Avainsana-arkisto: Kazakstan

IGTT201601 fea

Matkavuosi 2015

Vuosi sitten tein yhteenvetoa vuoden 2014 matkoista otsikolla Maabongareiden supermatkailuvuosi ja totesin silloin, että näin tuo vuosi taitaa jäädä ennätysvuodeksemme, ehkä kautta aikojen.

Vaan eipä jäänyt vuosi 2015 kauas edellisestä! 9 kertaa lähdimme Helsinki-Vantaalta maailmalle ja jos kaikki hotelliyöpymiset ulkomailla olisi laitettu samaan nippuun, niin olisimme voineet vuokrata asuntomme pois kahdeksi kuukaudeksi.

Tukholma: museoita ja sukulaisia

Tammikuu ei mielestämme ole paras kuukausi matkustaa Euroopassa ja niinhän siinä kävi, että paluulentomme myöhästyi monta tuntia hurjan lumipyryn takia. Taisi olla lähes vuoden ainoa oikeasti myöhässä ollut lento.

Tukholma Tukholma

Willi Länsi: nostalgiaa vuosikymmenien takaa

Länsirannikon kansallispuistoissa kävimme paitsi ihan niiden itsensä takia myös siksi, että vanhempani olivat 60 vuotta meitä aikaisemmin liikkuneet osittain ihan samoissa maisemissa. Pääsimme myös muistelemaan omaa ensivierailuamme Kaliforniaan, josta siitäkin oli jo vierähtänyt 33 vuotta.

Los Angeles San Francisco

Lissabon: nuorten kanssa Portugalissa

Myös Lissabon (ja Sintra, Cascais ja Estoril) meni sarjaan nostalgiareissuja, meille.
Mutta nuorille matka oli ensikosketus Portugaliin ja Lissabonin uusi Parque de Nacoesin kaupunginosa ja siellä Oceanario oli toki meillekin uusi tuttavuus.

Lissabon Lissabon

Kirgiisia ja Kazakstan: uusia maita talvessa

Kolme matkaa maltoimmekin jo tehdä bongaamatta uusia maita, mutta tämän matkan myötä saldot kasvoivat taas kahdella. Matkabloggaajakolleegan tapaaminen Astanassa oli mukava lisä tähän matkaan.

Kazakhstan Kazakhstan

Göteborg: vappu saaristossa

Myös Göteborgin matkassa oli nostalgiaa, mutta sen lisäksi kaupunki ja sitä ympäröivä saaristo osoittautui oikein kivaksi kaupunkilomakohteeksi. Monelle lukijoistamme kaupunki tuntui olevan jokseenkin tuntematon ja taisimme oikeasti innostaa ainakin muutaman pohtimaan kaupunkia esimerkiksi hyvänä viikonloppukohteena.

Göteborg Göteborg

Mallorca: äkkilähtö juhannukseen

Vaikkakin Pirkon lomapäivät sapattivapaan jälkeen olivat vähissä, niin muutama kuukaudenvaihde tuotti heti sen verran ylityövapaita, että päätimme niiden (ja juhannuksen) turvin lähteä tutustumaan Mallorcaan, joka osoittautui, sekin mukavaksi kohteeksi: kaupunkilomaa Palmassa, pyöräilyä Alcudian rannoilla, autoillen hiukan ympäri saarta. Tänne voisimme vaikka palatakin – ehkä hiukan yllättävää, mutta emme tätä ennen olleet Mallorcalla käyneet!

Mallorca Mallorca

Grönlanti: Ilulissatin huikea jäävuono

Toinen vuoden huippureissuista! Grönlanti on jotain niin erilaista ja niin huikeaa, että suosittelemme jokaista Islannissa kävijää harkitsemaan, että olisiko mahdollista liittää matkaan myös Grönlanti. Reykjavikistä pääsee suoralla lennolla Ilulissatiin ja vaikka me kävimme myös pääkaupunki Nuukissa, niin jos aikaa (ja rahaa) on niukemmin, niin Ilulissat riittää hyvin maistiaiseksi Grönlannista: maistuu Nuukia paremmalta!

