Filippiinien myötä Aasiamme saattaa olla tässä. Noin 30 vuotta ja 30 maata. Tällainen on Aasian ”matkamme” ollut.
Päivitetty 4.7.2023 Pakistanin osalta – katso jutun lopusta.
1991 Malediivit
Vuoden 2022 kokonaista kolme matkaamme Aasiaan toteutuivat Ukrainan sodan varjossa. Matkaamme Malediiveille varjosti Persianlahden sota, joka silloinkin muutti lentoreittejä sen verran, että paluulentomme välilaskupaikka vaihtui Dubaista Tashkentiin. Silloin vielä neuvostotasavalta Uzbekistanissa kuri oli tiukka ja välilaskun aikana koneen penkistäkään ei saanut nousta. Malediivien hotellistamme on jäänyt mieleeni mm. kylpyhuone, jonka kattona oli vain tähtitaivas.
Traveler’s Century Clubin aluejaon mukaan Malediivit kuuluu Intian valtamereen, mutta sisällytän sen Aasiaan. Muut TCC:n Intian valtameren maat, Komorit, Madagaskar, Mauritius ja Seychellit, lasken yksinkertaisuuden vuoksi kuuluvaksi Afrikkaan.
1997 Singapore
Singaporessa kävimme ensimmäisen kerran mennen tullen matkalla Australiaan joulun alla 1997. Sittemmin poikkesimme siellä päivävisiitillä vuoden 2014 Aasian kierroksemme päätteeksi ja tänä vuonna lensimme sen kautta niin Balille kuin Filippiineille.
2000 Thaimaa
Ensimmäisen kerran kävimme Thaimaassa, Phuketissa tietysti (?) sisareni perheen ja veljentyttäreni kanssa hiihtolomalla 2000. Esiteini-ikäiset serkukset nauttivat lämpimistä ”kesäpäivistä” uima-altaalla, mutta mahtui matkaamme muutakin: James Bondin maisemia, Phi Phi -saaret, tuolloin vielä vähemmän paheksuttua norsuratsastusta ja vaikka kaatosade Patongissa.
Erityisiä Thaimaa-faneja meistä ei tällä matkalla tullut, sillä toisen kerran poikkesimme Thaimaassa vasta lähes 20 vuotta myöhemmin, kun vuonna 2018 vietimme muutamia päiviä Bangkokissa matkalla Myanmariin.
2007 Intia
Intiassa olemme käyneet vain kerran. Joulun tienoilla 2007 teimme kait melko perinteisen Pohjois-Intian kierroksen, eli kävimme Delhissä, Agrassa, Jaipurissa ja Varanasissa. Intian kaaoottinen liikenne, johon osallistui autojen ja riksojen lisäksi myös norsuja ja kameleja jäi lähtemättömästi mieleen, mutta tietysti myös Taj Mahal, Jaipurin Tuulten palatsi ja ruumiiden poltto Ganges-joen rannalla Varanasissa.
Intiaan emme ole sittemmin palanneet, muun muassa johtuen maan tavasta suhtautua naisiin. Työvuosinani tein paljonkin yhteistyötä Intian Chennaissa työskentelevän taloushallinnon tiimien kanssa ja näin läheltä miten osaavien naisten sijaan tiimien vetäjiksi päätyivät hädin tuskin asioita ymmärtävät miehet.
2009 Kiina
Vierailimme Hongkongissa syksyllä 2009 ja haimme matkaa varten myös Kiinan viisumit, jotta saatoimme vierailla myös Kiinan puolella Shenzhenissä. Hongkongissa sitten selvisi, että päiväretki olisi onnistunut päiväretkellä ryhmäviisumillakin, eli pelkällä passilla. No, tulipahan hankittua kokemusta Kiinan viisumin hakemisesta, kun sitä sittemmin parikin kertaa päädyin hakemaan. Samaisella reissulla teimme myös päiväretken Macaoon.
