Avainsana-arkisto: valokuvaus

Fotoatelier Seidel Cesky Kumlov

Cesky Krumlov
ja mennyt aika

Pari Cesky Krumlovissa viettämäämme päivää olivat talvisia, kylmiä mutta aurinkoisia. Lähes kymmenessä pakkasasteessa museot ovat houkutteleva vaihtoehto ja erityisesti valokuvamuseot ovat kaupungissa kuin kaupungissa poikkeamisen arvoisia.

Cesky Krumlovissa Valokuva-ateljee Seidelin museo vie kävijän hienolla tavalla kaupungin menneisyyteen – mutta myös valokuvaamisen menneisyyteen.

Fotoatelier SeidelFotoatelier Seidel

Ateljee, laboratorio – ja koti

Josef Seidelin talo on alunperin rakennettu valokuva-ateljeeksi. Yläkerran ateljeeseen tulvii luonnon valoa isoista ikkunoista ja valon määrää voidaan säädellä verhoilla. Ateljeen yhteydessä on kaunis odotustila ja huone, jossa kuvattavaksi asettautuvat henkilöt saattoivat vielä vaihtaa vaatteita tai lisätä asusteita kuvassa käytettäväksi.

Fotoatelier Seidel Cesky Kumlov Fotoatelier Seidel Cesky Kumlov Fotoatelier Seidel Cesky Kumlov

Alakerrassa on laboratoriotiloja. Iso pimiössä on useita suurennuskoneita ja pesualtaita. Valokuvaajat saivat toimeentulonsa paitsi muotokuvista myös postikorteista, joita valmistettiin sen ajan mittapuun mukaan näissä tiloissa suurina, satojen korttien, sarjoina.

Asiakkaat vastaanotettiin toimistossa ja tiedot kaikista asiakkaista ja heille tehdyistä töistä on kirjattu huolellisesti ylös. Kirjanpitäjän työpiste on vastaanoton nurkassa.
Tilaus- ja tilikirjojen keskellä mieleen hiipii ehkä hiukan kerettiläinen ajatus siitä, että nämä ovat säilyneet viime vuosisadalta, mutta jääkö mitään tällaista jäljelle tästä vuosisadasta?

Fotoatelier Seidel Cesky Kumlov
Albumissa vasemmalla kuva Josef Seidelista

Fotoatelier Seidel Cesky Kumlov Fotoatelier Seidel Cesky Kumlov

Josef Seidel perheineen myös asui samassa talossa ja työhuoneiden lisäksi pääsemme kurkistamaan myös perheen makuuhuoneeseen,  joka on – valokuvien perusteella, tietysti – pystytty restauroimaan alkuperäiseen asuunsa.

Fotoatelier Seidel Cesky Kumlov

160 000 valokuvaa

Mutta museon hienoin osa löytyy oven numero 13 takaa! Ullakolle vievät portaat ovat betonisen harmaat ja talvella viileät, mutta seinien vierustojen hyllyillä on sen aikaisen valokuvamaailman muistikortit, lasilevyt.
Ylhäällä ullakon seiniä kiertävät arkistohyllyt, joissa on talletettu valmiita lasilevyjä tarkkaan järjestetyissä numeroidussa laatikoissa. Lightroom-arkisto ajalta ennen digikuvausta, tietokoneita ja Lightroomia! Tyhjille lasilevyille voisi vielä tallettaa satoja muotokuvia.

Arkistolaatikot ovat kuitenkin tyhjiä, sillä arkisto on siirretty parempaan talteen, pois uteliaiden turistien käsien ulottuvilta. Valokuvakokoelma, 160 000 kuvaa, on digitoidussa muodossa katsottavissa, sormenjälkiä jättämättä, museon nettisivuilla (arkistohaut valitettavasti vain tsekiksi tai saksaksi).

Fotoatelier Seidel Cesky KumlovFotoatelier Seidel Cesky KumlovFotoatelier Seidel Cesky Kumlov

Josef Seidel ja myöhemmin hänen poikansa, pyörittivät Cesky Krumlovissa sijaitsevaa valokuva-ateljeeta vuodesta 1888 vuoteen 1949. Tähän kauteen mahtuu Tsekin ja Cesky Krumlovin historiaa niin osana Itävalta-Unkaria kuin Saksaa. Kommunistien noustessa valtaan 1948 ja silloisen  Tšekkoslovakian tullessa käytännössä osaksi Neuvostoliittoa valokuva-ateljeen toiminta päättyi – mutta rakennus jäi onneksi sen verran unohduksiin, että se säilyi kaikkine aarteineen.