Ilulissat Nuuk

Iran: historia huivi päässä

Alkukesästä selvisi, että Pirkon työpaikalla sai tänäkin vuonna vaihtaa lomarahat niin halutessaan vapaisiin, ja mehän tietysti halusimme. Ylimääräisen loman päätimme käyttää Iraniin. Mielenkiintoinen maa, etenkin tänä vuonna, maailman taas tuollakin suunnalla juuri muuttuessa.

Iran Iran

Ruanda, Uganda ja Kenia: gorilloja ja muita eläimiä

Vuoden pääsatsaus, ainakin matkakustannuksilla mitaten. Matkan kustannusyhteenveto on vielä tekemättä, mutta matka gorilloiden luo ei irronnut ihan halvalla!
Mutta olivat ne sen arvoisia. Kuten safarit Keniassa ja etenkin veneajelu Ugandassa lähelle Kongon rajaa: eläinten määrä oli ihan uskomaton tuolla Kazingan kanavalla (tämäkin juttu on vielä kirjoittamatta).

Masai Mara Masai Mara

Kotimaata unohtamatta …

Kotimaan reissumme eivät lähteneet Helsinki-Vantaalta vaan yhtä lukuunottamatta autolla kotipihasta: Örön saarelle, Hangon suunnalle kaksikin kertaa, Turkuun useamman kerran ja melkein matkoiksi voisi laskea retket Kruunuvuoren huviloille ja Pentalan saarellekin.
Vuoden ainoan matkan junalla teimme Mänttä-Vilppulaan Serlachius-museoihin.

Matkavuosi 2016

Matkavuottamme 2016 hahmottelin julkisesti ensimmäisen kerran jo joulukuun alussa. Suunnitelman toteutus on sen jälkeen edennyt yhden matkan verran, eli olemme varanneet viikonloppumatkan tammikuun lopulle Kiovaan.
Etätyöjakso Genevessä on ainakin hiukan vastatuulessa Sveitsin säännösten takia. Halifaxin ja St Pierre et Miguelonin suunnan lentoja olen kelaillut, mutta varauksia voimme tehdä vasta kun kesälomakuviot töissä selkenevät.
Vaihtoehdoista Myanmar tai Nepal + Bhutan jälkimmäinen tuntuu juuri nyt olevan hiukan voitolla ja Lofoottien osalta olen kiinnostuneena katsellut jopa mahdollisuutta pyöräilylomaan, mutta tosiaan, vain Kiova ja Algeria ovat varattuina.

Olisin taas taipuvainen sanomaan, että alkaneesta vuodesta ei voi tullu yhtä hyvä matkailuvuosi kuin vuosista 2015 – 2016, siivittihän kumpiakin niistä 3 kuukauden vapaa töistä, mutta saa nähdä, ehkä ne lomarahat tänäkin vuonna voi ottaa lomana …


instagram-travel-thursday-FIN-150x150
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat matkablogit
Muru Mou
, RIMMA+LAURA ja Travellover
.

AnskuBCN matkablogi

All those small things -haaste

Sain Ansku BCN -matkablogista haasteen kertoa pienistä hauskoista jutuista matkoillamme. Jutuista, jotka eivät ehkä ole mahtuneet ”varsinaisiin” juttuihin, mutta jotka ovat kuitenkin jääneet lähtemättömästi mieleen.

Olisin saanut lähteä miettimään niitä ihan vapaasti, mutta päätin sitten vaikeuttaa (vai helpottaa?!) haastetta pyytämällä Anskua nimeämään maat, joihin liittyviä pieniä asioita lähden muistelemaan ja sain seuraavan listan: Kiina, Tansania, Kanada, Espanja ja Kazakstan. Ja mikäs siinä, ihan hyvä lista, joten aloitetaan.