Shenzhenistä mieleemme jäi kaupungin kiinalaisuus – esimerkiksi englanninkielistä katukylteistä oli turha haaveilla. Autoja oli paljon ja monet niistä olivat länsimaisia tyyliin Audeja. Huvipuistossa läsnä oli koko maailma pienoismalleina Eiffelin tornista Tiibetin Potalan palatsiin ja kaikkea siltä väliltä.
Kiinaan, Pekingiin, palasin sittemmin työmatkalla kevättalvella 2011. Kesällä 2018 vietimme molemmat muutaman päivän Pekingissä ennen kuin jatkoimme sieltä junalla matkaa Mongolian Ulan Batoriin.
Hongkongista ja Macaosta ei saa maapisteitä, mutta Travelers’ Century Clubin pisteet kylläkin.
2010 Turkki
Travelers’ Century Club jakaa Turkin kahteen osaan, Euroopan ja Aasian puoleisiin osiin. Käytännössä jakolinjana on Bosporin salmi, että vieraillessamme tammikuussa 2010 Istanbulissa, kävimme samalla matkalla maan kummassakin osassa kunhan teimme pienen retken myös salmen toiselle rannalle.
Syksyllä 2022 teimme Rodokselta päiväretken Turkin Marmarikseen.
2013 Japani
Maailmanympärimatkamme alkoi Meksikosta, jatkui Etelä-Amerikkaan, Tyynelle valtamerelle ja Australiaan. Kierroksen viimeinen kohde oli Japani, jossa kävimme Kiotossa ja Osakassa. Tarkkaan ottaen Osakaa emme kovin paljoa nähneet, sillä viivyimme siellä vaan muutaman päivän ja käytimme osan siitäkin ajasta päiväretkeen Hiroshimaan.
2014 Armenia, Georgia ja Azerbaidjan
(Travelers’ Century Club laskee nämä maat kuuluvaksi Aasiaan. Monessa muussa yhteydessä ne lasketaan osaksi Eurooppaa, mutta koska olen käyttänyt näissä yhteenvedoissa kautta linjan TCC:n aluejakoa, niin pitäydyn näidenkin osalta siinä.)
Kiertomatkamme Etelä-Kaukasian maihin aloitimme Armeniasta, jota meille esitteli paitsi paikallisopas, myös Lassen tuolloin Yerevanissa asunut entinen työkaveri vaimoineen. Armenialaisen vaimon myötä pääsimme ehkä vähän keskiveroturistia lähemmäs Armenian ja Azerbaidjanin vaikeita suhteita, joihin liittyen säännöllisin välein tuolloinkin oli pienempiä ja vähän isompiakin kahakoita.
Armeniasta jatkoimme Georgiaan, jossa kävimme Tbilisin lisäksi vuoristossa Gudaurissa.
Azerbaidjan oli kierroksemme viimeinen maa, sillä maiden suhteista johtuen se ei viisumikuvioiden takia olisi ollut mahdollinen toisin päin, ainakaan tuolloin.
Matkan toteutimme yhdessä tamperelaisten matkaystäviemme kanssa ja matkareittikin määräytyi tietysti sitten siten, että se sopi molemmille. Ehkemme ihan kahdestaan olisi vierailleen niin monessa vanhassa Unescon maailmanperintökohdestatuksen saaneessa luostarissa, mutta ihan hienojahan ne olivat, noin kaikki!
Maittain juttuja löytyy myös näistä linkeistä: Armenia, Georgia, Azerbaidjan.
2014 Etelä-Korea, Vietnam, Laos, Kambodža, Malesia, Brunei
Syksystä 2014 alkukevääseen 2015 pidin minäkin puolisen vuotta sapattivapaata – Lassehan oli jo eläkkeellä – ajatuksena matkustaa välillä vähän enemmänkin. Tuon jakson päämatkamme oli yli kuukauden mittainen Aasian kierros Etelä-Koreasta Borneolle ja Bruneihin.
