Avainsana-arkisto: Kakslauttanen

Kakslauttanen feature

Hyvä, paha Kakslauttanen

Palataan vielä kerran Saariselälle ja Kakslauttaseen.
Lyhyen viikonloppumatkamme kustannusyhteenveto on lyhyt ja ainakin teille, jotka olette jo lukeneet aikaisempia juttujamme Kakslauttasesta, yllätyksetön.

Itsellemme yllättävin osa Lapin matkaamme oli sen sosiaalisessa mediassa herättämä keskustelu, mutta palataan siihen kohta, kustannusyhteenvedon jälkeen.

Kustannukset

Kakslauttanen kustannukset ja palauteKakslauttanen kustannukset ja palaute

Tämän verran maksoi viikonloppumme kahden hengen lasi-iglussa kahdelta hengeltä:

  • lasi-iglu, 2 yötä, 1 212 euroa
  • Finnairin lennot Helsingistä Ivaloon ja takaisin, 324 euroa
  • Eskelisen bussilla Ivalon lentokentältä Kakslauttaseen, 24 euroa
  • Kakslauttasen bussilla paluumatka Ivalon kentälle, 58 euroa
  • Lentokenttäpaikoitus Helsinki-Vantaalla, 57 euroa

Yhteensä siis 1 675 euroa lauantaista maanantaihin kestävästä kotimaan matkasta.

Samalla hinnalla olisi viettänyt vähän pitemmänkin viikonlopun jossain Euroopan suurkaupungeista, mutta tällä kertaa halusimme kokea juuri tämän.
Niitä viikonloppuja Euroopan suurkaupungeissa on jo tullut koettu sen verran, ettei niistä löytynyt tälle reissulle sellaista vaihtoehtoa, jonka olisimme ehdottomasti juuri nyt halunneet tehdä. Etenkin kun tammikuussa Suomen Lapissa oli kylmää ja kauniin valkoista siinä missä monessa osin Eurooppaa on sateista tai vähintään pilvistä.

Kakslauttanen talvi

Pari selitystä vielä kuluihin liittyen.
Lasi-iglujen hinta, 606 euroa per yö, sisälsi myös aamiaiset ja hyvätasoisen kolmen ruokalajin illallisen pöytiin tarjoiltuna.
Menomatkalla otimme ”julkisen” bussin Ivalon kentältä, mutta vaikkakin se pysähtyi Kakslauttasen pysäkillä, opimme vähän myöhemmin, että se siis pysähtyi East Villagen portilla, josta oli muutama kilometri West Villageen. East Villagen vastaanotto kyllä järjesti meille ripeästi ilmaisen kuljetuksen perille asti, mutta paluumatkalla valitsimme  kuitenkin vähän paremmalla aikataululla suoraan West Villagesta lähtevän bussin, vaikka se maksoikin tuplasti menomatkan bussiin verrattuna.

Kakslauttanen bussilla Ivalosta

Kakslauttanen_westvillage Kakslauttanen_eastvillage

Kakslauttasen eri alueiden kartat aukeavat isompina niitä klikkaamalla.
West Village on alueista uudempi.

Maksujen osalta Kakslauttasella oli tyypillisiä suomalaisia hotelleja paljon tiukempi linja. Varasimme majoituksen joulukuun alussa ja tuolloin se piti jo maksaa kokonaan saman tien. Muutenhan Suomessa useimmat hotellivaraukset voi peruuttaa vielä samana päivänäkin kunhan sen tekee ennen klo 18. Mutta loppuun asti kuukausiksi eteenpäin, ainakin talvikaudella, varatussa iglukylässä ei haluta ihmisten muuttelevan varauksiaan viime hetkellä.

Myös kirjautuessamme alueelle sisään törmäsimme hotellien osalta yllättävään käytäntöön tehdä luottokortillamme 500 euron katevaraus mahdollisia lisäkuluja varten! Luottokorttihan toki usein pyydetään lisäkuluja varten, mutta harvemmin siltä maailmallakaan mitään katevarausta tehdään. Ei tuosta meille ongelmaa tullut, katetta oli, eikä sitä enää alkuviikosta matkan jälkeen näkynyt luottokortilta varattunakaan, mutta vähän tuo silti yllätti. Jos olisimme ostaneet lisäpalveluita, kuten koiravaljakko- tai moottorikelkka-ajeluja, niin ne olisi sitten ensisijaisesti veloitettu tuosta, kuulemma.
Mutta tyydyimme iglun lisäksi, kuten kustannuslaskelmasta näkyy, minimaaliseen kulutukseen alueella.