Kiina

Olen käynyt Pekingissä vain viikon mittaisella työmatkalla. Tutustuminen kaupunkiin työmatkalla oli hiukan haasteellista, sillä pitihän niitä töitäkin tehdä, joten esimerkiksi Kiellettyyn kaupunkiin lähdin Pekingiin saavuttuamme, yölennon jälkeen. Mukana matkustanut esimieheni kun totesi, että mennään toimistolle vasta iltapäivällä, niin ehdimme levätä hiukan sitä ennen. No meikäläinen otti heti taksin ja lähti hiukan väsyneenä mutta innostuneena kiertämään kaupungin ensimmäistä nähtävyyttä.

Parina seuraavana aamuna yritin taivutella hotellin conciergia tilaamaan taksin Taivaallisen rauhan aukiolle, mutta kumpanakin aamuna sain vain selityksiä, että ei sinne nyt voi mennä: jotenkin minulle jäi mielikuva, että eivät olisi halunneet turistien sinne menevän. Mainitsin ongelmastani sikäläiselle kolleegalleni, ja hän tarjoutui illalla lähtemään sinne kanssani, metrolla. Minulta olisi kyllä yksin iltaruuhkassa jäänyt metroon pääsemättä, olisin vaan jäänyt odottamaan vaunua, johon olisin mahtunut, sen verran täysiä vaunut olivat, mutta Jason totesi, että nyt tungemme sisään ja pääsimme matkaan. Eikä tarvinnut pitää kiinni mistään, tilaa kaatumiselle vaunussa ei olisi ollut!

Taivaallisen rauhan aukio Peking

Tansania

Tansaniassa kävimme kiertämässä luonnonpuistoja tuolloin 14 vuotiaan sisarentyttäreni kanssa. Lodget, joissa asuimme olivat luultavasti, Olympian matkalla, alueen hotellien parhaimmistoa, mutta joissakin oli kuitenkin esimerkiksi sähköä tai lämmintä vettä saatavilla vain illalla rajoitetun ajan ja vesikin saattoi olla ruskeaa.

Jonain iltana sisarentyttäreni halusi pestä yhden valkoisista topeistaan ja reippaana ja omatoimisena tyttönä ryhtyi tuumasta toimeen veden väristä välittämättä. No, toppi ehkä puhdistui, mutta vaihtoi samalla pysyvästi väriä vaaleanruskeaksi.

Tansania, Ngorongoro

Kanada

Maabongariporukoissa käydään välillä keskustelua siitä, mikä kelpaa maapisteeksi ja melko yleisesti vähintäänkin halveksitaan ns. lentokenttäpisteitä, joita esimerkiksi Travelers Century Club edelleen kelpuuttaa. Kanadan osalta kukaan ei voi maapistettämme kiistää, ihan kunnolla olemme maassa olleet, vaikkakin siis vain katsomassa Niagaran putouksia Kanadan puolelta.
Saattaahan tietysti olla, että pienessä maassa olisi jotain muutakin nähtävää, mutta ne ovat toistaiseksi jääneet.

Retkeemme Niagaran putouksille liittyi yksityiskohta, joka on jäänyt hyvin mieleemme: samaisella retkellä oli mukana mies, jolla sattuikin sitten olemaan vain one-entry -viisumi Yhdysvaltoihin ja tästä hänelle kerrottiin vasta Kanadan rajalla ja niinpä hänen retkensä sitten keskeytyikin siihen, sillä jos hän olisi poistunut Yhdysvalloista hän ei olisi enää päässyt sinne takaisin!
Olimme tuossa vaiheessa vielä melko kokemattomia matkailijoina ja ihmettelimme kuviota, mutta opimme samalla tehokkaasti, että viisumilla ja viisumilla on eroa.

Niagara Kanada Hevosenkenkä
(Kuva on vuodelta 1989, diasta skannattu, jos ihmettelet sen laatua ja värejä.)

