Avainsana-arkisto: kirjoittaminen

Mitä kuuluu kirjoitusopinnoilleni?

Aloitin jo syksyllä 2016 Jyväskylän yliopistossa kirjoittamisen perusopinnot.
30 opintopisteestä koostuvan kokonaisuuden saa tietyillä reunaehdoilla koota itse tarjolla olevista kirjoittamisen kursseista.

Pakolliset ja valinnaiset kurssit ovat jo tänä aikana hiukan muuttuneet, mutta syksyllä 2016  kaikkien oli aloitettava kurssilla:

  • Kirjoittajan yhteisöt.

Lisäksi seuraavat kaksi kurssia olivat pakollisia:

  • Faktan ja fiktion vuoropuhelu kirjoittamisessa
  • Omaelämänkerrallinen kirjoittaminen.

Valinnaisia kursseja sai valita kaksi kirjoittamisen eri alueilta: proosa, draama, runous ja tietokirjoittaminen. Jos olet tätä blogia pitempään jo lukenut, niin voinet arvata etten valinnut runoutta enkä draamaa, joten päädyin suorittamaan kurssit:

Helmikuun lopussa 2018 olin vihdoin saanut suoritettua, ”harrastustahtiin”, nämä viisi kurssia. Pääosan kursseissa suoritin lähiopetus + verkko-osuus -vaihtoehtona, jolloin kurssi alkoi yleensä esitehtävällä, jonka jälkeen vuorossa oli pari lähiopetuspäivää (yleensä perjantai-ilta ja lauantai). Lähiopetuspäivien jälkeen tehtiin vielä lisää tehtäviä, jotka palautettiin verkossa. Joissakin kursseissa lähiopetuspäiviä saattoi olla kahteenkin otteeseen.

Lähiopetuspäivät tarjosivat niin mahdollisuuden tavata muita opiskelijoita livenä kuin saada teksteistä palautetta muiltakin kuin kurssin opettajalta ja myös oppia itse antamaan palautetta muiden teksteistä.

JYO Opintosuoritukset Kirjoittamisen perusopinnot

Historiallinen novelli

Kaikki kurssit olisi myös voinut suorittaa ihan omaan tahtiinsa suorittamalla kurssiin sisältyvät itsenäiset opetustehtävät, mutta päädyin tähän  vain yhden kurssin osalta.

Kurssi faktan ja fiktion vuoropuhelu kirjoittamisessa, yksi pakollisista, jäi osaltani viimeiseksi ennen erikoistumisalueen kurssia ja kun lähiopetuspäiviä ei ollut tarjolla sopivalla aikataululla, suoritin sen itsenäisesti.

Hiukan kyllä harmittelin lähiopetuspäivien puuttumista, sillä täysin itsenäisesti suoritettuna ilman ulkoisia deadlineja oli vähän haastavaa saada kokonaisuus tehtyä, mutta tehtävä tehtävältä se vähitellen kuitenkin eteni.

Yhtenä tehtävänä kurssilla Faktan ja fiktion vuoropuhelu oli kirjoittaa historiallinen novelli. Sijoitin omani Nauvoon, jonka tunnen paikkakuntana ainakin jossain määrin ja josta isoäitini on kotoisin ja kirjoitin häntä ajatellen kuvauksen kesäpäivästä Nauvossa.

Nauvo 2017
Nauvon kirkonmäellä viime kesänä

Tekstini kohta:

Minkähänlaista se olisi, asua suuressa kaupungissa? Ainakaan siellä ei voisi kalastaa eikä pitää lehmiä – mistähän ihmiset saavat siellä ruokansa? Tai tietysti, ruokansa he saavat, ainakin Turussa, kauppahallista, jonne meidänkin kalastamat kalat ja Marian kirnuama voi päätyvät, mutta mistä ihmiset saavat rahaa ruuan ostoon, kun eivät voi sitä itse viljellä tai kalastaa tai lypsää? Nauvossa kaikki ovat kalastajia tai maanviljelijöitä, paitsi opettaja, pappi ja lääkäri. Meistä ei tulisi opettajia, pappeja tai lääkäreitä – meistä tulee vaimoja, mutta voisiko meistä tulla opettajan, papin tai lääkärin vaimoja?

sai opettajalta palautteen:

Kertojan pohdinnoissa tulee oivallisesti esiin myös naisten ja miesten sukupuoliroolit ja työnjako, ja esimerkiksi seuraava virke on mainio, jopa hätkähdyttäväkin: ”Meistä ei tulisi opettajia, pappeja tai lääkäreitä – meistä tulee vaimoja, mutta voisiko meistä tulla opettajan, papin tai lääkärin vaimoja.”

ja olin oikeastaan hiukan yllättynyt siitä, että historiallinen novellini ”kelpasi” niinkin hyvin, sillä en koe fiktiota ihan omaksi lajikseni, eikä historian lisääminen siihen tee sitä yhtään helpommaksi.

Matkaelämänkerta

Nyt on enää jäljellä erikoistumisalueen kurssi. Vaihtoehdoista tekstikokoelma, ja kirjoittaminen luovana prosessina valitsin tekstikokoelman.

