Avainsana-arkisto: ravintola

Radisson Blu Turku feature

Aurajoen maisemissa – vaikka maaliskuussa

Maaliskuussa, loskakelissä, Aurajoki ei ole kauneimmillaan.
Kauniin lumiset maisemat olivat plusasteiden myötä mennyttä.

Radisson Blu Marina Palace

Me olimme kuitenkin aloittamassa viikonloppua Turussa.
Teatterista se lähti: halusimme nähdä Turun Kaupunginteatterin toteutuksen Orvokki Aution Pesärikko-kokonaisuusta ja onnistuimme saamaan liput iltapäivänäytökseen 10.3.

Joskus käymme Turussa vaan päiväseltään: eihän matka Espoosta ole kovin pitkä, mutta etenkin talvikaudella on mukavampaa ajella valoisalla ja ilta Turussa jättää enemmän aikaa tavata vaikka siellä asuvia sukulaisia.

Radisson Blu Marina Palace

Radisson Blu Marina Palace

Aurajoen rannalla, teatteria vastapäätä, sijaitsee yksi Turun upeimmista hotelleista, Radisson Blu Marina Palace. Lapsuuteni ja nuoruuteni Turussa viettäneenä olen kokenut tämänkin hotellin historiaa vuosikymmenien ajalta: muistoissani on ainakin hetket aikoinaan hotellin ylimmässä kerroksessa sijainneella uima-altaalla ja hotellissa pidetty luokkakokous.

Hotellin sijainti tuntui parhaalta mahdolliselta teatterivierailua ajatellen, joten päädyimme sopimaan *) yöpymisestä täällä, teatterin vastarannalla.

Superior-huoneestamme oli avoin näköala joelle. Maaliskuisena iltapäivänä tosin näköala huoneeseen, sen muhkeaan sänkyyn ja isoon televisioon näytti houkuttelevammalta. Samoin hedelmätarjotin, sillä olimme ajaneet Espoosta Turkuun tauotta.

Radisson Blu Marina Palace Radisson Blu Marina Palace

Saapuessamme saimme pienen hotelliesittelyn ja opimme, että nämä Superior-huoneet, Aurajoki-näkymin, ovat (aamiaisella) suunnilleen saman hintaisia kuin Business-huoneet, joissa ei ole jokinäkymää, mutta jotka ovat vähän isompia.
Jos vielä isompia tiloja kaipaa, niin hotellissa on myös muutamia sviittejä.
Radisson Blu Marina Palace -hotellissa myös yöpynyt bloggaajakolleega,  Syö Matkusta Rakasta -blogin Meri, testasikin sellaisen, eli jos sviitti kiinnostaa, niin lue Merin juttu täältä.

Teatterin – ja illallisen  – asetuimme oikeasti taloksi mukavaan vuoteeseen ja jaksoimme vielä hetken kerrata elokuvaa Yksin Marsissa, mutta onneksi olimme nähneet sen jo aikaisemmin, sillä ihan loppuun asti emme jaksaneet valvoa.

Vasta illalla paneuduimme myös hotellin tyyny- ja peittovalikoimaan. Voit siis tosiaan valita itsellesi sopivan tyynyn ja peiton, kummatkin monesta eri vaihtoehdosta. Vain yhden yön vieraina päätimme kuitenkin siinä vaiheessa tyytyä perusvaihtoehtoihin.
Ehkä olisi hyvä idea kysyä vaihtoehdoista jo huonevarauksen yhteydessä, jolloin sänkyä ei tarvitsisi sitten sijata uudelleen, jos asiakas haluaisi jonkun muun tyynyn tai peiton?

Radisson Blu Marina Palace

Grill It!

Turussa käydessämme kutsumme mielellämme sukulaiset kanssamme ravintolaillalliselle sen sijaan, että kiertäisimme monta kyläpaikkaa: hyvän aterian ääressä on kiva isommalla porukalla kertoa puolin ja toisin kuulumisia.

Tällä kertaa meitä kokoontui saman pöydän ääreen Grill It! -ravintolaan 7 henkeä. Ihan kaikki eivät päässeet mukaan, sillä toki vaikka ystävien syntymäpäivät ohittavat illallisen ”vanhusten kanssa”.

Grill It! selvisi tällaisesta vähän isommastakin ryhmästä lähes kunnialla.
Aterian alussa oli hiukan sekaannuksia juomatilausten kanssa ja saimme pitkään pöytään vain yhden leipäkorin, mutta kunhan pääruokiin asti päästiin, oli kaikki jo hyvin.