Espanja

Espanjassa olemme olleet vähän sen eri laidoilla moneenkin otteeseen, mutta ehkä yksi hauskimpia pieniä juttuja liittyy viime syksyiseen kevytversioomme Pyhän Jaakon tiestä. Olimme siis bussimatkalla, joka seuraili pyhiinvaeltajien reittiä, mutta kävelimme päivittäin 5-7 kilometriä. Parina ensimmäisenä päivänä matkanjärjestäjän bussi oli aina sellaisessa kohdassa, että käveltyämme käveltäväksi tarkoitetun osuuden näimme sen helposti ja löysimme siis takaisin bussiin. Yhtenä päivänä kuitenkin harhauduimme kuvaamaan kivan näköistä köynnöskatosta ja jatkoimme siinä matkaa seuraten paria muuta kävelijää hyvin merkittyä polkua pitkin – emmekä huomanneet lähellä ollutta bussia! Jonkin ajan kuluttua, etenkin kun edessä oli pitkä ylämäki, ja väsymys alkoi jo vähän painaa, aloimme jo miettiä, että aika pitkä tämä päivämatka tänään onkin.
Sitten puhelimeni jo soikin: oppaamme kaipaili meitä bussiin. Lyhyen keskustelun jälkeen tulimme siihen tulokseen, että olemme ohittaneet tapaamispaikan jo parilla kilometrillä, mutta ei hätää, kunhan kävelemme seuraavan isomman tien varteen, niin tulevat hakemaan meidät sieltä! Loppu hyvin, kaikki hyvin, vai miten sitä nyt tavataan sanoa …

Pyhän Jaakon tiellä

Kazakstan

Kazakstanista mieleeni on erityisesti jäänyt somen voima.  Aloitimme maahan tutustumisen etelästä, Almatystä, ja laitoin sieltä jonkun kuvan Instagramiin ja yllättäen sain kyseiseen kuvaan kommentin, että olemmeko tulossa myös Astanaan. Olimmehan me, joten sovimme sitten Astanaan tapaamisen tämän sikäläisen matkabloggaajan kanssa. Tästä kirjoitinkin ihan oman jutun blogiin, joten ehkä tämä juttu ei oikeastaan kuuluisi tähän sarjaan, mutta jotenkin jäin niin ihastelemaan tuota sosiaalisen median luomia mahdollisuuksia tuolloin, että toistan tämän sääntöjen rikkomisen uhallakin tässä!

Kazakstanilainen matkabloggaaja

Lopuksi haaste seuraaville

Tämä(kin) haaste on tainnut jo tainnut jonkin verran kiertää matkablogeissa, joten haastan varmuuden vuoksi kolme suosikkiblogieni joukosta, eli:

En jaksa nyt kuitenkaan tarkistaa, että joko olette osallistuneet, joten jos olette, niin asiahan on sitten jo hoidettu ja ehkä kolmen joukkoon jää ainakin yksi, jolle haaste on uusi! Ja jos ihan ilman haastettakin haluaisit aiheesta kirjoittaa, niin siitä vaan!

 

 

Nauryz Kazakhstan

Nauryz – juhla, josta en ollut koskaan kuullutkaan

Almatyn miljoonakaupunkia bussin ikkunasta katsellessani kiinnittyi huomioni kaikkia oleviin kyltteihin, joista olemattomalla kielitaidollani en ymmärtänyt, että onko nyt alennusmyyntien aika vai mistä on kyse: kylttejä näkyi erityisesti ostoskeskusten liepeillä. Kopioin sitten jossain liikennevaloissa kyltin kirjain kirjaimelta ja kysyin oppaaltamme mikä tämä on ja hän jo kevyesti kertoi, että kyse on paikallisesta kevätjuhlasta.

Jatkoin aiheesta hiukan myöhemmin kazakstanilaisen matkabloggaajan kanssa ja opin, että Nauryz on uuden vuoden juhla, jota on vietetty Kazakstanissa, turkkilaisissa maissa (taas käsite, jota en heti tunnistanut) ja Iranissa aina – paitsi näiden maiden ollessa osa Neuvostoliittoa, eli Kazakstanin osalta 1926 -1988.