Finnairilla Ivaloon

Finnairilla Ivaloon

Lentomme Helsingistä Kittilän kautta Ivaloon ja paluulento suoraan Ivalosta Helsinkiin olivat yllätyksettömiä, eli kaikki sujui kuten pitääkin. Poikkeaminen Kittilässä oli kyllä meille pieni yllätys – emme olleet ihan tulleet tarkistaneeksi mitä olemme ostaneet, mutta eipä tuo pahemmin haitannutkaan.

Silver-kortin haltijana saimme alunperin Light-versioina ostetuilla lipuilla matkalaukun mukaan kaupan päälle ja olihan se tarpeen kun matkustetaan talveen ja pakkaseen: useampi vaatekerta ja varmuuden vuoksi mukana kuljettamamme maastohiihtovaatteet toppatakkien lisäksi täyttivät sen kivasti.

Finnair matkalaukku Silverillä

Väärin matkustettu

Kakslauttanen on kallis lomakohde, mutta halusimme kokea nämä lasi-iglut ja arvioimme, että meillä on tähän(kin) matkaan varaa.

Yllättävää kyllä, tämän yhden kotimaan matkan kohdalla saimme sosiaalisessa mediassa heti nipun neuvoja koskien rahankäyttöämme:

Järkyttävä hinta. 600€ yö. OMG. Kysyntä määrää hinnan. Itselleni riittää että katselen takapihalta taivaalle. Ja Lapissa majoitus autiotuvassa tai laavulla – eikä maksa mitään.

600 egee!? Auts.. Pistettiin yli 500 euroa yö 90 m2:n Villaan Seychelleillä. Hintaan kuului komia parveke, merimaisemat, takuuvarma lämpö ja poreamme (+ puolihoito). Jännästi koin saavani mukavasti rahoilleni vastinetta ja maksoin mielelläni. Samaa tunnetta tuskin saisin millään tuolla Iglussa 😉 Mutta kiva että matkailijoita löytyypi tuonne meistä suomalaisista myös. Toivon, että näette komean luonnonnäytelmän pilvitaivaan sijaan.

Yritin sitten selitellä, että rahaa tuo vaan on ja että emme ole huvilamajoituksen tarpeessa Seychelleillä, emme etenkään lämmön tai porealtaan. Toissasyksynä vietimme Seychelleillä muutaman päivän ja helteinen tropiikki ei ollut erityisesti mieleemme.

Havaijin risteilymme maksoi yli 600 euroa yö (pelkkä risteilyn osuus ilman retkiä ja lentoja), mutta sitä kukaan ei katsonut tarpeelliseksi arvostella. Yhteisenä piirteenä muuten Havaijin risteilyllä ja Suomen Lapilla on, että kummassakin ainakin pääsääntöisesti maksetaan työntekijöille ainakin minimipalkka ja liiketoimintaan liittyvät verot – toisin kuin pääosalla kansainvälisillä vesillä liikkuvilla risteilyaluksilla.

Kakslauttanen

Myös valintamme: nähdä ja kokea juuri tuo paikka, josta otettu kuva Suomesta on saanut maailmalla ne yli miljardi katselukertaa, sai kommentteja. Olimme valinneet väärin:

Nuo lasi-iglut ovat jo vanhoja, samalla rahalla saisin uudempia ja tasokkaampia muualta esim. Levi tai se kelomökki-iglu. Kyllä mä enemmän niihin tasokkaampiin paikkoihin kantasin rahani, jos olisi pakko, mutta omassa tilanteessani sitä pakkoa ei ole.

