Tofta Strandpensionatista, jossa olemme asuneet ensimmäisen kerran jo kesällä 1992. Toftassa tarvitsee auton, joten sovimme sen osalta blogiyhteistyöstä Auto Europen kanssa.

Tofta kesällä 1992
Tofta Strandpensionat ensimmäisellä vierailullamme

Tallinnaan päädymme oikeastaan #matkachat’in haastamana. Edellisestä käynnistämme siellä on jo lähes 10 vuotta, joten Tallink Silja haastoi meidät päivittämään kokemuksemme niin kaupungista kuin Piritasta, eli blogiyhteistyömatka tämäkin.

2008 kävimme Tallinnassa silloin vasta-avatun miehitysmuseon takia

Visby ja Tallinna eivät tosin nyt ihan ole kotimaan matkoja, mutta ovat ne sen verran lähellä, että eiköhän ne melkein Suomeksi voi laskea …

Blogiyhteistöistä

Blogimatkoista ja blogiyhteistöistä keskustellaan bloggaajien keskuudessa aina silloin tällöin. Ryhmille toteuttavat blogi- tai pressimatkat ovat usein haastavia: matkan ohjelma ei välttämättä sellaisenaan kiinnosta kaikkia, aina ei ehkä matkan kohdekaan, mutta ilmainen matka houkuttelee lähtemään mukaan.

Bloggaamisesta itselleen ammattia tavoittelevat puolestaan saattavat paheksua tällaisia blogiyhteistöitä, joita me olemme pääasiassa harrastaneet, eli olemme vaihtaneet työtä palveluihin: matkalippuihin, majoituspalveluihin, aterioihin, vuokra-autoon tai muihin matkailuun liittyviin ohjelmapalveluihin – mutta nämä sopivat meille ja matkailuun. Parinkympin huulipunasta en taitaisi pelkällä huulipunalla viitsiä kirjoittaa!

Osaltamme lähes kaikki blogiyhteistyöt ovat käynnistyneet aloitteestamme, eli kohteet ovat aina sellaisia, että olisimme niistä muutenkin olleet kiinnostuneita – ja lähes kaikki näistä matkoista olisimme toteuttaneet myös ilman blogiyhteistyötä.