Turkic countriesTurkkilaisia maita, Kazakstanin lisäksi, ovat muuten Turkki, Azerbaidzan, Turkmenistan ja Uzbekistan ja Kirgiisia. Matkoja näihin maihin meillä ei ole suunnitelmissa, mutta Iraniin voisi joskus olla kiva mennä – pitäisiköhän yrittää osua paikalle kevätpäiväntasauksen aikaan!

 

 

Nauryz-juhla on näissä maissa uuden vuoden juhla ja sitä juhlitaan useampia päiviä alkaen kevätpäivän tasauksesta, eli useimmiten maaliskuun 21. alkaen ja tuolloin kaupunkien ja kylien keskustaan pystytetään perinteisiä jurttia ja alueella esitetään kansanmusiikkia. Nauryz-juhlan yhteydessä useimmat saavat myös hiukan pitemmän lomapäivän, tapaamani matkabloggaajalla esimerkiksi oli Nauryz-juhlan yhteydessä 5 päivän loma.

Allaolevissa kuvissa on ”museojurtta” Kirgiisiassa, kirgiisialaisen perheen ruokasalissa ollut jurttaelämää esittelevä taulu ja heidän pihallaan esillä ollut perinteinen huopamatto. Kazakstanissa emme jurttia tai Nauryz-juhliin liittyviä asioita varsinaisesti nähneet, mutta vielä yli viikko kevätpäiväntasauksesta juhla näkyi katukuvassa useina kyltteinä, jotka siis herättivät mielenkiintoni siihen.

Nauryz-juhlasta voit halutessasi lukea lisää (englanniksi) esimerkiksi Visit Kazakhstanin -sivuilta. Ainoa suomenkielinen hakutulos, jonka onnistuin Nauryz-termillä löytämään oli sivusto, jolla myytiin kazakstanilaista kolikkoa, joka oli julkaistu vuoden 2012 Nauriz-juhlan yhteydessä!

Museojurtta KirgiisiaJurtta, huopamatto, Kirgiisia Huopamatto, Kirgiisia

 

 

 

 

Kirgiisia ja Kazakstan – palaute Ari-al Travelille ja kustannukset

Hotellit

Asuimme kolmessa hotellissa, kolmella paikkakunnalla: Cholpo Atassa Kirgiisiassa ja Almatyssa ja Astanssa Kazakstanissa.
Kapriz-hotelli oli Issyk-Kul -järven rannalla ja vaikka vähän tuntuikin siltä, että asui opiskelija-asuntolassa, niin ympäristö on sen verran hurmaava, ettei se yhden yön majoituksena haitannut – kaikki kuitenkin toimi.
Wifi ei kuulunut huoneen hintaan, mutta 3 eurolla senkin sai kahdelle laitteelle.
Aamiainen oli melko perustasoa, mutta sekin riittävä yhden yön majoitukseen.

Hotel Kapriz Issyk-Kul Issyk-kul Kapriz

Almatyn hotelli Astra saa hiukan kyseenalaisen kunnian sängystään: se oli huonoin hotellisänky, jossa muistan koskaan yrittäneeni nukkua. Patjan jouset olivat sen verran tiukkoja ja pinnassa, että piti askarrella peitosta puuttuva sijauspatja ja nukkua pelkällä pussilakanalla, joka onneksi onnistui, sillä huoneessa oli enimmäkseen turhankin kuuma.
Hotellin sijainti rautatieaseman ja pienen ostoskeskuksen lähellä oli kuitenkin hyvä ja huonepalvelukin toimi, kun ensimmäisenä iltana saavuimme melko myöhään hotellille. Wifi kuului hintaan ja toimikin ihan kelvollisesti.

