Avainsana-arkisto: Nauvo

Nauvo Suomi 100

Nauvo – uutta ja nostalgiaa

Jos meille, monta vuotta Saaristomerellä purjeveneellä liikkuneille, tarjoutuu tilaisuus retkeen Nauvoon ja Utöhön, emme sano ei – onhan Nauvo yksi Saaristomeren helmistä ja vielä sellainen, joka on helposti myös autolla saavutettavissa.

Luotsauspalveluja tarjoava Finnpilot ja Tall Ship Races Turku tarjosivat kesäkuun lopulla lehdistölle tilaisuuden tutustua niin luotsaustoimintaan, Utön saareen kuin Tall Ship Race -kuvioihin päiväretkellä Pärnaisista, Nauvossa, Utöhön.
Bloggaajatkin kelpuutetaan, ainakin jos aihe on sopiva ja tilaisuuten mahtuu, lehdistöksi, joten lähdimme innolla mukaan mekin.

Vaikka päiväretkestä olikin kyse, niin matkaa Espoosta Nauvoon ja vielä edelleen Pärnaisiin, josta lähdimme luotsikuttereilla kohti Utötä, kertyy sen verran (211 km), että päätimme jää Nauvoon yöksi.

Sähkölautta

Ensimmäinen uutuus matkalla Nauvoon oli sähkölautta Elektra Paraisten ja Nauvon välillä. Hybridilautta (sähkökatkoihin on varauduttu dieseligeneraattoreilla) on aikaisempia lauttoja suurempi ja kuulemma käyttövarmempi. Jos meikäläinen välillä syyllistyy söpöilyyn kukkakuvien muodossa, niin sähkölautta kiinnosti Lassea kovasti!

Elektra Nauvo-Parainen lautta

Elektra Nauvo-Parainen lautta
Elektran latauspistoke on tuossa valkoisessa tornissa vasemmalla
– aika iso pistorasia!

Elektra Nauvo-Parainen lautta

Köpmans

Uutta Nauvossa meille edusti Köpmansin kahvila-ravintola, jonka neljässä huoneessa voi myös yöpyä. Kahvila tuli nimenä tutuksi meille jo venemessujen aikaan, kun valokuvaaja Pekka Lehtonen kertoi, että hänen lintuvalokuviaan on alkukesästä esillä täällä.

Köpmans Nauvo
Huomaa meriharakka kuvan vasemmassa laidassa 🙂

Köpmans Nauvo

Hotel Strandbo

Syömisen ja asumisen osalta valitsimme illalla Nauvossa kuitenkin tutut vaihtoehdot, eli Hotel Strandbon ja L’Escale -ravintolan. Hotel Strandbo ei ole veneettömälle ehkä halvin vaihtoehto Nauvossa yöpymiseen, mutta entisille veneilijöille ainakin se oikein vaihtoehto, sillä olet aivan venesataman äärellä.

Hotel Strando Nauvo
Huoneemme (1) seinän tapetti oli mielenkiintoinen.
Kuva taitaa olla Uudesta Seelannista Koekohen rannalta.

Hotel Strando Nauvo

Strandbon aamiainen oli ihan riittävä, joskaan mitään erityisiä herkkuja tai makuelämyksiä ei ollut tarjolla. Ja ainakin meille, niin kesän roadtripeillä kotimaassa kuin kaupunkilomilla Euroopassa, hiukan niukempi aamiainen täydennettynä pistäytymisellä jossain kivassa kahvilassa muutaman tunnin päästä sopii paremmin kuin ylenpalttinen aamiaisbuffet.

Alkuillasta olisi kuitenkin ollut tarjolla vaikka mansikoita ja shamppanjaa ja hiukan viileässä illassa jo loppuillasta tyhjentynyt terassikin viittaisi siihen, että juhlava ilta onnistuu täällä hienosti!

Hotel Strando Nauvo Hotel Strando Nauvo Hotel Strando Nauvo Hotel Strando Nauvo

Strandcafe Nauvo
Nauvossa kiva kahvila voisi olla vaikka rannan Strandcafe

Satama ja tori

Nauvossa kiertelimme tietysti hiukan satamassa, jossa tuoksui savustettu kala ja myös torilla, josta ostimme kotiin saaristoperunoita, porkkanoita, sipuleja ja tietysti saaristoleipää. Olisimme myös ostaneet saaristosiideriä, mutta vaikka juoman alkoholipitoisuus on minimaalinen (1,2 %) ei torin kahvilan nuori tyttö uskaltanut myydä sitä meille mukaan! Mutta saattaa olla, että saamme tässä vielä jonain päivänä laatikollisen saaristosiideriä kotiinkuljetettuna, kiitos Tove Bornemannsin.

Nauvon satama Nagu Hamn Börjes Fisk Nauvo Börjes Fisk NauvoSaaristosiideri Bornemanns

Torilla näimme myös lasimosaiikkisen meriharakan, mutta järki voitti – vaikka kotonamme jo useampikin meriharakka-aiheinen taulu tai pieni veistos onkin, niin lasimosaiikille ei taitaisi sittenkään löytyä luontevaa paikka kevyesti hakemallakaan!