Tämän viimeisenkin kurssin osalta olen jo edistynyt niin pitkälle, että olen saanut tähän itsenäisesti suoritettavaan kurssiin ohjaajan, hyväksyttänyt aiheen ja laatinut tarvittavan suunnitelman.

Tarkoitukseni on saada tämän kurssin myötä alulle työnimellä ”matkaelämänkerta” mielessäni kulkenut ajatus matkailuun painottuvan elämänkerran kirjoittamisesta.
Kurssin laajuus ei kata kokonaisen kirjan tuottamista, mutta tavoitteena on ohjaajan tukemana saada pari lukua valmiiksi ja sen myötä työ ainakin hyvälle alulle.

Aikaa työlle on noin 4 kuukautta, mikä saattaa kuullostaa paljolta 5 opintopisteelle, mutta toisaalta olen tuostakin ajasta matkoilla yhteensä yli kuukauden enkä myöskään ajatellut lopettaa blogijuttujen kirjoittamista, joten todennäköisesti lopuksi tulee vielä kiire!

Kahvilla kirjailijan kanssa

Kirjoittamisen maailmaa kävimme haistelemassa hiukan tänään alkuillastakin, sillä kävimme Helsingin kaupunginteatterin tilaisuudessa Kahvilla kirjailijan kanssa. Tässä kolmiosaisessa sarjassa olivat tänään vuorossa Sinikka ja Tiina Nopola, lastenkirjailijoina eivät ehkä ihan meidän juttumme, mutta halusin käydä katsomassa minkälaisesta tilaisuudesta on kyse ja tämä oli tarjolla olleista kolmesta vaihtoehdosta ainoa, joka sopi kalenteriimme. Kirjailijoita enemmän ilta oli kyllä enemmän konkarinäyttelijöiden Heidi Herala, Aino Seppo ja Eija Vilpas ilta, mutta toki heidän pienet esityksensä olivat näiden kirjailijoiden teksteistä.

kahvilla kirjailian kanssa nopolat

 

 

Bloggaa tai blokkaa feature

Bloggaa tai blokkaa

Osana kirjoittamisen perusopintojani Jyväskylän yliopistossa suoritan tänä syksynä Tietokirjoittamisen kurssia.

Kurssi rakentuu ennakkotehtävästä, lähipäivistä, itsenäisistä oppimistehtävistä ja oppimispäiväkirjoista. Tähän mennessä olen selättänyt kokonaisuudesta ennakkotehtävän, lähipäivät ja osan itsenäisistä oppimistehtävistä.

Asiantuntijablogi

Yhtenä kurssin keskeisenä aiheena on asiantuntijablogi.
Ennakkotehtävänänä tutustuimme mm. kurssin vetäjän Kimmo Svinhufvudin verkkoon kirjoittamista käsittelevään tekstiin Strellmanin & Vaattovaaran kirjassa Tieteen yleistajuistaminen ja ryhmätöissä lähipäivien aikana jatkoimme keskustelua aiheesta.
Käsittelimme mm. verkkokirjoittamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä, kuvien käyttöä ja kaupallisuutta blogiteksteissä.

Lähipäivien päätteeksi perustimme oman kurssiblogin, jonka nimeksi pienen huutoäänestyksen jälkeen tuli Bloggaa tai blokkaa.
Nimi kuvaa sikäli hyvin kurssimme osallistujia, että joukossamme on sekä niitä, jotka lukevat, ehkä kirjoittavatkin blogia, kuin niitä, jotka suhtautuivat blogeihin ainakin vielä melko epäilevästi. Osana kurssia jokaisen meistä on kuitenkin kirjoitettava juttu kurssiblogiin ja kommentoitava kahta muiden kirjoittamaa juttua.

Omalta osaltani päädyin jo lähipäivillä kertomaan hiukan blogistamme, kuuluinhan sen myötä niihin opiskelijoihin, joilla oli blogeista jo kokemusta ja niinpä kurssiblogiimme kirjoittamani juttukin perustuukin kokemuksiini Meriharakka-blogista.

Bloggaa tai blokkaa Meriharakka

Kurssiblogimme juttuja, niin omaani kuin muiden juttuja, saavat toki kommentoida muutkin kuin kurssilaiset, eli jos kiinnostuit tästä jutusta Mikä tekee blogijutusta suositun tai jostain muusta blogimme jutusta, niin ota toki kantaa asiaan, Bloggaa tai blokkaa -blogin puolella.

Bloggaa tai blokkaa -kurssiblogi

Lähiviikkoina, vielä ennen vuodenvaihdetta, jatkan muiden kurssin itsenäisten tehtävien parissa – ja saattaa olla, että kerron niistäkin sitten joskus myöhemmin myös täällä!

Bhutanin kevättä

Viisi tarinaa Bhutanista

Muutaman kerran olen täällä bloginkin puolella tainnut mainita, että opiskelen kirjoittamista Jyväskylän yliopistossa.

