Avainsana-arkisto: Kypros

TCC 327 feature

Kaksi uutta maata

Travelers’ Century Club käyttää alueistaan englanninkielistä termiä ’country’ ja uutisoi sen mukaisesti äskettäin ”Two New Countries Added To TCC List”.
Suomeksi ehkä kuitenkin voitaneen todeta, että Travelers’ Century Clubin aluelistaan on lisätty kaksi uutta aluetta ja sen myötä alueita on nyt yhteensä 327.

Britannian merentakaisia alueita

Uudet alueet ovat Akrotiri ja Dhekelia Kyproksella ja Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret eteläisellä Atlantilla.

Molemmat ovat Britannian merentakaisia alueita (joita yhteensä 14, väkiluvultaan näistä suurimmat ovat Bermuda,  Caymansaaret, Turks- & Caicossaaret ja Gibraltar).
TCC:n alueita määrittävien sääntöjen mukaan kaikki nämä ovat alueita säännön 1 mukaan erikseen hallittavina alueina.

Käsittääkseni mitään erityisen merkittävää muutosta ei ole tapahtunut kummankaan alueen hallinnon osalta, mutta syystä tai toisesta TCC:n listalla oli aikaisemmin vain 12 näistä Britannian 14 merentakaisesta alueesta ja nyt asia on korjattu siten, että myös TCC:n listalla kaikki 14 aluetta ovat omina alueinaan.

Edelliset muutokset TCC:n listaan tehtiin vuoden 2016 alussa, jolloin Jemeniin kuuluva Socotran saari lisättiin listalle ja vuoden 2014 alussa, jolloin osa niin Egyptistä, Venezuelasta kuin Päiväntasaajan Guineasta sai erillisen alueen statuksen.

Akrotiri ja Dhekelia

Tämän kertaisesta muutoksesta olin hetken aikaa hiukan huolissani, sillä olemme lievästi ylpeinä viime vuosina tavanneet kertoa, että olemme käyneet kaikissa Euroopan maissa ja myös kaikilla Euroopan TCC-alueilla, mutta entäs tämä Akrotiri ja/tai Dhekelia?

Ja tunnustettakoon taas, kuten Socotran osalta 2016, että en olisi osannut näitä alueita Euroopan kartalle ennen tätä sijoittaa, mutta ok, täällä ne ovat:

alueet kypros TCC:n 327 aluetta
Kävin vielä lisäämässä Ayia Napan merkittävän (?) turistikylän WIkipedian karttaan asian selventämiseksi 🙂

Karttaa ja matkailuhistoriaamme tarkemmin tutkiessani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että olemmehan mekin Dhekelian läpi ajaneet! Ensimmäisellä Kyproksen vierailullamme keväällä 1991 asuimme Ayia Napan alueella, mutta yhtenä iltapäivänä kävimme Larnakassa, joten olemme pakkohan meidän on ollut ajaa Dhekelian läpi!

Mahdollinen kolmas Kyproksen vierailumme suuntautuisi ehkä Pafokseen, jonne emme
aikaisemmilla vierailuillamme saarella ole päätyneet. Ayia Napaan ja siis Larnakaan (ja Famagustan kohdalla saaren eri osien väliselle rajalle) suuntautuneen reissun lisäksi kävimme toisella kertaa Nicosiassa, molemmilla puolilla ja Kyreniassa.

Osa Akrotiria on osa Pafoksen Unescon maailmanperintöaluetta ja alueelle, sotilasalueita lukuunottamatta, pääsee vierailemaan kunhan vaan menee. Eli, ehkä, vielä joskus … Aikataulua tuolle retkelle ei kuitenkaan vielä ole.

Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret

Asumattomat Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret taitavat meiltä kyllä jäädä käymättä – tosin jotkut Antarktiksen risteilyt taitavat niilläkin poiketa.

Etelä-Georgia Etelä-Georgia TCC:n 327 aluetta

Maabongausmateriaalit päivitetty

TCC:n alueiden lukumäärän osalta päivitin myös niin Maabongauksen perusteet -jutun kuin maabongaushistoriamme kattavan 100 maata -jutun.