Saimme myös puolustelijoita:

Mikäs olisi sitten lasi-iglusta sopiva vuorokausihinta arvostelijoiden mielestä?
Tosin nämä Kakslauttasen perusiglut ovat aika vaatimattomia mutta heillä on myös uudehkoja kelomökki-igluja jonka haluaisin kokea. Samoin Levin iglut taitaa olla enemmän high end. Jos nykyisellä hinnoittelulla on täyteen varattu niin mielestäni aika onnistunut ja taitaa asiakkaina olla paratiisisaariporukkaakin joille lumi, pakkanen, pimeys ja tietty revontulet on suurta eksotiikkaa sinisen meren ja lämpimän uimaveden asemasta 🙂

Moraaliton Kakslauttanen

Seuraava vaihe kommentoinnissa oli muistutukset siitä, että Kakslauttanen on huono työnantaja (joskaan ilmeisesti ei oleellisesti huonompi kuin Lapin muutkaan majoitusta tarjoavat yritykset).

Kakslauttanen kelkat
Rivi kelkkoja, joilla itse kukin voi kuljettaa matkalaukkunsa iglulleen.
Kuljetuspalvelu maksaa 10 euroa henkilöltä.

Kakslauttanen kelkalla

Erityisesti toistettiin vuodelta 2015 olevaa juttua siitä, miten Kakslauttanen on maksanut liettualaisen Aurinka-henkilövuokrausfirman kautta tulleille työntekijöille 2 euron tuntipalkkaa. En väitä tuntevani tapausta, ehkä vika oli ainakin osittain myös henkilöstövuokrausyrityksen. Sittemmin Kakslauttanen on Helsingin Sanomien mukaan käyttänyt suomalaista Opteam-yritystä.

Lueskelin myös muutamia kommentteja koskien Kakslauttasta työnantajana ja niissä arvosteltiin paikan johtamistyyliä, heikkoa perehdyttämistä ja sitä, että paikka on kaukana keskellä ei mitään (10 kilometriä Saariselältä). Varmasti näidenkin takana on ainakin osittain todellisia kokemuksia, mutta paikan sijainti tuskin sentään voi kellekään olla ollut yllätys ja aika moni suomalainen joutunee muuallakin Suomessa matkustamaan 10 kilometriä työpaikalleen.

Kakslauttanen henkilöstö

Sesonkityö Lapissa on lienee lähes ratkaisematon ongelma suomalaisen työvoiman osalta. Osaksi vuotta ei Lappiin ainakaan perheellinen voi muuttaa, eikä osan vuoden palkalla voi muuttaa Lappiin pysyvästi. Eikä palkkakaan ole riittävä, ainakaan Suomen kannustinloukuilla, joista jossakin yhteydessä äskettäin todettiin, että alle 2 600 euroa kuussa ei kannata ottaa vastaan työtä. Sesonkityöntekijät tulevat sitten ulkomailta.

En osaa ehdottaa ratkaisuja ongelmaan – mutta ainakin asiakkaan näkökulmasta ulkomaiset työntekijät, jotka näyttivät tulevan ainakin Baltiasta ja Aasiasta osasivat työnsä ja käyttäytyivät ystävällisesti ja kohteliaasti.

Kakslauttanen matkamuistoja
Taas yksi matkamuisto, joka jäi ostamatta

Hyvä, huono Kakslauttanen

Tripadvisor Kakslauttanen

Saimme myös vinkin lukea Tripadvisorin arvioita Kakslauttasesta.
Arviot näyttävät sisältävän niin erinomaisia kuin hyvin huonoja kokemuksia, joskin yli 2/3 kävijöistä oli pitänyt paikkaa hyvänä tai erinomaisena.

Ilmeisesti erityisesti palvelun taso Kakslauttasessa vaihtelee, mikä johtaa siihen, että sama alue saa sekä todella hyviä että todella huonoja arvosteluja.

Me olimme tyytyväisiä kokemukseemme, mutta toisaalta se oli tietysti ”pienempi” otos Kakslauttasta, kuin osalla Tripadvisorin mukaan pettyneillä: tiesimme mitä olimme varanneet, emme osallistuneet aktiviteetteihin eikä meillä ollut mukana suuria määriä matkatavaroita, joiden sijoittelussa, kuljetuksissa tai säilytyksessä olisi ollut ongelmia.

Tripadvisorin arvosteluista voi lukea ainakin rivien välistä, että kaikki eivät ihan tienneet mitä olivat varanneet ja miten esimerkiksi hinnoittelu isommissa kelo-igluissa menee henkilömäärän mukaan.