Fotoatelier Seidel Cesky Kumlov

Museoon ja kahvilaan

Museo sijaitsee osoitteessa Linecká 54 ja siihen voi tutustua joko tasatunnein alkavilla opastetuilla kierroksilla tai esittelyelokuvan ja audio-oppaiden yhdistelmällä. Päädyimme, sattumalta vaan, jälkimmäiseen, mutta pidimme siitä, että saimme kierrellä museossa ihan omaan tahtiimme.

Jos valokuvaaminen on Sinua lähellä ja päädyt Cesky Krumloviin, niin skippaa muutama matkamuistomyymälä tai jopa kahvila, ja käy tutustumassa tähän aarteeseen!
Alla olevat kuvat ovat Cafe Zapasta, joka on ihan toisella puolella kaupunkia kuin tämä museo, mutta pienessä kaupungissa välimatkat ovat lyhyitä.

Cesky Krumlov Cafe Zapa Cesky Krumlov Cafe Zapa

Inspiroivia ruokakuvia Santa Maria

Inspiroivia ruokakuvia

Osallistuimme pari viikkoa sitten Santa Marian bloggaajatilaisuuteen Inspiroivia ruokakuvia & kameroita.

Ruokakuvaus Fotonokka

Tilaisuus ei kyllä ollut ihan sitä, mitä olimme kuvitelleet – mutta se oli meidän vikamme, ei Santa Marian. Todella harvoin, jos koskaan, teemme nimittäin kotona sellaista ruokaa, että siitä kannattaisi ottaa kuvaa, joten ruokakuvaus toi meille mieleen ravintola-annosten kuvaamisen. Tilaisuus kuitenkin käsitteli enemmän ruuan valmistusta siten, että se on mahdollisimman edukseen kuvattaessa.

Inspiroivia ruokakuvia Santa Maria

Ohjeet kuten:

  • huomioi kypsymisaika, tee kuvausvalmistelut etukäteen
  • älä kypsennä ruokaa täysin kuvausta varten
  • annos herää eloon öljyllä tai suihkuttamalla vesipisaroita suihkepullosta
  • suola korostaa ruuan värejä (ryöppää vihannekset todella suolaisessa vedessä)
  • valitse oikean tunnelman luovat astiat tai
  • pienet koristeet kuten tuoreet yrtit, mausteet, kastikepisarat ja tomusokeri viimeistelevät kuvan

ovat ravintolaruuan osalta vähän hyödyttömiä.

Alex Nurmi
Alex Nurmi viimeistelee kuvattavaa annosta

Valosta puhuttiin paljon ja sekin on tietysti usein ravintoloissa hiukan haastava juttu, mutta osa valoon liittyvistä vinkeistä kelpaavat hyvin ravintolamiljööseenkin.

Salama kannattaa unohtaa ja pyrkiä käyttämään luonnonvaloa.
Kuvatessa kannattaa kiinnittää huomiota valon suuntaan, laatuun ja sävyyn.

Parhaimmillaan valo tulee annoksen sivusta tai takaa, jolloin se korostaa annoksen kolmiulotteisuutta. Ruokakuvissa valon pitäisi olla pehmeää valoa, jolla kuitenkin on selkeä suunta, esimerkiksi luonnonvalo ikkunasta. Valoa ei kuitenkaan saisi tulla useasta lähteestä eikä useasta suunnasta: on vain yksi aurinko!

Tilaisuudessa valokuvaaja Kristiina Hemminki sääteli valoa sulkemalla kulmahuoneessa kaihtimet toiselta seinältä, joten jäljellä oleva valo tuli yhdestä suunnasta ja lisäksi hän käytti tummia tai valkoisia pintoja ohjatakseen tai säädelläkseen annokseen tulevaa valoa.

Alex Nurmi Kristiina Hemminki
Kristiina Hemminki kuvaamassa
Inspiroivia ruokakuvia Santa Maria
Ammattilaiset kuvaamassa (ylempi kuva) ja amatöörin ruokakuva (alempi kuva)

Valon sävyyn pätee samaa asia kuin sen suuntaan: valon pitäisi olla vain yhden sävyistä, joko luonnonvaloa tai keinovaloa, muttei molempia. Kameran valkotasapainoa säätämällä voidaan joskus muuttaa vallitseva tunnelma toiseksi, jos vaikka kesällä haluaa kuviinsa talvista tai jouluista tunnelmaa.

Montaakaan näistä asioista ei ravintolaympäristössä voi tehdä, mutta jotain ehkä kuitenkin, tilanteesta riippuen.