Lisäksi päivitin ajan tasalle jutun Ryhdy maabongariksi, erityisesti sen tarjoaman Excel-taulukon, jolla voi laskea omat TCC-alueensa.

Matkailu ennen digiaikaa

Luin jokin aika sitten Huffington Postin matkailuosiosta jutun otsikolla:

The Way We Used To Travel: 12 Ways Travel Has Changed In The Digital Age

Jutussa luetellaan 12 matkailuun liittyvää asiaa, jotka ovat vuosien mittaan muuttuneet aika lailla toisenlaisiksi.

En toista ihan koko luetteloa tässä, mutta joihinkin asioihin en malta olla kommentoimatta:

Puhelinkorteista minulle tulee erityisesti mieleen siskoni kanssa Kyprokselle kesällä 1991 tekemämme matka – siskon mies ja 2 pientä lasta jäivät tällä kertaa kotiin ja toki äiti halusi päivittäin olla lapsiinsa yhteydessä, joten joka ilta vietimme aikaa myös puhelinkioskin liepeillä.

IMG_5313

Kirjapinojen kuljettamisen, suuntaan ja toiseen, olen, minäkin, kokonaan lopettanut – nyt ei mukana enää kulje kuin iPad (ja usein vielä läppärikin). Parin viikon lomalle saatoin aikoinaan ottaa mukaan 5-10 kirjaa ja erityisesti englannin- tai ruotsinkielisistä maista niitä tuli vielä ostettua lisää kotiin päin tuotavaksi!

Paperikartoista emme ihan kokonaan ole vielä luopuneet – edelleenkin hotelliin saapuessamme pyydämme varmuuden vuoksi kaupungin kartan, vaikka kartat onkin jo mukana puhelimille ja iPadille ladattuina.

Matkashekkejäkin olemme joskus käyttäneet, mutta siitä on kyllä jo aikaa!
Valuuttaa vaihdamme edelleen useimmiten etukäteen vaikka sitä automaateista kohdemaassakin voisi nostaa – jos tarvitaan lisää rahaa, niin nostetaan sitten automaatista. ”Länsimaissa” käytämme paljon luottokorttia, mutta joissain maissa käteinen tuntuu vielä riskittömämmältä vaihtoehdolta.

Ensimmäiset digikuvat otimme vuonna 1993. Ensimmäisen oman digikameran ostimme 1997 ja toisen,  jo melkein kelvollisen tasoisia digikuvia (jälkikäteen arvioiden) tuottavan safarille 2003. Tuossa välissä oli myös kausi, jolloin dia- ja paperikuvien kehittämisen yhteydessä saattoi valita, että niistä tehdään samalla myös digikuvat, cd-levylle.

1009
100_0025
pic00087

Ylin telttakuva on otettu vuonna 2003 hankitulla digikameralla (Canon Ixus V3).
Toinen on otettu perinteisenä paperikuvana ja skannattu laboratoriossa kehitettäessä myös digikuvaksi.
Alin kuva vasemmalla on otettu vuonna 1997 hankitulla digikameralla (Olympus Camedia 800-L), kuvakoko n. 40 KB.
Kuvien erot tulevat näkyviin jos ne klikkaa isommiksi.
Telttakuvat ovat Tarangiresta ja puutarhakuva Gibb’s Farmilta, molemmat siis Tansaniasta helmikuussa 2003. Tämä matka oli uuden digikameran ensimmäinen ja vaikka aikaisemmin olimme pitäneet vanhemmallakin digikameralla otettuja kuvia ihan kelvollisina, niin tällä matkalla vanha kamera muuttui kahdessa viikossa ”käyttökelvottomaksi”.

Kirjeenvaihtoystäviä ei matkoilta ole tarttunut mukaan – kun useimmiten matkustamme pariskuntana, niin kovin syvällisesti olemme harvemmin tutustuneet uusiin ihmisiin niin, että olisimme pitäneet yhteyttä matkan jälkeenkin. Pitkäaikaisen, nyttemmin jo edesmenneen kirjeenvaihtoystäväni takia olen kyllä tehnyt muutamia matkoja.