Ruokakin näyttää jakaneen mielipiteitä: toisille taso on ollut riittävä, toisten mielestä sillä tuskin pysyi hengissä.

Kakslauttanen matkamuistoja
Tämän lumi-iglun pienoismallin kohdalla teki jo melkein mieli sortua matkamuistoon, Suomesta!

Ulkomaiset vieraat, joita useimmat Kakslauttasessa ovat, valittivat myös sitä, että wifi on käytettävissä vaan yleisissä tiloissa – suomalaiselle tämä ei ole mikään ongelma, sillä 4G toimii Saariselällä loistavasti.

Nyt se on koettu

Lähtökohtamme matkallemme oli, että haluamme nähdä ja kokea tämän maailmankuulun paikan itse. Nyt se on nähty ja koettu. Tuskin palaamme Kakslauttaseen, mutta ei siksi, että kokemus olisi ollut huono tai kallis. Nyt se vaan on nähty ja koettu.

Lasi-iglut olivat kieltämättä melko askeettisia, mutta tiesimme sen etukäteen.
Pieni wc ja pieni keittiö vedenkeittimen ja kahvi/tee/kaakaotarvikkeiden muodossa oli kaikki mitä ne sängyn lisäksi käsittävät.

Ruoan osalta kerroinkin jo aikaisemmissa jutuissamme, että aamiainen ei ollut elämys, mutta toki sillä tuli toimeen.

Puolihoitoon kuulunut illallinen oli mielestämme ihan syötävä ja riittävä ja arvostimme sitä, että kolme ruokalajia tarjoiltiin pöytään haluamassamme tahdissa – buffet-illallinen olisi minusta ollut riman alitus.

Kakslauttanen aktiviteetit

Aktiviteetit olivat ainakin meille, joille ne eivät olleet ainutlaatuisia vaan olimme kokeilleet niitä jo aikaisemmilla Lapin matkoillamme, yli-hinnoilteltuja, mutta ulkomaisille turisteille ne tuntuivat kyllä käyvän kaupaksi ja Tripadvisorin arvioinneissa näytti olevan niin ylistäviä kuin täysin tyytymättömiäkin: ehkä taas osoitus siitä, että palveluiden taso vaihtelee.

Kokonaisuutena, vaikka Tripadvisorin 1-5 arvosanalla, sanoisin 3,5.
Revontulien näkeminen olisi voinut innostaa nostamaan arvosanan ainakin neloseen 🙂

Lappiinkaan tuskin palaamme ihan heti. Hiihdämme kyllä, kun siihen on helposti tilaisuus, siis kotiovelta lähtien aurinkoisella kelillä noin 5 asteen pakkasessa, mutta emme koe harrastavamme sitä siinä määrin, että haluaisimme lähteä jonnekin erityisesti hiihtämään.

Autopaikoitus Helsinki-Vantaa
Pakko laittaa vielä tämä kuva autostamme Helsinki-Vantaan P3:ssa. Näin lähelle lentoasemalle johtavaa tunnelia emme ole onnistuneet paikoittamaan koskaan ennen tätä – ja tuskin koskaan tämän jälkeenkään!

 

Yö Kakslauttasessa feature

Yö Kakslauttasessa

Sunnuntai-iltana asetumme mukavasti lasi-iglumme moottoroiduille sängyille ja viritämme iPadin sängyn päähän presidentinvaalien tuloslaskennan seurantaa varten. Taidamme olla ainoat tällä alueella, joita Suomen presidentinvaalit edes lievästi kiinnostavat, sillä Kakslauttanen ei ole suomalaisten kohde. Tänne tullaan kaukaa, Aasiasta, arabimaista, Euroopasta tai Yhdysvalloista.

Kakslauttanen alkuillasta

Saunassa illan hämyssä

Ennen kuin pääsimme Sauli Niinistöön asti olemme käyneet päivän päätteeksi saunassa ja suihkussa. Pienissä kahden hengen lasi-igluissa ei ole suihkuakaan, mutta minikokoisessa pesualtaassa voi sentään pestä kasvot ja hampaat. Saunat ja suihkut (erikseen naisille ja miehille) ovat läheisessä hirsitalossa – kuten pienvenesatamissa tai leirintäalueilla konsanaan. Lyhyellä kahden yön vierailullamme tämä ei meitä haitannut, mutta pitemmällä vierailulla saattaisi tulla mieleen, että kyllä perinteisellä kylpyhuoneellakin hotellihuoneen yhteydessä on puolensa. Etenkin jos pakkaslukemat alittavat jo -20 astetta.