Almaty Astra-hotelli näkymä ikkunasta Almaty rautatieasema

Astanan hotelli Akbulakissa sängyt olivat ok, mutta sijainti huono.
Etenkin talvella, kun pakkasta oli vähintään -10 astetta ja tuulee reippaasti, niin hotelli ei ole kävelyetäisyydellä mistään, ei keskustasta eikä yhdestäkään ravintolasta.
Hotellin oma ravintolakin taisi olla toiminnassa vain meitä varten, sen verran kun oli. Aamiaiset ja yksi erikseen tilattu iltapala järjestyi, mutta ex tempore 8 hengen lounastilaukset eivät onnistuneet vaan päädyimme lopulta tilaamaan ison hampurilaislähetyksen Burger Kingistä. Aamiaisetkin olivat ehkä tämän kierroksen huonoimmat.
Wifi toimi 4. kerroksen huoneissa heikosti ja satunnaisesti – alakerran aulassa hyvin, mutta varsinkaan alvella aulassa ei ollut kiva istua ulko-oven vieressä.

Astana Akbulak-hotelli Astana Akbulak-hotelli näkymä vanhoille autotalleille

Kaiken kaikkiaan, kolmen tähden hotellit olivat – kolmen tähden hotelleja.
Peruskamaa, joissa perusjutut suunnilleen toimivat ja joissa pysyi hengissä, mutta täytyy tunnustaa, että näillä edullisilla kiertomatkoilla, niin Albatrosin Willi Länsi -matkalla kuin  tällä Ari-Al Travelin matkalla, olen kyllä hiukan kaivannut yleensä käyttämiämme neljän tähden hotelleja. Olisimme mielellämme maksaneet matkoistamme muutaman satasen lisää, jos hotellit olisivat olleet hiukan parempia, mutta ehkä joillekin lisähinta olisi ollut liikaa, ryhmän kanssa on tehtävä kompromisseja.

Yleisiä vessoja en yleensä ole matkajutuissani kommentoinut, mutta erityisesti Kirgiisian osalta kannattaa ehkä kuitenkin mainita, että ne olivat järjestään lähes kaikki reikä lattiassa tyyppisiä, eli naisten kannattaa käydä Kirgiisiassa niin kauan kuin kyykistyminen vielä onnistuu sujuvasti!

Matka-ohjelma

Oli sitten matkatoimiston tai tamperelaisten matkaystäviemme ansiota, niin Kirgiisiassa Issyk-Kul -järvi oli hyvä valinta pääkohteeksi: maisemat olivat huikeita verrattuna pääkaupunki Bishkekiin, johon riitti hyvin muutaman tunnin kierros keskustassa.
Myös Kazakhstanissa vierailu molemmissa kaupungeissa oli ehdottomasti paikallaan, onhan maa niin valtava ja vanha ja uusi pääkaupunki kovin erilaisia.

Kaikki päiväretkiohjelmat olivat mielestäni onnistuneita, plussaa erityisesti uskontojen museosta Kirgiisiassa, köysirata-ajelusta hiihtokeskukseen Almatyssa ja vierailulla Alzhirin leirillä Astanassa.

Almatyssä pysähdyksen luistinradan edustalla olisi voinut jättää väliin, sillä sen näki paremmin köysiradalta ja retkeen olisi kaupungin suurten etäisyyksien takia voinut sisällyttää lyhyen vierailun jossain kaupungin paremmassakin ostoskeskuksessa, noin esimerkin vuoksi, vaikkei kukaan mitään varsinaisesti olisi halunnut ostaakaan. Astanassa Albina sitten ex tempore järjestikin ostoskeskusretken, ettei kaikkien tarvinnut seikkailla sinne erillisillä takseilla.

Lounas Kirgiisia Lounas Almaty

Matkaan kuuluneista aterioista lounaat Kirgiisiassa oli toteutettu mukavasti vierailuina paikallisiin perheisiin. Almatyssä söimme retkipäivän lounaan seisovasta pöydästä ja ihan hyvä vaihtoehto sekin oli.

Lennot

Turkish AirlinesLentoaikataulut olivat kotimaan pään kannalta kivoja: lähtö aamupäivällä ja paluu alkuiltapäivästä, mutta saapuminen Bishkekiin aamuyöstä klo 04 ja lähes 300 km bussissa sen jälkeen oli kyllä melkein rankkaa. Samoin paluulento Astanasta lähti aamuyöstä, joten yksi yö siinäkin meni vähön harakoille, mutta tällaistahan matkailu usein on. Astanassa meillä oli kuitenkin hotellihuoneet lähtöön asti, joka teki yölähdöstäkin kestettävän.