Matkan toteutus oli yhdistelmä omatoimimatkailua ja valmiita matkapaketteja. Souliin tutustuimme omatoimisesti, mutta Jejun saarelle ostimme parin päivän pakettimatkan. Vietnamissa liityimme Olympia Kaukomatkatoimiston Indokiinan kiertomatkaan ja tutustuimme heidän ryhmässään Vietnamiin, Laosiin ja Kambodžaan. Tuolloin Olympia salli vielä matkojensa ostamisen myös osakokonaisuuksia, eli ilman lentoja – sittemmin he ovat tainneet siitä kokonaan luopua. Muun ryhmän sitten jo palatessa Suomeen me lensimme Kuala Lumpuriin ja sieltä edelleen Borneolle ja Bruneille ennen paluuta Suomeen.
Soulissa hotellin nopea netti teki vaikutuksen – keskitason hotellissakin se ylitti tasoltaan silloisen kotinettimme.
Vietnamissa kävimme Hanoissa ja H? Chí Minhissä (Saigonissa) ja risteilimme yhden iltapäivän verran Halongin lahdella. Vietnamissa kerrottu tarina Vietnamin sodasta on muuten aika lailla erilainen kuin länsimaisessa mediassa kerrottu tarina! Laosissa harmittelin Luang Prabangissa, että tänne olisi varmaan pitänyt tulla jo monta vuotta sitten. Katsellessamme auringonlaskua Phu Si -kukkulalla sijaitsevan temppelin edustalla totesimme noin kaikkien muiden olevan meitä vähintään 30 vuotta nuorempia reppureissaajia. Kambodžassa Phnom Penhissä monet paikat muistuttavat maan verisestä menneisyydestä ja The Foreign Correspondents’ Club -ravintolassa voi melkein tuntea olevansa maasta reportoiva toimittaja. Angkor Wat on tietysti nähtävyys vailla vertaansa.
Kuala Lumpurissa vedimme henkeä tiukan kiertomatkan jälkeen ennen kuin matka jatkui Kinabatang -joelle nenäapinoiden pariin. Bruneissa yritimme pitää naamamme peruslukemilla paikallisoppaan ylistäessä sulttaania, joka on lahjoittanut kansalle tämänkin upean moskeijan. Ettei vaan olisi niin, että sulttaanin kansalta ottamista rahoista melko pieni murto-osa on kansalle palautunut muutaman moskeijan muodossa.
TCC-pisteitä tältä matkalta kertyi maiden lisäksi Jejun saarelta ja Borneon Sabahin alueelta.
2015 Kirgisia ja Kazakstan
Matkastamme Kirgisiaan on jäänyt mieleen erityisesti sen alku. Odotellessamme Istanbulissa jatkolentoa Bishekiin kuulimme uutisen German Wingsin onnettomuudesta eikä uutinen lento-onnettomuudesta kesken lentomatkan tapaa varsinaisesti piristää. Aamun varhaisina tunteina taisi vielä käyttämämme pikkubussikin hajota matkalla hotellille, mutta matkaohjelmamme jatkui jo muutaman tunnin levon jälkeen. Rankkaa, kuten usein Arial Travelin matkoilla, mutta toisaalta näkihän niillä paljon!
Maaliskuussa Kirgisiassa oli myös vielä ajoittain melko viileät kelit, esimerkiksi pienellä risteilyllä Issyk-Kulin järvellä – hrrrr …
Kazakstanin Almatyyn matkasimme Bishekistä autolla, mutta Almatysta lensimme silloin vielä (ja taas nykyisin) Astanan nimeä kantavaan pääkaupunkiin – tuossa välissä se ehti hetken olla nimeltään Nursultan. Futuristisessa Astanassa olosuhteet vaihtelivat sisäuimarannan lämmöstä ulkona vallitsevaan jäätävään pakkaseen ja oopperan katsomon jo ihan miellyttävään lämpötilaan. Vierailu läheisessä gulagissa oli pysäyttävä – jos näillä leireillä ihmisiä ei nyt ihan keskitysleirien tapaan tapettu kaasukammioissa, niin eivät ne paljoa niistä jälkeen jääneet.