Saunat olivat kuitenkin tilavat ja pesutilat hienot ja siistit, eli tasoltaan nämä erilliset pesutilatkin sopivat kyllä hyvin luksuskohteena itseään myyvän alueen imagoon.

Kakslauttanen saunat
Lasi-iglu -alueen saunarakennus
Kakslauttanen lasi-iglu mini-wc
Lasi-iglun minikokoinen wc

Kakslauttanen savusauna Kakslauttanen revontulet

Tarjolla olisi myös ollut savusaunavaihtoehto ja East Villagen alueella myös mahdollisuus pistäytyä jäisessä altaassa, mutta emme olleet siitä kiinnostuneita.
Pienempikin (8 hengen) savusauna olisi maksanut 510 euroa – ja itse asiassa minulle olisi kyllä saanut hiukan maksaa siitä savussa istumisesta – jotenkin savusauna ei ole ihan länsisuomalaisten juttu, tai ei ainakaan ollut minun perhepiirissäni.

Kolmen ruokalajin illallisia

Olimme myös käyneet syömässä illallisen Aurora-ravintolassa, jossa myös aamiainen tarjoiltiin. Huoneen, tai siis iglun, hintaan kuului puolihoito, eli aamiainen ja kolmen ruokalajin illallinen (ilman ruokajuomia). Jos päivälläkin kaipasi ruokaa, niin tarjolla oli keittobuffet (hintaan 22 euroa per nuppi) – me pärjäsimme reilulla aamiaisella, omilla eväillä (hedelmiä ja proteiinipatukoita) ja illallisella.

Kakslauttanen Aurora
Aurora-ravintola

Kakslauttanen Aurora

Illallinen tarjoiltiin klo 17 – 20 välisenä aikana ja sille tehtiin pöytävaraus aamiaisen jälkeen. Suosituin illallisaika taisi olla klo 18, sillä ensimmäisenä päivänä kun saavuimme vasta iltapäivällä, saimme enää varauksen vaan klo 17 kattaukseen. Illallinen tarjoiltiin pöytiin, mikä sopi meille paremmin kuin hyvin: buffet-ruokailut ovat aina enemmän tai vähemmän levottomia tilaisuuksia ja etenkin buffetpöytään sopivia lämpien ruokien vaihtoehtoja on kuitenkin rajallisesti.

Kakslauttanen menu Kakslauttanen menu

Päivän illallismenu oli kiinteä, eli vaihtoehtoja ei ollut, paitsi tietysti, jos ei voinut/halunnut syödä jonkun tyyppistä ruokaa. En ole valkoisen kalan ystävä, jolloin minun osaltani kala vaihdettiin kanaan, mikä sopi minulle hyvin.
Alkuruokina parin illan kokemuksella tarjoiltiin salaattia lohivaahdon kera tai talvivihanneskeittoa ja pääruokina kanaa, kalaa tai poroa.
Jälkiruuat olivat upeita: kohdallemme osui karpalosorbettia kauniissa asetelmassa ja kuningatarpiirakkaa omenakompotilla.

Kakslauttanen ravintolassa Kakslauttanen jälkiruokia Kakslauttanen jälkiruokia

Jos Lappiin on vaikea saada sesonkityöläisiä niin keittiöön kuin saliin, niin ainakin keittiöön Kakslauttaseen on saatu osaavaa henkilökuntaa. Ja ihan mukaava ja osaava liettualainen tarjoilijamme Karlkin oli. Selvitettyämme puolin ja toisin mistä me ja hän olemme kotoisin, niin saimme sanan ”kiitos” useimpien lauseiden loppuun.

Aurora-ravintolan yhteydessä oli myös Igloo Bar – iglutunnelmaa tarjolla siis myös pitemmällekin iltaan, mutta päätimme kuitenkin melko pian nauttia oman iglumme tunnelmasta.