Nauvon tori meriharakka

Nauvosta voit lukea lisää – ja katsoa vielä enemmän Nauvon satamaan painottuvia kuvia – Tuula’s Life -blogin jutussa Minilomalla Nauvossa.

Utö

Utön upeisiin maisemiin ja erityisesti sen majakkaan, jossa pääsimme käymään aina ylhäällä linssihuoneessa asti palaamme blogissa vähän myöhemmin, sillä nyt kutsuvat jo muut majakat!

Samoin palaamme luotsaukseen, josta toki Finnpilotin järjestämällä retkellä ja Pärnaisista Utöhön luotsikutterilla matkatessamme opimme todella paljon.

(Hotel Strandbossa yöyimme pressihintaan. Huoneen normaali hinta on 125 euroa sisältäen aamiaiset.)

Meriharakka Haukilahdessa 2014

Meriharakoita Nauvossa (ja vähän muuallakin)

Tutustuin Venemessuilla valokuvien välittämänä Pekka Lehtoseen.
Pekka esittelee itsensä harrastelijaluontokuvaajaksi, mutta ainakin tällaisen vain ”harrastelijakuvaajan” mielestä hänen lintukuvansa ovat kyllä upeita.

Venemessuilla ”bongaamani” meriharakan lisäksi Pekka tarjosi Meriharakka-blogiin muutamaa muutakin meriharakkakuvaa. Upeita lintuja ja upeita kuvia!

Meriharakka Pekka Lehtonen Meriharakka poikasineen Pekka Lehtonen Meriharakka lennossa Pekka Lehtonen

Tulevana kesänä Pekan valokuvia on esillä Nauvon Köpmans-kahvilassa toukokuusta heinäkuun loppuun ja Kotkan Maretariumissa elo-syyskuun.

Meriharakkaan törmäsin myös äskettäin 40+ -blogikolleegani Tuulan Instagramissa ja Facebookissa.

Facebook-keskustelussa päädyimme jo siihen, että mehän tuossa kuvassa olemme 🙂

meriharakkakeskustelu

Tuulan meriharakoita – ja silkkiuikkua voit ihailla myös hänen blogijutussaan Kevään lintubongauksia.

Täällä Etelä-Espoon rannoillakin olemme tänä keväänä nähneet  meriharakkaparin iltalenkillämme jo pariinkin otteeseen, mutta vaikka iPhonen kamera moneen kuvaan riittääkin, niin julkaisukelpoisia lintukuvia sillä ei kyllä saa paitsi uskomattomalla tuurilla.

Lofooteilla viime kesänä Eggumin majakan rannalla tapasimme myös meriharakkaparin silloin heinäkuussa jo melko isoine poikasineen – mutta silloinkin pitempi objektiivi oli jäänyt autoon! Muutaman kuvan saimme sentään linnuista napattua.

Jutun otsikkokuvan meriharakka Haukilahden rannalla on otettu jo muutama vuosi sitten – sillä kertaa Lassella oli oikea kamerakin mukana.

Turku – uusia näkökulmia vanhaan kotikaupunkiin

Teimme loppukesän retken ystävien kesämökille Nauvoon ja sukulaisia tapaamaan Turkuun.

IMG_5797
Terveiset vaan Käldön lossilta – matkalla Nauvosta Turkuun!

Turussa lähdimme kauniina sunnuntai-aamuna kävelylle –  olimme kaupungissa pitkästä hiukan väljemmällä aikataululla ja vaikka ensin ehkä ajattelimme, että käydään katsomassa miltä vanhat tutut paikat kaupungissa nyt näyttävät, niin matkan varrella näimme myös paljon meille uutta.

Eerikinkadulle oli ilmestynyt mahtava seinämaalaus taloon, johon joskus veimme kummipoikaamme telinevoimisteluharjoituksiin.

???????????????????????????????

Partiokolon talo oli ennallaan ja taitaa siellä edelleen olla joku nuorisotila.
Yliopistonkadun alussa olleen ystäväperheen omakotitalon ja Unin saunan nimellä kulkenut saunarakennus, jossa kävimme perheen kanssa saunassa on aikoja sitten korvautunut kerrostalokorttelilla.

???????????????????????????????

Yllätyimme, että nyt jokirantaa pääsi kävelemään Tuomiokirkkosillalta aina junasillalle asti, mutta kummityttäremme mukaan ”onhan siinä aina ollut se puuterassin tapainen kävelytie”. Ehkä ei siis ole ihan uusi kävely-yhteys.

Pinellan edustalle Aurajokeen oli ilmestynyt jättiläishaahkoja. Ja Pinellakin näyttää nykyisin aika erilaiselta kun silloin joskus, kun sen keittiössä työskentelin lyhyen aikaa.