Kirgiisia ja Kazakstan – palaute Ari-al Travelille ja kustannukset
2017 Nepal ja Bhutan
Alkuvuodesta 2017 jättäydyin pois töistä, jo muutama vuosi ennen virallista eläkeikääni, ajatuksena matkustella mieluummin nyt kuin sitten joskus tulevaisuudessa. Pari vuotta myöhemmin ajankohta osoittautuikin mitä mainioimmaksi, sillä jos olisin jatkanut töissä viralliseen eläkeikääni asti, niin olisin jäänyt eläkkeelle juuri kun maailma sulkeutui pandemian takia!
Ensimmäinen tämän ”uuden ajan” kaukomatkamme suuntautui Nepaliin ja Bhutaniin.
Kathmandussa näimme parin vuoden takaisesta (2015) maanjäristyksestä toipuvan kaupungin – elintasokuilu taisi olla suurimmillaan Olympia-matkatoimiston valitseman 5 tähden hotellin ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan maanjäristyksessä asuntonsa menettäneiden leirin välillä.
Bhutanin kierroksen kohokohtana oli Tiikerinpesän luostari, jonne kiipeämistä jännitin jo etukäteen, sillä olin jostain syystä ollut matkaa edeltävinä kuukausina normaalia huonommassa kunnossa. Vielä tuolloin kuittasin ne vuodenvaihteen viimeisen työrupeaman aiheuttamaksi väsymykseksi, mutta matkan jälkeen selvisi, että väsymys johtui anemiasta, joka taas johtui syövästä. Mutta kaikesta selvittiin, niin Tiikerinpesästä kuin syövästäkin.
Alla olevassa jutussa on paitsi matkan kustannusyhteenveto myös linkit kaikkiin tästä matkasta kirjoittamiini juttuihin.
2018 Mongolia
Pääosan kaukomatkoistamme olemme tavanneet tehdä talvikaudella, eli loka-marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Mongolian pääkaupunki Ulan Bator ylpeilee kuitenkin statuksellaan maailman kylmimpänä pääkaupunkina, joten päätimme poikkeuksellisesti matkustaa Mongoliaan kesäkuussa. Yhdistimme samaan matkaan myös häivähdyksen jos ei nyt Transsiperiaa niin ainakin Transmongoliaa, eli aloitimme matkamme Pekingistä ja matkustimme Pekingistä Ulan Batoriin junalla, muistaakseni 32 tuntia. 32 tuntia kahden hengen luksushytissä sujui vielä ihan hyvin, mutta erityistä kipinää tätä pitempään junamatkaan Venäjän aroilla ei matkasta syttynyt. Ulan Batorin lisäksi teimme maaseuturetken, jonka aikana majoituimme muutamaksi yöksi jurttaan. Sekin tosin luksusversiona, eli siinä missä sekin jurtta olisi määritelmänsä mukaisesti voitu pakata kasaan muuttoa varten, niin siihen liitetty kylpyhuone suihkuineen ja vessoineen olisi kyllä jäänyt betonialustallaan tiukasti paikalleen.
Mongoliasta jatkoimme lentäen Moskovaan, jossa viivähdimme keskellä jalkapallon maailmanmestaruuskisoja muutaman päivän, kun emme olleet kaupungissa ennen olleet. Matkan olimme tulleet varanneeksi autuaan tietämättöminä tästä pienestä tapahtumasta, mutta toisaalta, Moskova taisi näyttää parhaimmat puolensa juuri noina muutamina kesäisinä viikkoina!
Aeroflotin lennot Moskovan kautta Pekingiin ja Ulan Batorista Moskovat kautta takaisin Helsinkiin yllättivät tuolloin oikeastaan positiivisesti, mutta siinä ne sitten taisivatkin olla, meidän Aeroflot-lentomme.
Muita juttuja Mongolian reissustamme voit halutessasi lukea tästä.