Pienen myynnin paikan ravintola hukkasi, sillä lauantai-iltana annoksemme viipyivät hetken: tarjoilija olisi voinut tästä vinkata ja ehdottaa vaikka jotain alkuruokia.

Suosikkipääruuaksi nousi pippuripihvi ja suosikkijälkiruuaksi suklaakakku, mutta myös mm. lohi ja hampurilainen tekivät kauppansa. Listaa pidettiin hiukan suppeana, mutta toisaalta kaikki löysivät kyllä omansa.

Alla olevat ruokakuvat on napattu nopeasti niihin kovin paljoa panostamatta: joskus seura on kuvia tärkeämpää, joten ne eivät ehkä ihan tee oikeutta annoksille.
Lisäksi annokset tapasivat hävitä ruokailijoiden suuhun sen verran nopeasti, että hyvä, että edes muutaman kuvan ehdin ottaa!

Grill it! Radisson Blu Marina Palace Grill it! Radisson Blu Marina Palace

Pesärikko

Pesärikko Turun kaupunginteatteri

Luin 80-luvun alussa, kuten lukuisat muutkin,  Orvokki Aution muutaman vuoden välein ilmestyneen Pesärikko-trilogian kirjat. Katsoimme myös aikoinaan trilogian pohjalta vuonna 2000 televisioon toteutetun minisarjan.

Mikko Roihan toteutus Turun Kaupunginteatterin Sopukkaan on äärimmäisen pelkistetty. Jopa niin pelkistetty, että tarinasta tulee mielestäni ankeampi kuin mitä se kirjassa tai televisiossa oli. Kirjojen kertomassa tarinassa on kuitenkin hetkittäin myös valoa ja värejä, ei pelkkää ahdistusta.

Pesärikon tarina on tarina pohjalaisuudesta, yksityisestä ja yhteisöstä: omia asioita ei huudella kylillä. Nuori Armi rakastuu Olaviin, jolla on jo menneisyys ja painolastia lapsuudesta asti, ja muuttaa miehen kotitaloon. Larvan taloa hallitsevat Olavin äiti, Laimi, ja sänkyyn sidottu täti, Ilmi.

Sara Mellerin Armi on roolissaan uskottava, niin naivina nuorena tyttönä kuin myöhemmin nuorena äitinä ja vaikeasta tilanteesta omilleen selviävänä naisena, joka osaa jo pitää puoliaan. Veli-Matti Karénin Olavi on koko näytelmän ajan vain vastenmielinen hahmo – ei siis sävyjä oikein tässäkään.

Useammalle vuosikymmenelle sijoittuvan sukutarinan pelkistäminen näyttämölle poimii siitä vain draaman kannalta keskeiset tapahtumat ja kuvaa ne mustalla liidulla. Väriä on vain muutamassa Armin rooliasussa.

Pesarikko
Pesärikko, Turun kaupunginteatteri Kuva: Moe Mustafa

Myös niukka lavastus ja Eila Halosen toteuttamat sekä Ilmin ja Armin äidin roolit vähentävät tarinan ulottuvuuksia. Videoelementti näyttämön keskellä toimii sentään joissain kohdin hyvin, vieden katsojan hiukan syvemmälle tarinaan.

Pesarikko
Pesärikko, Turun kaupunginteatteri Kuva: Moe Mustafa

Käymme teatterissa epätasaiseen tahtiin: jos näemme mielestämme hyvän esityksen, kuten vaikka Lillanin Sommarboken, niin saatamme nopeastikin varata liput johonkin toiseen esitykseen. Jos puolestaan päädymme katsomaan jotain, mistä emme oikeastaan pidä, niin saatamme pitempäänkin olla varaamatta lippua seuraavaan esitykseen.
No, ehkä ensi viikonlopun Musta Laatikko -esitys innostaa meidät taas takaisin teatteriin – Pesärikko ei oikein innostanut.

Aamiainen

Radisson Blu Marina Palace

Marina Palacen buffetaamiainen tarjoillaan 2. kerroksen ravintolassa.
Etenkin silloin kun yövymme hotellissa vain yhden tai muutaman yön, syömme mielellämme aamiaisen hotellilla sen sijaan, että lähtisimme etsimään kaupungilta aamiaisvaihtoehtoja.