WP_20140817_10_34_17_Pro

IMG_5824

Ylitämme joen uudelleen Teatterisiltaa pitkin ja kävelemme Ursininkatua pitkin Yliopistonkadun kulmaan. Ainakin talo, jossa asuimme ”lomayksiötämme” näyttää olevan pystyssä, joten eiköhän se asuntokin, josta nyttemmin meitä muistuttaa lähinnä vuokra tilillemme kerran kuussa.

Puolalanpuiston mäki näyttää pieneltä ja loivalta – joskus se tuntui kelkalla ihan isolta mäeltä. Vanhat talot ovat ainakin ulkoapäin ihan hyväkuntoisen, kunnostetun näköisiä. Puolalanpuistosta löydämme myös kivan ravintolapäivän pop-up -kahvilan, johon palaamme myöhemmin illalla heittämään hetkeksi jäähyväiset ulkomaille muuttaville nuorille.

Vanhat koulutkin ovat paikallaan, niin TSYK kuin Puolalan koulu. Vanhan koulumatkan varrella näyttää nykyisin olevan thaimaalaisia ja meksikolaisia ravintoloita – ja kaunis kukkakauppa.

???????????????????????????????
???????????????????????????????

Kauppiaskadun vanhat valopihat ovat remontissa.
Torin laidassa uusi pyörätie jalkakäytävän ja parkkipaikkojen välissä on ainakin erilainen ratkaisu – mutta voihan se olla ihan toimivakin, vaikka hiukan oudolta vaikuttaakin.

IMG_5863

Illalla useamman sukutapaamisen jälkeen palaamme takaisin City-Börsin huoneeseemme – City-Börs oli keskustahotelleista edullisin vaihtoehto kun hiukan ruuhkaisena kesäviikonloppuna viime hetkellä varasimme huoneen pariksi yöksi – näköala joen yli Tähtitorninmäelle ja näin kesällä vehreälle Vartiovuorenmäelle on yllättävä, avara ja mieluinen. Turun Sanomien satavuotisjuhlista näytti valomainoksen mukaan olevan jo 9 vuotta.

Sateisena maanantai-aamuna käyn vielä juoksemassa muutaman kierroksen Karikon lenkkiä – olin ajatellut tämän tehdä, paitsi liikunnallisista myös nostalgia-syistä, ja vaikka sitten aamulla satoihin melko reippaasti, niin lähdin lenkille. Ei harmittanut. Sadekin osoittautui vielä näin elokuussa lämpimäksi kesäsateeksi.

WP_20140818_08_03_37_Pro (2)

Lisää nostalgiakuvia / meille uutta Turkua Picasa-albumissa:

Turkua 2014

Purjehtimassa S/Y Tempolla

Klikkaa kuvaa nähdäksesi lisää kuvia

(Klikkaa kuvaa tai tästä nähdäksesi lisää kuvia)

Kuten syksyllä kerroin blogin nimikkovene S/Y Meriharakka jätti meidät ja sen tilalle veljeni perheeseen tuli uusi uljas vene, S/Y Tempo nimeltään ja Arcona 340 tyypiltään.

Viime viikon lopulla meille tarjoutui tilaisuus tutustua tähän kaunottareen: teimme muutaman päivän kierroksen saaristomerellä Eeron ja Marin kanssa. Vietimme päivän Nauvossa Olavin päivän vilinässä ja kävimme kahdessa Merikarhusaaressa, Lillholmenissa ja Espskärissä. Matkaa kertyi runsaat 70 mailia ja kelit suosivat, niin lämpötilaltaan kuin tuuliltaan. Nauvossa söimme lounaan Majatalo Martan ravintolassa – suosittelen, etenkin ruuhkaisena perjantaina tunnelma Martan terassilla on kertaluokkaa leppoisampi ja rauhallisempi kuin L’Escalen ruuhkassa.

Arcona 340, vaikka onkin vain jalan verran pitempi kuin Artina 33, tuntui todella paljon tilavammalta kuin yli 20 vuotta vanhempi edeltäjänsä, takahytti oli erinomaisen riittävä kahdelle (isolle!) aikuiselle ja kannella oli reilusti tilaa. Tuulimittarin myötä venettä ei enää tarvitse ajaa niska kenossa Windexiä tarkkaillen (mietimme moneen otteeseen tuulimittarin hankkimista jo Artinaan) ja veneessä oli suihku niin wc:ssä kuin uimatasolla (tosin tällä reissulla pesumahdollisuudet satamissa olivat sen verran hyvät, ettei niitä tarvinnut käyttää).
Ja se tärkein – vene on merkittävän nopea (LYS 1.29) Artinaan (LYS 1.15) verrattuna.

Pääsimme siis purjehtimaan – kiitos Eero ja Mari – tänäkin kesänä. Viime vuonna kokemus jäi väliin, mutta sitä ennen vuodesta 1995 alkaen olemme viettäneet enemmän tai vähemmän kesälomastamme purjeveneessä, ensin Sunwind 27:ssa (nimeltään S/Y Pica Pica) ja sitten kesästä 1998 alkaen S/Y Meriharakassa. Meriharakalla tehdyt reissut (vähintään kuvia) löydät blogin oikeasta reunasta otsikon PURJEHDUKSET alta.