Kehityskaaren ystäville lähetetyistä postikorteista tekstiviestien kautta Facebook-päivityksiin ja bloggaamiseen jo matkalta olemme mekin käyneet läpi.
Blogin osalta päivityksiin matkalta siirryin oikeastaan vasta melko äskettäin, hotellien aikaisempaa parempien nettiyhteyksien myötä. Sitä ennen kirjoitin jutut vasta kotona matkan jälkeen. Mutta ennen matkammekin olivat enemmän matkoja yhteen paikkaan, kiertomatkoja olemme alkaneet harrastaa vasta viime vuosina ja niiltä kirjoittaminen matkan varrelta tuntuu erityisen hyvältä idealta, sillä muuten maan vaihtuessa toiseen ensimmäiseen maahan ”palaaminen” tuntuu jo hiukan työläältä!

IMG_5310

Kuvan postikortit ovat otos edesmenneelle isälleni maailmalta lähettämistämme korteista. Isä oli ne tallettanut, joten niiden tallettaminen edelleen on tuntunut hyvältä idealta.

Isäni ja otsikko ”The Way We Used To Travel” tuo myös mieleeni hänen kommenttinsa niiltä vuosilta, jolloin työn puolesta tein melko usein päivämatkoja Eurooppaan.
Myös hän matkusti työnsä puolesta jonkin verran etenkin Euroopassa, mutta 1960- ja 70-luvuilla matkat olivat tyypillisesti ainakin viikon mittaisia ja usein niille otettiin puolisot mukaan ja tapaamisiin liittyi paljon sosiaalista yhdessäoloa. Aamulennolla Eurooppaan ja iltalennolla takaisin ei vuosituhannen vaihteessa enää jättänyt paljon aikaa yhteisille illallisille ja puolisot verottaja oli karsinut pois jo vuosia sitten. Nyttemmin useimmat matkat ovat vaihtuneet puhelinkokouksiin ja ruudun jakamiseen, joskus vaivaudutaan ihan videokokousneuvottelutilaan asti, mutta harvemmin.

Maita, joissa on (vasta) melkein käyty

(Päivitetty 18.3.2014, julkaistu alunperin 11.9.2013)

Joillakin aikaisemmin tekemillämme matkoilla olemme olleet hyvin lähellä maita (tai TCC-alueita), mutta joihin emme juuri silloin päässeet (emme kyllä millään näistä kerroista sitä erityisesti yrittäneetkään).

Qatarista käydessämme kävimme myös maan etelä-osassa, jossa maalla on raja Saudi-Arabian kanssa – eli näimme Saudi-Arabian n. 200 metrin päässä. Niin lähellä, mutta niin kaukana.

Saudi-Arabian Qatarista katsottuna

Kyproksen matkalla 1991 kävimme rajalla katsomassa Famagustaa – mutta tuolloin ei Pohjois-Kyprokseen päässyt saarelta käsin). (Pohjois-Kyproksen kävimme sitten ”bongaamassa” syyskuussa 2013.)

IMG_0017 Näkymä Famagustaan

Karibian purjehduksella 2001 kryssasimme salmea, jonka toisella laidalla oli Amerikan Neitsytsaaret, mutta pysyimme (onneksi) hyvin merellä ilman pohjakosketusta.

26 Amerikan Neitsytsaaret

Tansanian matkalla 2003 pidimme tauon Kenian rajalla ja kävimme yhden portin ”Kenian” puolellakin, mutta eiköhän se Tansaniaa kuitenkin vielä ollut.

Kenian rajalla

Suunnitelmia näiden osalta on käydä Keniassa, ehkä jo ensi talvena ja ehkä Saudi-Arabiassa syksyllä 2015, jos Maailmanmatkaajien klubimatka suuntautuisi silloin sinne – vähän sen suuntaisia hahmotelmia on ilmassa …