Aamiaisravintola yllätti meidät positiivisesti heti saapuessamme: ystävällinen tarjoilija kysyi meiltä haluaisimmeko kahvia vai teetä ja kuumat juomat tarjoiltiin pöytään.

Radisson Blu Marina Palace

Vaikka pidänkin buffetaamiaisen tarjoamasta helposta tavasta koota itsensä näköinen aamiaislautanen, niin kahvin ja teen tarjoilu ilman jonotusta automaatille ja kunnolla kuumalla on ylellisyyttä, joka etenkin kotimaan hotelleista puuttuu lähes aina.

Buffetaamiainen sisälsi kaiken mitä ainakin me saatoimme toivoa, jopa enemmän, sillä aamiaisella olisi voinut syödä niin halutessaan kokonaisen aterian lämpimine ruokineen kaikkineen!

Radisson Blu Marina Palace

Meiltä omelettibaarikin jäi testaamatta edellisen illan maittavan illallisen takia, vaikka omelettimenun kohta aurajuusto olisikin hiukan uteloittanut – ehkä yhdistettynä vaikka tomaattiin?

Siemen- ja myslivalikoima jogurtin kaveriksi oli ilahduttavan runsas ja tarjolla oli myös meheviä amerikkalaistyylisiä pannukakkuja. Jotenkin järkevästi syömisen ajatus romahti viimeistään isojen, tuoreiden suklaacookieiden kohdalla.

Jos olisimme viipyneet hotellilla pitempään, niin aamiaisen vastapainoksi, etenkin maaliskuisilla loskakeleillä, olisimme todellakin tarvinneet myös hotellin hyväntuntuista kuntosalia!

Radisson Blu Marina Palace

Aamiaistarjoilu yllätti myös ravintolasta poistuessamme: siinä missä viimeksi Cesky Krumlovissa aamiaisella oli esillä kirjallinen ohje, että aamiaistarjoilu on tarkoitettu nautittavaksi vain ravintolassa, niin täällä meitä kehotettiin poimimaan hedelmä tai parikin mukaan!

Radisson Blu Marina Palace
Koko tämän jutun otsikkokuvassa tekstin Grab a fruit with you! parina on kuva Hanna Variksen taulusta, jota voi ihailla hotellin kuntosalin seinällä.

*) Yövyimme Radisson Blu Marina Palacessa blogiyhteistyön merkeissä, eli emme maksaneet majoituksesta. Saimme myös illallisesta reilun alennuksen.
Teatteriliput maksoimme itse.

Tallink Megastar Silja Europa feature

Megastarilla Tallinnaan ja Silja Europalla takaisin

Kolme päivää ja kaksi yötä Tallinnassa oli meille hyvän mittainen matka.

Tallinnaan lähdimme tiistaiaamuna 10:30 -laivalla. Tällä aikataululla ei tarvinnut nousta kovin aikaisin ja Tallinnan päässä sai niin halutessaan hotellihuoneen jo melko pian.
Matka taittui Megastarilla kahdessa tunnissa – hienoa!
Etenkin kun kyse on vielä isosta laivasta, joka ei Suomenlahdella pienestä säiky.

Länsiterminaali

Megastar

Matkasimme Tallinnaan Megastarin Business Loungessa, jossa matkan lisäksi oli tarjolla ruokaa ja juomaa, päivän lehdet ja ihan hyvin toimiva nettiyhteys.

Mokasimme tosin aamulla kotoa lähtiessämme syömällä normaalin aamiaisemme, joten ihan hirveä nälkä ei laivalla ollut – mutta toki sitä jotain pientä tuli aina silloin tällöin kahden tunnin aikana napsittua. Vinkkivitonen: jos matkustat Business Loungessa Tallinnaan, jätä kotona aamiainen syömättä, sen verran hyvin kaikkea on laivalla tarjolla.

Megastar aamiainen Megastar business lounge Tallink Megastar Silja Europa

Kivan tuntuisesti ostosmahdollisuuksiakin Megastarilla näytti olevan tarjolla, vaikka näin menomatkalla, käsimatkatavaroilla, ohitimmekin ne melko sujuvasti – kuten tietysti Tallinnan matalankin!

Megastar Tallinnan matala

Jos haluat lukea enemmän Megastar -laivasta, niin suosittelen Passionate Traveller -blogin juttua laivan neitsytmatkalta.