2018 Myanmar
Myanmar oli vuonna 2018 tienoilla hetken auki turisteille – sitä ennenhän entinen Burma oli suljettu ja sen jälkeen se taas ainakin hetkeksi sulkeutui. Mutta, kerrankin osuimme siis oikeaan maahan suunnilleen oikeana hetkenä.
Sopivaa ryhmämatkaa ei löytynyt, mutta Aventura kasasi meille onnistuneen kokonaisuuden paikallisilla oppailla reittinä Mandalay – Bagan – Inle-järvi – Yangon. Baganin tuhannet pagodit melkein hengästyttivät, ei niinkään fyysisesti, mutta henkisesti: niin paljon nähtävää muutamassa päivässä. Inle-järvellä sijainnut Inle Heritage -hotellimme antoi meille mahdollisuuden asua keskellä tätä vetten päälle rakennettua kylää. Hotellikin on jäänyt mieleeni yhtenä maailman kauneimmista, siis niistä hotelleista, joissa olemme majoittuneet. 5 miljoonan asukkaan Yangonissa oli liikenneruuhkia kuin vain miljoonakaupungissa voi olla, mutta myös kultaa kullan päällä entisen kaupungin mahtipontisissa pagodeissa.
Muita juttuja Myanmarin reissustamme voit halutessasi lukea tästä.
2019 Tadžikistan, Uzbekistan ja Turkmenistan
Kevättalvella 2019 kaikki oli vielä toisin. Venäjä oli toki jo miehittänyt Krimin, mutta tämä oli maailmalla hiljaisesti hyväksytty ja elämä jatkui ennallaan myös entisissä neuvostotasavalloissa Tadžikistanissa, Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa. Jopa viisumianomuksemme Turkmenistaniin hyväksyttiin, mikä ei tuolloinkaan ollut ihan läpihuutojuttu, sillä Maailmanmatkaaja-ystävissämme on myös sellaisia, jotka eivät sitä silloinkaan saaneet. Korona-aikaan Turkmenistan olikin sitten jo täysin suljettu, mutta lienee vähitellen taas avautumassa suppeassa määrin matkailijoillekin, alkuun karanteenien kautta.
Tadžikistanista mieleeni on erityisesti jäänyt lumihuippuiset vuoret, maaliskuussa. Uzbekistanissa pidimme erityisesti Bukharasta, joskin tietysti maan legendaarisin kaupunki on Samarkand. Turkmenistan olikin sitten jotain ihan muuta. Se ja Bhutan johtavat ehkä n. 150 itsenäisen maan jälkeen sarjaa maat, jotka ovat oikeasti erilaisia kuin kaikki muut!
Tämän kolmikon myötä olimmekin sitten käyneet kaikissa 15 entisessä neuvostotasavallassa.
Tämäkin matka, kuten matkamme Kirgisiaan ja Kazakstaniin, oli Arial Travelin järjestämä. Korona ja viimeistään Ukrainan sota, taisi lopullisesti kaataa kyseisen matkatoimiston, sillä iso osa sen matkoista suuntautui Venäjälle ja entisiin neuvostotasavaltoihin ja ainakaan Venäjällä ei taida olla kysyntää lähitulevaisuudessa.
2022 Sri Lanka
Ihan ensimmäinen kaukomatkamme koronatauon jälkeen suuntautui Dominikaaniseen tasavaltaan ja Kolumbiaan erityisesti siksi, että Aasiassa koronarajoitusten erityisesti karanteenien poistuminen kesti pitempään. Helmikuussa 2022 lähdimme kuitenkin Sri Lankaan siitä huolimatta, että maahantuloon vaadittiin PCR-testi. Testin sai kuitenkin ottaa Suomessa ennen lähtöä, joten kun saimme perjantaina ennen maanantain lähtöä otetusta testistä negatiiviset tulokset pääsimme pakkaamaan ja matkaan.