Kakslauttanen Igloo Bar
Igloo Bar – otimme kuvan vasta aamulla, siksi baarissa on näin tyhjää 🙂

4G-vaalivalvojaiset

Takaisin Sauli Niinistöön – vaalivalvojaiset niin Kakslauttasessa kuin muualla Suomessa loppuivat aika lyhyeen, kun tulos selvisi käytännössä ensimmäisen minuutin aikana. Television katselu 4G:n yli toimi kuitenkin hyvin, mutta niinhän se oli jo joskus 90-luvulla, kun matkapuhelinverkkoja vasta rakennettiin ja niiden peitto oli monella suunnalla Suomea vähän niin ja näin, että Saariselkä oli ensimmäisiä alueita pääkaupunkiseudun ohella, joissa uudet puhelimet toimivat hyvin. Näin tietysti siksi, että juuri Saariselkä kaikista paikoista Suomen Lapissa tapasi tuolloin olla se alue, jonne yritykset toivat asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan useamman päivän usein hiukan kosteisiin tapaamisiin. Meidänkin menneisyydessämme on muutama näitä 90-luvun Lapin reissuja.

Kakslauttanen lasi-iglu

Kakslauttanen lasi-iglu pienoismalli
Matkamuistomyymälässä oli myytävänä lasi-iglun pienoismalli, josta saattoi irroittaa katon – tällainen se siis melko tarkkaan oli! Reunojen tasot toimivat hyvin laskutilana.

Wifi toimii alueella yleisissä tiloissa, eli ei lasi- tai keloiglukylissä.
Me emme suomalaisina sitä tarvinneet, mutta osa ulkomaalaisista vieraista viihtyi tietysti sen parissa Aurora-ravintolan aulan sohvilla ennen ja jälkeen aterioiden tai muutenkin.

Revontulet eivät häirinneet

Yöohjelmaa lasi-iglumme ei tällä kertaa tarjonnut kumpanakaan yönä, eli revontulet loistivat poissaolollaan: taivas oli pilvessä ja välillä sateli heikosti luntakin. Etukäteen luin jostakin, että jos on kymmenen yötä Lapissa, niin todennäköisyys nähdä revontulia on talvikaudella jo melko korkea. Tiedä siitä, mutta ainakaan kaksi yötä ei siihen tällä kertaa riittänyt. Tuolla kultaisella 90-luvulla kaikki oli tietysti paremmin, silloin oli revontuliakin 🙂

Yö Kakslauttanen

Lasi-iglun lämmitys hoitui, käsittääkseni, lattialämmityksellä. Ainakin lattia oli mielestäni koko iglussa oleskelumme ajan miellyttävän lämmin. Korkeammalla, kuten vaikka villapaitaa riisuessa, ilma tuntui hiukan viileältä, mutta peiton alla tarkeni.
Valot sammutettuamme katselimme sitten ulos lasisen katon läpi, mutta ainoa mitä sieltä näkyi ja sekin vaan hetkellisesti, oli taivaalle noussut kuu.

Näin tällä kertaa – ja hyvähän se oli, nukkua hiljaisessa talvimaisemassa, revontulihälytyksen häiritsemättä 🙂

Yö Kakslauttanen

Kakslauttanen päivä feature

Päivä Kakslauttasessa

Lyhyt vierailumme Kakslauttasessa herätti enemmän keskustelua Facebookin eri ryhmissä kuin mikään matkamme koskaan, mutta palaan tähän vasta hiukan myöhemmin.

Käydään ensin paikan päällä. Asuimme pienessä lasi-iglussamme lauantai-iltapäivästä maanantai-aamuun. Näin vietimme lyhyen sunnuntain Kakslauttasessa, Saariselällä.

Pohjoiseen aamuun on helppo herätä kiireettä, sillä kahdeksaltakin on vielä pimeää. Ulos kurkistamalla voi nähdä, että osassa alueen igluja valot on jo sytytetty, niissäkin heräillään talviseen sunnuntaihin.

Kakslauttanen päivä

Perusaamiainen

Aamiainen tarjoillaan Aurora-ravintolassa, jonne matkaa lumisen maiseman halki on muutama sata metriä. Pakkasta on -21 astetta ja Aurora-ravintolan naulakko pullistelee paksuista toppavaatteista. Muistelemme, että näitä, paksuimpia toppatakkejamme, emme olekaan Espoossa pariin talveen tainneet ottaa esille, mutta näissä lämpötiloissa ne ovat tarpeen.