Silja Europa

Takaisin Tallinnasta tulimme torstaina Silja Europan 22-tunnin risteilyn paluumatkalla. Silja Europahan tekee Tallinnaan päivittäin Helsingistä klo 18:30 lähteviä 22 tunnin risteilyjä, jotka ovat Tallinnassa illalla klo 22, joissa yövytään laivalla ja Tallinnassa voi pistäytyä aamulla klo 8 – 12 välisenä aikana. Takaisin Helsinkiin laiva lähtee klo 13 ja on perillä Länsisatamassa klo 16:30 – hyvä aika tulla kotiin.

Matka-aika Silja Europalla oli siis vähän pitempi kuin Megastarilla, mutta 10-kannen hyttiä tukikohtana käyttäen käytimme ajan mielestämme hyvin erinomaiseen lounaaseen ja tuliaisostosten tekemiseen.

Lounaan nautimme Grill Housessa ravintolavaihtoehtoja hetken tutkittuamme.
Heavy Starters & Dessert Buffet -vaihtoehto sen lounaslistalla vei vaan voiton, niin siihen kuuluvien ihanien salaattien kuin tietysti jälkiruokavalikoiman takia.

Silja Europa Grill House Silja Europa Grill House Silja Europa Grill House Silja Europa Grill House Silja Europa Grill House Silja Europa Grill House Tallink Megastar Silja Europa

Tällä kertaa teimme jopa hiukan ostoksia laivalla: mukaan lähti merihinnoilla niin kosmetiikkaa, suklaata kuin siideriä. Kosmetiikan hintoja vertailin kevyesti Tallinnassa vs. laivalla ja yksi tuote olisi ollut kaupungilla halvempi, toinen kalliimpi, joten keskiarvona taisi olla sama ostinko ne laivalta vai Tallinnan keskustasta, mutta laivalta ostettaessa niitä ei tarvinnut kovin kaukaa kuljettaa paikasta toiseen.

Siiderille tuli toki hintaa sitä kautta, että se vaikutti kyllä osaltaan päätökseemme ottaa taksi Länsisatamasta kotiin, vaikka menomatkan olimmekin urheasti taittaneet bussilla ja ratikalla!

Ratikkapysäkillä

Samaisesta Passionate Traveller -blogista löydät myös halutessasi kattavan kuvauksen SIlja Europasta ylhäältä alas ja keulasta perään.

Tallinnan matkamme kustannukset

Tallink Silja tarjosi meille laivamatkat ja majoitukset Tallink City ja Pirita Spa -hotelleissa. Niin matkojen kuin hotellien hinnat muuttuvat sen verran päivästä toiseen, että näiden osalta suosittelen Tallink Siljan sivustoa.

Ateriat, hotelliaamiaisia lukuunottamatta maksoimme itse, samoin taksimatkat ja KGB- ja Lennusadam -museot.

  • Taksit yhteensä 3 päivän ajalta 24 euroa (4 matkaa Uberilla ja yksi Tallink Taksolla)
  • Lennusadam -museo 28 euroa (kahdelta)
  • KGB-museo 24 euroa (kahdelta)

Helsingin päässä siis ylitimme itsemme ja menimme julkisilla Espoosta aamulla Länsisatamaan, arvolipuilla 2 x 4,50 euroa. Paluumatkalla emme enää olleet yhtä urheita, vaan otimme taksin Länsisatamassa Etelä-Espooseen, hintaan 32,70 euroa.
Melkoinen ero taksimatkan keskihinnalla Tallinnassa ja Helsingissä! Tallinnassa ajoimme yhteensä ehkä 25 km, Helsingin pään yhden taksimatkamme pituus oli 12 km.

Matkajuttumme Tallinnasta

Näiden kahden laivamatkan välissä ehdimme Tallinnassa mm.

Edellisestä Tallinnan matkastamme olikin ehtinyt vierähtää jo seitsemän vuotta, mutta melkein veikkaisin, että seuraavaan piipahdukseen Tallinnassa ei ihan niin montaa vuotta tule kulumaan!

Silja Europa

Matkat Megastar- ja Silja Europa aluksella, sisältäen hytin ja lounaan,
yhteistyössä Tallink Siljan kanssa.