Kirjoittamisen perusopinnot, 30 opintopistettä, voi suorittaa pääosin verkko-opiskeluna ja tuo 30 pistettä jakautuu kuuteen 5 opintopisteen kurssiin.
Viime syksynä suoritin ensimmäisen kurssin (Kirjoittajan yhteisöt) ja tänä keväänä osallistun kahdelle kurssille (Proosakurssi ja Omaelämänkerrallinen kirjoittaminen). Opinnot koostuvat muutamasta lähipäivästä, joihin voi osallistua Helsingissä tai Jyväskylässä ja niiden välillä suoritettavasta tehtävistä, joihin lähes aina liittyy myös niiden läpikäynti verkossa pienryhmissä.

Proosakurssi

Kokoonnuimme eilen,  12 hengen ryhmämme, Helsingissä ja ruodimme toistemme kirjoituksia ensin pienryhmissä ja sen jälkeen vielä kaikki yhdessä. Ryhmässä kirjoittaja sai kommentoida pienryhmältä saamaansa palautetta ja lisäksi opettaja antoi palautetta jokaisen tekstistä.

Siekkinen Novellit

Omien kirjoitustemme lisäksi kävimme myös läpi kaksi ”oikeiden kirjailijoiden” novellia: Raija Siekkisen novellin Onnelliset ja Chris Dennisin Näin Sinun tulee tehdä. Chris Dennisin osalta opettaja innostui myös kertomaan Grantasta, jossa Chris Dennisin teksti on aikoinaan julkaistu. Tunnustan, etten ollut koskaan tästä Grantasta kuullut, mutta ilmeisesti vakavammin kirjoittavat tuntevat sen hyvinkin: ilmeisesti tekstin hyväksyminen Grantaan on ehdotonta huippua alalla ja monien Nobel-kirjailijoidenkin tekstejä on ilmestynyt siinä. Aika kaukana tekstien julkaisemisesta omassa matkablogissa!

Granta

Viisi tarinaa Bhutanista

Proosakurssin kanssa olen alusta alkaen kipuillut proosan määritelmän kanssa.
Olen koko aikuiselämäni kirjoittanut vain asiatekstejä ja matkajuttuja, joten fiktion puolelle meneminen tuntuu oudolta. Kurssin välitehtävän vaihtoehtoina oli kirjoittaa novelli tai lyhytproosakooste, joista valitsin jälkimmäisen ja aiheeksi, sattuneista syistä, Bhutanin.

Tekstistä saamani palautteen mielenkiintoisin osa oli useamman lukijan siitä löytämä vanhenemisen teema. Bhutan oli vuoristoisena maana kieltämättä minulle hiukan (etenkin flunssaisena) haastava kohde, mutta en tietoisesti kirjoittanut vanhenemisesta tai luopumisesta. Toisena kehiteltävänä teemana minulle ehdotettiin buddhalaisuuden ja maassa vierailevien nähtävyyksiä suorittavien länsimaalaisten ajatusmaailman vertailua. Myös Bhutanin onnellisuus-teemaa ehdotettiin osaksi tekstejä.

Tekstini oli edelleen ehkä muutamaa pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta totta ja sainkin villejä ehdotuksia sen kehittämiseksi enemmän fiktion suuntaan: lentokone voisi pudota, hedelmällisyyden temppelissä vierailu voisi saada aikaan ihmeen, matkailija voisikin päättää kiivetä Mount Everestille.

Sain myös tästä tehtävästä palautetta kuvailevien osien niukkuudesta: lisää adjektiiveja ja kokonaisia lauseita lattean kaunis-sanan sijaan. Ja se Mount Everest, millainen se oli?
Tältä osin tekstin tuottaminen on minulle ollut vaikeaa, sillä blogiteksteissä usein pyrin niukkaan tekstiin ja kuvat hoitavat paikan tai ympäristön kuvaamisen.

Himalaja Viisi tarinaa Bhutanista

Mutta toki sain myös positiivisia kommentteja, kuuluhan se palautteen ideaan, että tekstistä kuin tekstistä löytyy niin jo toimivia osioita kuin kehitettävää. Bhutanin outous kohteena ”kelpasi” monelle lukijalle jo lähes fiktioksi ja kokonaisuutta pidettiin toimivana. Hedelmällisyyden temppelistä monet olivat pitäneet, mutta Tiikerinpesää, erityisesti tekstin aloitusta, pidettiin jo erinomaisena!

Punakha Hedelmällisyyden temppeli Viisi tarinaa Bhutanista

Ehkä, kunhan vielä teen kurssin lopputehtävänkin, saan tämän proosakurssinkin suoritettua. Tuskin alan kirjoittamaan fiktiota, mutta onhan tämäkin kurssi ollut mielenkiintoinen kokemus. Tuskin minusta runoilijaakaan tulee, vaikka jo parilla kurssilla jonain tehtävänä on ollut tuottaa runo!

Mutta, tässä tekstini: Viisi tarinaa Bhutanista (pdf-muodossa), jos haluat lukea ne, joko esimerkkinä tällaisen proosakurssin välitehtävästä tai vain palataksesi vielä hetkeksi Bhutaniin.

Tiikerinpesä ja kirjoittaja