Sri Lankakin oli maa, jonne olimme ennen tätä lopulta toteutunutta matkaa yrittäneet jo pariin otteeseen, mutta maan epävakaa tilanne oli kummallakin kerralla muuttunut vielä epävakaammaksi juuri ennen aiottua matkaamme, joten vasta nyt kolmannella yrittämällä matka toteutui. Tälläkin kertaa ehkä noin viimeisellä hetkellä, sillä vaikka Sri Lankassa viettämämme parin viikon ajan koimmekin muutamia sähkökatkoja ja hienoisia jonoja huoltoasemilla, niin tilanne muuttui oikeasti pahaksi vasta sen jälkeen.
Aamuinen kierros Horton Plainsin kansallispuistossa Nuwara Eliyan lähellä oli elämys, mutta toki vierailimme monen monessa muussakin Sri Lankassa.
2022 Indonesia ja Itä-Timor
Thaimaan tapaan monen matkailijan suosikkikohde Aasiassa, Indonesia, oli osaltamme viime kesään asti jäänyt Jakartan lentokentällä matkalla Brisbanesta Singaporeen vietetyn välilaskun varaan. Elokuussa 2022 kävimme mekin vihdoin oikeasti Indonesiassa, nyt Balilla. Samalla matkalla kävimme Itä-Timorissa.
Balin osuudella mukanamme matkalla olivat sisarentyttäreni ja toisen heistä puoliso. Instagram-Balia olikin mukava kokea myös nuorten silmin – ja nuorten Instagram-tilien kautta. Itä-Timor, Aasian köyhimpänä maana, olikin sitten ihan erilainen kokemus.
2022 Bangladesh ja Filippiinit
Viimeisimpänä Aasian maina kävimme äskettäin ensin Bangladeshissä ja sen jälkeen samalla matkalla Filippiineillä.
Bangladeshin pääkaupunki Dhaka on yksi maailman suurimpia kaupunkeja ja liikenne sen mukainen. Länsimaiset turistit ovat harvinaisia ja siinä missä me katsoimme kiinnostuneena elämää Bangladeshissa bangladeshilaiset katsoivat kaikkialla kiinnostuneena meitä.
Filippiineillä turistit ovat jo tavallinen näky, vaikka maan vasta äskettäin avauduttua uudelleen koronan jälkeen meitä ei vielä tainnut olla kovin montaa. Monen muun maan tapaan kotimaan matkailu on kuitenkin pitänyt hotellit ja ravintolat pystyssä.
Filippiineillä kävimme Luzonin saarella, jolla myös Manila sijaitsee ja Boholilla.
2023 Pakistan
Ensimmäisen kerran olimme lähdössä Pakistaniin ensimmäisenä koronakeväänä 2020. Tuolloin toukokuulle suunniteltu matka luonnollisesti peruuntui.
Sen jälkeen emme hetimmiten innostuneet ideasta uudelleen, mutta lopulta vierailu Bangladeshissa, siis aiemmin Itä-Pakistanina tunnetussa maassa, tuntui vaativan rinnalleen myös vierailun aiemmin Länsi-Pakistanina tunnetussa Pakistanissa, joten lopulta suuntasimme sinne toukokuussa 2023 Travellerin järjestämälle matkalle, kuten tuo vuonna 2020 peruuntunutkin matka oli.
Vierailimme Lahoressa, Islamabadissa ja Chitralissa ja Kalashin laaksossa, aloita vaikka Lahoresta. Kaikki jutut löydät tästä.
Afganistan ja Pohjois-Korea
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa olemme käyneet kaikissa mantereen valtioissa. Lähi-idässä olemme luokitelleet Irakin, Jemenin ja Syyrian turhan haastaviksi maiksi.
Aasian osalta tällaisia maita ovat Afganistan ja Pohjois-Korea.
Pohjois-Korea ei aikanaan olisi ollut edes vaikea, mutta emme jaksaneet innostua kyseisen näytelmän katsomisesta. Tosin sillä sääntöjen tulkinnalla, jota Guinness käytti hyväksyessään Lexie Alfordin ennätyksen käydä nuorimpana kaikissa maailman maissa, mekin olemme ”käyneet” Pohjois-Koreassa, sillä olemme käyneet tuossa samaisessa huoneessa Koreoiden rajalla kuin hän.