F-hoone

Lennusadamista F-Hooneen

Megastarin rantautuessa Tallinnaan taivas oli uhkaavan tumma. Hotellihuoneen saisimme vasta parin tunnin kuluttua, joten valitsimme varmuuden vuoksi ensimmäiseksi kohteeksi Lennusadamin museon. Tripadvisor listaa Lennusadamin Tallinnan kakkosnähtävyydeksi heti vanhan kaupungin jälkeen, mutta museo oli avattu edellisen Tallinnan vierailumme jälkeen, joten emme olleet sitä vielä kokeneet, joten sinne!

Lennusadam Seaplane Harbour

Matkaa satamasta Lennusadamin museoon kertyy 3 km ja 1,8 hintakertoimella Uber veloitti 5,40 euroa – laivan saapuminen nostaa autojen kysyntää hetkellisesti. Kyytiä enemmän hintaa tulikin sitten pääsymaksuista: 2 x 14 euroa, mutta väittäisin kyllä museota hintansa arvoiseksi.

Lennusdam Tallinn Tallinna Lennusadam F-hoone Tallink City -hotelli

Lennusadam Seaplane Harbour, vesilentokonehalli, on rakennettu vuosina 1917-1917 osaksi Pietaria suojelevaa merilinnoitusketjua. Vuosina 1918-1940 tila oli Viron ilmavoimien käytössä. Itse rakennus on merkittävä aikansa insinööritekniikan saavutus, sillä sen teräsbetoninen kupolikatto on toteutettu ilman tukipylväitä – eli hallissa kannattaa ehdottomasti katsoa myös ylös!

Museon näyttely on rakennettu Viron ylpeyden, sukellusvene Lembitin ympärille.
Lembitin lisäksi tilassa on vanha vesilentokone Short 184 ja Maasilinnan laiva 1500-luvulta. Museossa on myös paljon vanhoja purjeveneitä ja muuta merenkulkuun liittyvää esineistöä – ja erilaisia aktiviteetteja. Merenkulkuun liittyvät joskus myös, valitettavasti, torpedot ja merimiinat.

Lennusdam Tallinn Lennusdam Tallinn Lennusdam Tallinn Lennusdam Tallinn

Aktiviteetteja kaipaaville on tarjolla mahdollisuus pukeutua merellisiin asuihin merihenkistä Facebook-kuvaa varten tai kokeilla laskeutumista lentosimulaattorilla.

Tänä vuonna tilassa on myös vaihtuvana näyttelynä meripelastusta esittelevä Mayday Mayday Mayday. Estonian pelastusvene on edelleen pysäyttävä juttu: Estonian onnettomuus on yksi niistä tapahtumista vuosien aikana, josta muistan tarkkaan tilanteen, jossa siitä kuulin.

Lennusdam Tallinn Estonia Lennusdam Tallinn Estonia Lennusdam Tallinn Estonia

Simulaattori, jossa voi itse toimia meripelastustoiminnan koordinoijana on toteutettu hyvin – suosittelen ehdottomasti, myös aikuisille!

Satamassa on lisää laivoja ja pihalla Viron ensimmäinen sukellusvene, joka ei tainnut kuitenkaan oikeasti koskaan edes sukeltaa.

Lennusdam Tallinn

Tallink City -hotelli

Lennusadamista jatkoimme keskustassa sijaitsevalle hotellillemme, Tallink City -hotelliin. Taivas oli edelleen mustanpuhuva ja iltapäivällä tuli muutama pisarakin, mutta tauko hotellihuoneessa oli muutenkin tässä vaiheessa retkeä hyvä idea ja mikäs oli ollessa, mukavassa huoneessa. Business -luokan huoneessa oli jopa kahvikone, joten ei tarvinnut kahvi/kaakaotaukoa varten edes lähteä alakertaan!

Tallink City -hotelli sijaitsee ihan Viru-keskuksen vieressä, joten kahviloitakin olisi tietysti ollut tarjolla ihan lähelläkin.

Tallink City Tallinna Tallinna Lennusadam F-hoone Tallink City -hotelli Tallink City TallinnaTallink City Tallinna

Tallink City (ja Pirita Spa) -hotelleissa minua ilahduttivat nämä huoneiden avaimet. Maailmanmatkaajahan rakastaa karttoja ja tämäkin kartta innosti heti miettimään, että lähtisimmekö vielä syksyllä käymään vaikka Tukholmassakin …

Tallink City Tallinna

Ikkunallisessa kylpyhuoneessa tuli napattua jos ei vuoden, niin ainakin kuukauden hauskin peiliselfie, ainakin omasta mielestäni!