Aamiainen on yllättävän tavanomainen ajatellen paikan aasialaispainotteista asiakaskuntaa. Lappi näkyy lohen muodossa ja suomalaisuus karjalanpiirakoina ja pieninä korvapuusteina. Leipä on valmiiksi siivutettua teollista leipää. Muistan jo kauan sitten Luostolla viettämämme joulun yhteydessä miettineen, että miten vaikeaa olisi tarjota its leivottua leipää tai edes Fazerin pakasteista paistettua tuoretta leipää – mutta ilmeisesti se on vaikeaa.

Kakslauttanen aamiainen Kakslauttanen aamiainen

Me, suomalaiset, pärjäämme kyllä hyvin tällä perusaamiaisellakin. Ne kaikki perinteiset vaihtoehdot ovat kuitenkin tarjolla, myös jogurtin kaveriksi sulatettuja pakastemansikoita.

Keloigluja

Hiihtämisestä emme sittenkään innostu näillä pakkasilla, vaikka pakkasimme mukaan kevyempiäkin ulkoilutamineita kuin untuvatakit, joten jatkamme päivää kiertelemällä Kakslauttasen West Villagen alueella. Kakslauttanen koostuu kahdesta kylästä, East ja West Village, joiden välinen etäisyys on pari kilometriä osittain nelostien laitaa, joten tyydymme West Villageen.

Suuntaamme keloiglukylään, joskin ensin pitää ohittaa pieni kelkkarinne. Pitäisikö sitä kokeilla …

Päivä Kakslauttasessa

Keloiglut ovat lasi-igluja isompia (4-6 hengelle) ja niissä on myös sauna, pesutilat, pieni keittiö ja takka siinä missä kahden hengen lasi-iglujen mukavuudet rajoittuvat pieneen wc:hen, lattialämmitykseen ja moottoroituihin sänkyihin.

Mutta ne ovat myös tavanomaisempia kelomökkejä, joissa iglu on vaan pieni osa kokonaisuutta.

Keloiglu Kakslauttanen Keloiglu Kakslauttanen

Kelo-iglut käyvät ilmeisesti kuitenkin hyvin kaupaksi, nekin, sillä alueella näkyy myös paljon puolivalmiita kelomökkejä, jotka on ilmeisesti jätetty odottamaan kesää.

Keloiglu Kakslauttanen

Suljettu taidenäyttely

Jatkamme matkaa iglutornille, josta voisi ehkä nähdä alueen korkeammalta ja jonka yhteydessä on kuulemma pieni arktisen taiteen näyttely. Torni toki löytyy, mutta voi, näyttely onkin auki vaan maanantaista lauantaihin. Kurkistamme ovelta ja toteamme, että ainakin osa puuveistoksista lienevät samanlaisia kuin Aurora-ravintolassa, joten ihan kaikesta emme jää paitsi. Siitä, että pääseekö torniin koskaan, emme pääse selville.

Kakslauttanen Art Arctic Kakslauttanen Art Arctic

Kakslauttanen Art Arctic
Nainen Aurora-ravintolan aulassa

Hevosia ja poroja

Seuraava kohteemme on eläinsuojat – pitäähän sitä nyt päästä pienelle safarille!

Hevosaitauksessa on hevosia ja karvainen poni. Hevoset ovat täällä töissä: tarjolla on ratsastusta (2 tuntia hintaan 138 euroa per nuppi, sisältäen lämpimät juomat) tai mahdollisuus öiseen rekiajeluun samaiseen 138 euron hintaan tai jos kuumat juomat haluaa vaihtaa kuohuviiniin ja nimen Aurora Hunting with Horse Sleigh nimeen Romantic Aurora Hunting with Horse Sleigh hintaan 395 euroa per 2 henkeä.
Tyydymme katselemaan kuivaa heinää mussuttavia hevosia.

Kakslauttanen hevonen Kakslauttanen hevonen

Hevosten jälkeen vuorossa ovat porot, jotka nekin ovat tietysti täällä töissä. Porosafareja on tarjolla lähemmäs tai kauemmas (Purnumukkaan) ja saamelaiskylässä pääsisi kokeilemaan lassoamistakin. Poroille maksetaan saman verran kuin hevosille, eli retken pituudesta riippuen 132 – 154 euroa per nuppi, mutta hintaan kuuluu myös pilkkihaalarit ja muut tarvittavat talvivarusteet ja lämpimän juoman lisäksi kalleimpaan vaihtoehtoon sisältyy myös keittolounas.

