Olemme mekin, vihdoin, käyneet Syyriassa! Monethan “ehtivät” käydä siellä ennen kuin maassa puhkesi sisällissota keväällä 2011. Osallistuimme Untamed Boardersin viikon mittaiselle kiertomatkalle, sillä vaikka maabongareita olemmekin, niin mielellämme näemme jokaista maata ihan lyhyttä pistäytymistä enemmänkin. Matka alkoi Beirutista, Libanonista. Lennot Beirutiin ja majoitukset ennen ja jälkeen Syyrian osuuden hankimme itse. Nykyisin on jo lentoja Damaskokseenkin, mutta – ehkä varmuuden vuoksi – Untamed Boarders aloitti matkan edelleen Beirutista, jota on jo useamman vuoden käytetty Syyrian matkojen alku- ja päätepisteenä.
Ennen matkaamme saaduissa ohjeissa pyydettiin osallistujia pidättäytymään julkaisemasta matkan aikana mitään sosiaalisessa mediassa, mutta kun pienessä ryhmässämme (6 henkeä, me, yksi amerikkalainen, yksi englantilainen, yksi irlantilainen ja yksi saksalainen) asiaa matkan varrella pohdittiin, niin lopulta päädyimme siihen, että muutaman päivän viiveellä voi julkaistakin ja niin mekin sitten olemme jo julkaisseet jonkin verran kuvia lähinnä Meriharakan Facebook-sivuilla. Tämän jutun julkaisuhetkellä olemme jo poistuneet niin Syyriasta kuin Libanonista.
Beirutista Beirutiin
Matkareittimme Syyriassa kulki Libanonin rajalta Krak des Chevaliersin linnoitukselle, Al Wadiin, Palmyran muinaiseen, ISISksen pitkälti tuhoamaan kaupunkiin ja vesipyörien Hamaan. Hamasta jatkoimme vielä pohjoiseen samoin ainakin keskusta-alueeltaan pahasti tuhottuun Aleppon ja Homsin kaupunkeihin. Pienen Maaloulan kylän näytti pääosin säästyneen sodan tuhoilta kuten myös onneksi Damaskoksen vanha kaupunki, johon matkamme Syyrian osuus päättyi.
Turistin näkökulmasta Syyria on taas hyvinkin vierailtavissa. Monet hotellit ja ravintolat ovat palanneet normaaliin elämään ja kaikki tapaamamme ihmiset olivat äärimmäisen ystävällisiä: Welcome to Syria!
Untamed Boarders seurasi kesän mittaan vastuullisena toimijana Syyrian tilannetta tarkasti ja kun kesällä maan eteläosissa oli taas levottomuuksia, niin he mm. viivästivät matkan loppumaksun aikataulua kuukaudella. Lennot olimme luonnollisesti ostaneet peruutuskelpoisina. Viime metreillä saimme vielä tietoa lähestyviin vaaleihin liittyen, mutta kun nekin sitten siirrettiin hamaan tulevaisuuteen, niin matka toteutui lopulta suunnitellusti emmekä matkan aikana kokeneet minkäänlaisia uhkaavia tilanteita – ellei sellaiseksi sitten lasketa pientä tappelua Libanonin rajan jonoissa, mutta ne taitavat liittyä enemmän kansan luonteeseen kuin poliittiseen tilanteeseen.
Palaamme Syyriaan vielä tarkemmin useammankin jutun muodossa, mutta tämän verran matkasta nyt heti tuoreeltaan :-)
… ja ne postikortit!
Tätä kirjoittaessani en ole vielä ehtinyt käymään läpi satoja ja taas satoja kuvia Alepposta ja Damascuksesta, mutta pysy kuulolla, niin pääset mukaan matkallamme vielä näihinkin kaupunkeihin!
Syyria voisi olla kiinnostava kohde. Hyvä kuulla, että erityisen uhkaavia tilanteita ei ollut. Ikävää toki on se, että moni paikka on tuhoutunut ja mahdollinen jälleenrakentaminen tulee kestämään varmasti kauan.