Tallink City Tallinna

Ja nämä mahtavat kukkalaatikot koko kadun matkalla – ei yhtään haitannut hetki vaikka taksia odottaakin näitä katsellessa.

Tallink City Tallinna

Telliskivi ja F-hoone

Sateen tauottua päätimme suunnata Telliskiven alueelle, joka sekin oli meille vielä uusi juttu Tallinnassa. Olimme varanneet pöydän tästä paljon puhutusta F-Hoone -ravintolasta ja vaikka matkaa sinne keskustasta muutama kilometri kertyikin, niin halusimme kävellä sinne, niin saisimme samalla kerrattua Tallinna vanhaa kaupunkia.

Tallinna vanha kaupunkiTallinna vanha kaupunki

Vanha kaupunki olikin ennallaan, mutta selvittyämme Balti Jaam -rautatieaseman alitse Telliskiven puolelle kaikki olikin meille uutta. Aloitimme ”eksymällä” aseman lähellä sijaitsevalle kauppahallille ihastelemaan edullisia hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Illallisemme Tallinnan parhaissa ravintoloissa, joista tällä kertaa testasimme Noa Viimsin ja Piritan rajalla ja F-hoonen, eivät mielestämme olleet aivan erityisen edullisia Suomen hintatasoon nähden, mutta toreilla ja ruokakaupoissa ruoka oli kyllä edelleen halpaa.

Tallinna Telliskivi
Ukrainalaisia vesimeloneja 90 senttiä kilo

F-hoone -ravintola ei suoranaisesti kävele tuolla vastaan, vaan sen löytäminen vaatii hiukan navigaattoria tai tarkkuutta opaskylttien suhteen, mutta löytyihän se parin kulman takaa – kunhan vielä tunnisti oikean rakennuksen!

F-hoone Telliskivi Tallinna F-hoone Telliskivi Tallinna

Pöytävaraus näytti olleen hyvä idea – vapaita pöytiä oli vähän ja niissäkin useimmissa lappu, että mistä alkaen ne ovat varattuja. Asetuimme siis onnellisina varauksesta meille osoitettuun ikkunapöytään, vaikka se hiukan kiipeämistä vaatikin ja aloimme suunnitella kolmen ruokalajin illallistamme.

Päädyimme alkupalatarjottimeen (kahdelle), jossa oli juustoja, salameja, kinkkua ja vihanneksia – mutta yllätykseksemme ei leipää (vaikkakin myöhemmin Instagramissa katsoessamme näimme muiden samassa annoksessa olleen leipääkin).

F-hoone Telliskivi Tallinna F-hoone Telliskivi Tallinna

Pääruokalajeiksi valitsimme lohta avokadolla ja kaviaarilla ja bataattia vuohenjuustolla ja punajuurella. Erityisesti jälkimmäinen oli kyllä huippuhyvää!
Ravintolan netissä olevassa menussa ei ainakaan tätä kirjoitettaessa enää/vielä ole tuota bataattiruokaa, mutta ehkä ravintolan menu muuttuu reaalimaailmassa nopeammin kuin nettisivuilla.

Jälkiruuan kohdalla valintaa helpotti vahva mieltymykseni crème brûléisiin: aina kun kyseinen vaihtoehto on tarjolla, otan sen. F-hoonen cème brûlée tarjoiltiin praliinien ja sorbetin kera. Nappivalinta sekin.

F-hoone Telliskivi Tallinna F-hoone Telliskivi Tallinna F-hoone Telliskivi Tallinna

En ole tavannut erityisen olla erityisen innostunut Tallinnan matkailusta, mutta tuona iltana F-hoonessa melkein jo pidin mahdollisena sitä, että Tallinnassa kävisi vaan syömässä!

Ikkunapöytäämme ravintolassa löytyi heti uusi pariskunta, joka vaikutti todella tyytyväiseltä siihen, että olimme lähdössä!

F-hoone Telliskivi Tallinna

Ravintolaan mennessämme olimme vielä miettineet, että paluumatkalle voisi ottaa taksinkin, mutta illan seljettyä (ja kolmen ruokalajin jälkeen) pakkohan meidän oli kävellä takaisinkin. Ja tarjosihan Telliskiven alue yhtä jos toista katseltavaa matkan varrella!

F-hoone Telliskivi Tallinna Telliskivi Tallinna Telliskivi Tallinna Telliskivi Tallinna

Yöpyminen Tallink City -hotellissa yhteistyössä Tallink Siljan kanssa.