Kakslauttanen poro Kakslauttanen poro Kakslauttanen aktiviteetit Kakslauttanen poro

Jätämme poroajelutkin väliin, vaikka ovathan ne ihan kivoja, etenkin jos mukana on lapsia. Viimeksi taisimme poron kyydissä olla joskus Kuusamossa.

Huskyjä kerrakseen

Kakslauttanen Husky

Vauhdikkaimman eläinkokemuksen, myös sivustakatsojille, tarjoavat huskyt. Satumme onnekkaasti paikalle, kun jokin päivän huskysafareista pysähtyy keittolounaalleen ja ihmiset nousevat kelkoistaan. Meteli on korvia huumaava kuin kaikilla kymmenillä koirilla on jokin mielipide asiasta.
Koiravaljakoilla pääsisi myös, sään salliessa, kahden päivän yöretkelle erämaahan. Emme ottaneet selvää mitä sään salliessa tarkoittaa – ehkei näillä leveysasteilla kuitenkaan 21 asteen pakkanen retkeä estäisi vaan ennemminkin lumimyrsky.
Koirien saama palkkio turistien vetämisestä onkin jo vaikeampi laskea, mutta otetaan esimerkki: 2 henkeä kelkassa, 2 tuntia, 6 koiraa, niin olisiko se 25 euroa per koira per tunti) (koko retken hinta 304 euroa). Yhden hengen vetämisestä maksetaan vähemmän, vain 18 euroa per koira per tunti (koko retki 214 euroa).

Kakslauttanen Husky Kakslauttanen Husky

Tässä vielä huskyt tauolla lyhyen videon muodossa:

Tyydymme katselemaan koiralaumaa oikean turistilauman siirtyessä kotaan syömään keittoa pilkkihaalareissaan. Tosin osan heistäkin on vaikea jättää koirat ja mahdollisuudet niiden valokuvaamiseen.

Kakslauttanen Husky

Koiria ja poroja vauhdikkaammin olisi talvisessa maisemassa päässyt liikkumaan moottorikelkoilla, mutta ajatus vauhdista 20 asteen pakkasessa ei innostanut riittävästi. Aikaisemmilla pohjoisen reissuilla olemme kyllä kiitäneet niillä niin Saariselällä kuin Kuusamossa.

Kakslauttanen Husky Kakslauttanen aktiviteetit

Kakslauttanen kissaMuita eläimiä emme sitten tällä safarilla nähneetkään. Yksi kissaeläin piti kyllä vahtia matkamuistomyymälässä. Kissa näytti elävän kiitoksilla, eli ainakin alle metriset turistit paijasivat sitä innokkaasti.

Välillä kävimme lämmittelemässä iglussamme kahvin tai kuuman kaakaon äärellä.
Niin joo, olihan iglussa vielä pieni keittiökin vedenkeittimen muodossa!

Ilta hämärtyy

Kakslauttanen päivä

Alkuillasta, kun alueen monet kauniit ”katuvalot” syttyvät, hetki auringonlaskun jälkeen, piti vielä tehdä muutama kierros ja yrittää kuvata etenkin minikokoisista taloista koottuja valaisinryhmiä. Ihastuin näihin jo ennen matkaamme etsiessäni Instagramista kuvia Kakslauttasesta ja kahtena iltana paikan päällä löysin itseni tuijottamasta näitä kymmeniä kertoa!

Kakslauttanen päivä

Mutta siinä se lyhyt tammikuinen päivä Lapissa jo menikin.
Palataan illalliseen ja yöhön iglussa sitten toisella kertaa!

Kakslauttanen päivä

Kakslauttasen koko aktiviteettilistan hintoineen löydät halutessasi tästä.
Vaikka me emme innostuneet yhdestäkään niin paljoa, että olisimme maksaneet niistä pyydettyjä hintoja, niin ulkomaiset turistit näyttivät kyllä niitä niin käyttävän kuin niistä nauttivan!