Kuvausvälineistä puhuttiin sen verran, että vaikkakin puhelimellakin saa ihan hyviä kuvia, niin esimerkiksi ruokakuvissa usein tärkeänä tehokeinona käytetty pieni syväterävyys vaatii järjestelmäkameraa.
Jalustakin on tärkeä varuste, sillä luonnonvaloa on usein sisällä niukalti, mikä vaatii pitempiä suljinaikoja.

Matkoillamme kuljetamme usein (tai ainakin joskus) pientä jalustaakin (”gorillapod”) mukana, mutta harvemmin sitä ravintolaan olemme tulleet mukaan ottaneeksi.

Alexin keittiössä

Alexin keittiössä

Kuvausvinkkien ja Santa Marian tuotekassin lisäksi saimme tilaisuudessa myös mukana olleen kokin, Alex Nurmen, kirjan Alexin keittiössä. Vähemmän ruuanlaittoa harrastavina – ja toukokuussakin parin matkan verran poissa kotoa olleina – emme reseptejä ole vielä ehtineet testaamaan, mutta kyllä ainakin muutama resepti kirjasta kiinnostaa sen verran, että eiköhän ne jossain vaiheessa tule kokeiltua.

Alexin keittiössä resepti

Grillatut kanaleivät ja Crema Catalana – herkullisen näköisiä nuo ainakin ovat!
Ja uskokaa tai älkää, vaikka ruuanlaittoa vain vähän harrastankin, niin minullakin on kaasupoltin, jolla saa Crema Catalanan pinnalle tulevan sokerin sulatettua.

Voihan olla, että  innostun vielä paitsi kokeilemaan näitä, myös kuvaamaan tuloksen tänne blogiinkin! Tosin sitten pitää kyllä hankkia ne keittiöstämme vielä puuttuvat atulatkin, että saa annoksen aseteltua juuri oikean näköiseksi 🙂

Alexin keittiössä resepti

Roihuvuori Kirsikkapuisto

Bloggaajan kiireviikko

Helatorstaiviikko, erityisesti sen tiistai, tuntuu olleen kevään suosituin tapahtumapäivä. Tarjolla oli Santa Marian bloggaajapäivää, jonka erinomaisena täkynä oli oppia kauniiden ruokakuvien niksit, Naapurin maalaiskanan grillibileet ja Kesän avaus Turussa.

Ensimmäisenä näistä kutsun ehti esittää Santa Maria, ja tartuimme siihen – sorry Maalaiskana ja Turku.

Maanantaina ehdimme jo viettämään ison osan päivästä Risteilykeskuksen kutsumana Norwegian Getaway -laivalla, joka poikkesi nyt ensimmäistä kertaa Helsinkiin.

Tänään teimme kuitenkin myös lyhyen retken ilman sen kummempia kutsuja Roihuvuoren Kirsikkapuistoon. Kävimme siellä ensimmäisen kerran pari vuotta sitten ja ehkä jossain asioissa on vaan niin, että ensimmäinen kerta on hienompi kuin seuraavat kerrat – siksiköhän useimmiten matkustamme uusiin kohteisiin?

Tai sitten olimme vaan hiukan myöhässä, ehkä kaksi vuotta sitten osuimme paikalle kirsikankukkien kannalta parempaan aikaan.

Mutta ei siellä nyt ihan kurjaa tälläkään kertaa ollut, vai mitä?

Roihuvuori Kirsikkapuisto Roihuvuori Kirsikkapuisto Roihuvuori Kirsikkapuisto Roihuvuori Kirsikkapuisto Roihuvuori Kirsikkapuisto

Ruokakuvauksen saloihin, edes hiukan pintaa raapaisten, ja Norwegian Getawayn uumeniin yritän palata vielä lähiviikkoina.

Norwegian Getaway

Maistiaisena tässä kuitenkin jo kuva Norwegian Getawayn ravintolan ulkoterassilta, joka Helsingin keväässä oli tyhjä ja autio ja laivalla nautitun lounaan lihavaihtoehto, niin pysytään ruokateemassa.

Norwegian Getaway terassiNorwegian Getaway pihvi

Santa Maria

Santa Marian tilaisuudesta maistiaisena Alex Nurmi valmistelemassa kuvattavaa annosta ja valmis aasialainen streetfood -annos, tässä ihan amatöörin, eli Pirkon kuvaamana. Valokuvaaja Kristiina Hemmingin kuvat samasta annoksesta näyttivät kuitenkin vielä vähän erilaiselta. Mutta näkyy tuostakin kuvasta, jos tarkasti katsoo, niin kastike kuin seesaminsiemenetkin!

Santa Maria Studio Fotonokka Santa Maria Studio Fotonokka

Seuraavaksi onkin vuorossa, perjantaina, lähtö Hampuriin, joten ei tämä viikko tästä vieläkään varsinaisesti hiljenemään pääse.