Kiitos Mikko! Toki maissa, joissa levottomuudetkin ovat edelleen mahdollisia, yhden (tai parin) henkilön kokemukset jollain viikolla eivät takaa mitään jostain toisesta hetkestä ja paikasta. Omatoimisesti ei ihan heti taida kannattaa yrittää, paikalliset oppaat ovat ainakin toivottavasti yleensä tilanteen tasalla.
No niin, nyt onkin luvassa mukavaa ja kiinnostavaa luettavaa. Damaskos kiinnostaa erityisesti, ja sen vanha basaari. Jospa sinne joku päivä tulisi lähdettyä.
Tuolla ei varmaan vielä ollut turisteja juurikaan? Jos maa nyt kehittyisi vakaaseen suuntaan, niin voisin kuvitella, että siitä tulisi hyvinkiin suosittu kohde ajan mittaan.
Kiitos Daniel! Damaskuksen soukit säilyivät sodassa, eli se on ihan vierailtavissa :-) Turisteja oli muutamia, meidän 6 hengen ryhmämme lisäksi näimme aika monessa kohteistamme yksittäisiä ihmisiä oman paikallisoppaansa kanssa. Maahan oli tosi suosittu kohde ennen sotaa, joten varmaan se voisi sellaiseksi vielä joskus palatakin.
Odotan innolla muitakin blogijuttuja. Näissä suht suljetuissa yhteisöissä on varmasti yhteistä tuo positiivinen kiinnostus turisteja kohtaan?
Kiitos Mari! Mukava kuulla, että jutuilla voisi olla kysyntää :-) Suljettu yhteisöhän tyyliin vaikka Pohjois-Korea Syyria ei missään tapauksessa ole – onhan noin kolmasosa kansasta sodan jaloista lähtenytkin muualle maailmaan. Enemmänkin on kyse siitä, että paikallisilla ei ole oikein mahdollisuuksia saada viisumeja eikä rahaa matkustaa, mutta ainakin naapurimaihin (Israelia kai lukuunottamatta) tuolta kyllä pääsee. Tuo ystävällisyys turisteja kohtaan tulee siitä, että turistit ovat juuri nyt harvinaisia vieraita ja heidän palaaminen kertoo omaa kieltään tilanteen normalisoitumisesta.
No nyt on mielenkiintoinen kohde! Jään innolla odottamaan jatkopostauksia. Mikä muuten oli syynä, ettei paikan päältä saanut tehdä julkaisuja? Ihan vaan turvallisuus?
Kiitos Eveliina! Soolomatkailupiireissä taidetaan yleisesti neuvoa, ettei omaa sijaintiaan tai ohjelmaansa kannata paljastaa turvallisuussyistä. Täälläkin syynä oli turvallisuus, sillä monissa kohteissa, kuten vaikka Krak des Chevalierisissa ja Palmyrassa, olimme noin ainoa ryhmä ja sen tiedon antelias jakaminen, että tuolla on sinä päivänä ryhmä rikkaita turisteja, olisi ollut aika tyhmää – sillä kaikki länsimaalaiset tällaisessa maassa ovat rikkaita. Eli noudatimme sitten tuota noin kahden päivän viivästystä – eikä mitään tietoa reitistä eteenpäin.
Todella mielenkiintoinen reissukohde! Hienoa kuulla, että tilanne vaikutti hieman vakaammalta ja että turismi ehkä alkaa hiljalleen elpymään. Kuvat erityisesti Krak des Chevaliersta näyttää hienoilta, ja myös Damascusista on kiva päästä lukemaan lisää!
Kiitos Anne! Untamed Boarders tuntui kiitettävällä tarkkuudella koko kesän mittaan seuraavan tilanteen kehittymistä ja teki sitten lopulliset päätökset aika lähellä matkan toteutumista, eli ainakin toistaiseksi tuolle suunnalle matkaavien kannattaa seurata, paikallisten avulla, tilannetta tarkkaan ja olla valmis viime hetken muutoksiin – mutta toivotaan, että tilanne normalisoituu edelleen tästä tämänhetkisestä.