Lentojen osalta Ari-al Travel olisi voinut kertoa meille online check-iniin tarvittavat koodit, jotta ainakin halukkaat olisivat voineet valita istumapaikkansa itse ja hoitaa sisääntsekkauksen netissä.

Opas Albina Hyvärinen

Ari-al Travelin opas AlbinaMatka Kirgiisiaan ja Kazakstaniin oli oppaammekin ensimmäinen näihin kohteisiin ja erityisesti tällä taustalla ei voi muuta kuin ihastella sitä tietomäärää, jonka hän oli kohteista etukäteen opiskellut ja jonka hän meille sitten retkipäivinä ja bussimatkojen aikana jakoi. Omalta osaltamme pisimmät historiakatsaukset busseissa olivat jo turhankin perusteellisia, mutta eivätpä ne liian paljon häirinneetkään ja saattoihan joku pitää niistäkin. Ja kunnon opastuksen tavoin mukana oli myös hauskoja turistilegendoja, kuten kertomus siitä, miten Buranan torni oli rakennettu tytölle, jolle oli ennustettu kuolemaa hämähäkin puremaan ja joka sitten kuitenkin siihen kuoli, kun 15-vuotissyntymäpäiväksi tuodulle hedelmälautaselle sellainen oli piiloutunut!
Toki Albinalla oli paikallisoppaat apunaan monessa paikassa, mutta silti.
Lopuksi vielä erityismaininta Albinan ihastuttavasta piposta, jonka hän kuulemma on ostanut Primarkista (joka oli kovasti Lissabonin matkalla sisarentyttäriemmekin suosiossa)!

Kustannukset

Jo vakiintuneeseen tapaan, matkan kustannukset (2 hengeltä, euroina) ruokaa ja ostoksia lukuunottamatta:

Ari-Al Travelin matkapaketti: lennot, hotellit, sisältäen lounaan kolmena päivänä 2 780
Liput Rodin-balettiin Astanan Oopperaan 80
Vierailu Khan Shatyrin kylpylässä (1 henkilö) 8
Takseja ja muita kuljetusmaksuja 26
Kuljettajan tipit Kirgiisiassa 14
Netti Kirgiisiassa 3
Matkamuistoja 10
Lentoparkki 65
Yhteensä 2 985

Linkit juttuihin matkasta

Kirgiisian ja Kazakstanin matkastamme kirjoitin matkan varrelta ja vähän sen jälkeen tämän jutun lisäksi seuraavat jutut:

Ennen matkaa kirjoitin Ari-al Travelin mukavan joustavasta suhtautumisesta markkinoimaansa Kazakstanin matkaan, johon sittemmin liitettiin myös tuo Kirgiisia ja hiukan etukäteissuunnitelmistamme matkan tiimoilta:

Terveiset ryhmälle!

Ryhmämme Alzhirissa

Meidän lisäksemme matkalle osallistuivat matkaystävämme Mäntysalot Tampereelta, kolme miestä ja kaksi naista, eli yhteensä meitä oli yhdeksän. Meidän lisäksemme pääosa muistakin osallistujista tuntui olevan matkalla maabongaushengessä ja ainakin yhden erityiskiinnostuskohteena olivat pääkaupungit.

Jollain bussimatkalla matkakaverimme kyselivät tavoistamme matkustaa ja mainitsimme ainakin seuraavat palvelut – eli Sinä, joka olit kanssamme Kazakstanissa, tässä bussissa luetellut linkit, joka omiin juttuihimme näistä tai suoraan näihin palveluihin:

Ja lopuksi vielä kevennyksenä (?) pari kuvaa maantiedon oppitunnista lounasravintolassa Almatyssa 🙂

Tässä on Almaty ja tässä Astana

Tamperelainen matkaystävämme, Kari, tapaa kirjoittaa matkajuttunsa runomuodossa ja niin tästäkin matkasta syntyi myös runo.