Oliko teillä “saattuetta” mukana turvaamassa kulkua vai menittekö normaalisti autolla / bussilla matalalla profiililla ? Entä oliko paljon tarkistuspisteitä enää aktiivisessa käytössä?
Kadulla varmaankaan ei saanut kulkea “rauhassa” ja oli näitä “Welcome to Syria!” huuteluja.. ?
Kiitos Jani! Ei ollut saattueita, vaikka kuljettaja ja paikallisopas. Liikuimme pienellä bussilla, josta luovuimme vasta lopussa kun vietimme pari päivää Damaskuksen vanhassa kaupungissa, jossa ei voi liikkua kuin jalan. Tarkistuspisteitä oli kaupunkien rajoilla ja muutenkin kaupunkien välisillä tieosuuksilla melko taajaan, joskus näytettiin lupalappuja, joskus taidettiin kysyä passejakin, mutta eipä ne paljoa lopulta haitanneet. Welcome to Syria -toivotuksia saimme paljon, mutta meistä ne olivat ihan mukavia keskustelutuokioita, eli emme kaivanneet niiltä rauhaan, ei niitä häiritsevästi ollut.
Jään myös mielenkiinnolla odottamaan reissun tarinoita! Hienoja kuvia jo nyt, ja itseä kiinnostaisi kyllä joskus päästä näkemään nämä maisemat. Tuntuiko matkanjärjestäjän viestinnän perusteella, että he peruisivat retken kyllä jos olisi liiallisia riskejä maan tilanteessa? Mietin välillä minkälaisia riskejä järjestäjät ovat valmiita ottamaan tai miten avoimesti kommunikoivat tilanteesta :)
Kiitos Sarianne! Uskon, että olisivat peruneet matkan, jos tilanne olisi muuttunut huonompaan suuntaan. Nyt kesän “uudet” levottomuudet jäivät maan eteläosiin, jonne reittimme ei ulottunut. Loppumaksunkin osalta venyttivät maksuaikataulua kuukauden eteenpäin tilannetta seuratessaan. Untamed Borders on kuitenkin sen verran iso tekijä, että ovat varmasti maineestaan tarkkoja – yksikin pieleen mennyt arvio vaikuttaisi varmasti muihinkin kohteiseen suuntautuvien matkojen kysyntään.
Äitini on käynyt Damaskoksessa 70-luvulla. Silloin siellä oli vielä rauhallista. Voisin itsekin kuvitella matkustavani sinne joskus, jos tilanne pysyy rauhallisena. Tuota paikan päältä somettelua ja sijainnin kertomista olen itse välttänyt ihan Euroopassakin, varsinkin jos olen yksin matkalla. Afganistanissa en julkaissut mitään, ja reissusta kerroin somessa vasta kun olin siirtynyt sieltä naapurimaan puolelle.
Kiitos Merja! Tuo turvallisuuskuvio on nykyisin niin monitahoinen – välillä tuntuu, että useammin kuulee erilaisista iskuista Euroopan kaupungeissa kuin vaarallisemmiksi mielletyissä kohteissa. Ainakaan ihan sijaintiaan ja päiväohjelmaansa ei varmaan missään kannata jakaa turhan anteliaasti.
Minä myös odotan mielenkiinnolla tulevia juttuja tästä matkasta! Todella mielenkiintoiselta ja kauniilta vaikuttaa jo tämän perusteella. Ja hyvältä kuulostaa myös tuo matkanjärjestäjän toiminta. Se onkin tärkeää, kun näihin vähän epävakaisiin maihin mennään.
Kiitos Pauliina! Olemme tänä vuonna olleet kahdella tällaisen kansainvälisen matkanjärjestäjän matkalla ja ihan hyvin ne ovat sujuneet, kummatkin. HIenoisia kulttuurieroja on tietysti kansainvälisessä porukassa vs. suomalainen ryhmä, mutta pääosin sekin on vaan mielenkiintoista :-)