Taiwan
YK:n jäsenmaiden (193) ja itsenäisten maiden (197) välissä olevat 4 maata ovat Kosovo, Palestiina, Taiwan ja Vatikaani. Näistä Taiwan on vielä näkemättä ja jos päädymme vielä matkustamaan Aasian suunnalle, esimerkiksi Tokioon, joka sekin on kaupunkina meiltä vielä kokematta, niin saatamme liittää Taiwanin samaan reissuun. Aika näyttää.
Todella kattavasti olette monissa Aasiankin maissa vierailleet. Itselläni Intia ja Kiina olisivat tällä hetkellä aika kärkipäässä tulevista Aasian matkakohteista, molempiin oli tarkoitus mennä erillisillä matkoilla vuonna 2020, mutta luonnollisesti ne matkat peruuntuivat. Kummassakin maassa, mutta erityisesti Kiinassa, haluaisin viettää reilummin aikaa, koska kiinnostavaa nähtävää riittää.
Kiitos Mikko! Kiina on toki iso maa, jossa on paljon nähtävää, mutta oma kiinnostukseni siihen on viime vuosien uutisoinnin myötä merkittävästi vähentynyt siitä huolimatta, että siellä tosiaan vielä voisi hyvinkin olla mielenkiintoisia kohteita koluttavaksi. Ehkei Kiina nyt vielä ole ihan Venäjä-tasoa, mutta ei oikein kohteena houkuttelevakaan.
On tuossa aikamoinen lista maita! Se Pakistan taitaa olla ainoa sellainen, jossa mä olen käynyt ja te ette. Georgiaan olen menossa jouluksi, tosin siellähän joulu on vasta tammikuussa – ja Georgiakin taitaa olla ainakin omasta mielestään Eurooppaa.
Jos Sinun pitäisi listata noista maista mielenkiintoisin ja ”turhin” sekä sellainen, jonne mieluiten lähtisit uudelleen ja se, jonne kaikkein vähiten tahtoisit lähteä, niin mitkä ne olisivat?
Kiitos Daniel! Tuo Kaukasian alue on tosiaan vähän ”järjestelmästä” riippuen Eurooppaa tai Aasiaa. Tämä lista on Travelers’ Century Clubin aluejaolla ja siinä se on sisällytetty Aasiaan.
Perinteisimmät lomakohteet noista ehkä sittenkin menisivät siihen ”mieluiten uudelleen” sarjaan, Malediivit ehkä tai Sri Lanka. Malesia ei Kuala Lumpurin perusteella ihan vakuuttanut eikä nyt kai Itä-Timoristakaan oikeastaan ole enää toiseksi viikoksi.
Huikea lista! Onko toiveiden toteutumisen kirjalla toivomasi asia muuten toteutunut? ?
Oli kyllä mainio ajatus jäädä varhaiseläkkeelle ja ehtiä reissata kunnolla ennen pandemiaa. Ei taatusti harmita tuo valinta!
Muutenkin se on just niin, ettei sitkun-elämää kannata odotella, vaan toteuttaa unelmia heti.
Mekin ollaan oltu enemmän kuin tyytyväisiä, että heittäydyttiin täysipäiväiseen nomadielämään 2016. Ei harmittanut niin paljon se paikalleen jämähtäminen 2020.
Paljon maita olette ehtineet 30 vuodessa kiertämään. Itse pidän paljon Kaakkois-Aasian maista ja tekisi mieli palata Laosiin. Kuten edellä totesit Kaukasuksen maat ovat tässä listassa. Itse luokittelen ne Eurooppaan kuuluviksi. Samapa tuo. Itselläni Sri Lanka ja Pakistan ainakin bucket listoilla. Ehkäpä ensi vuonna.
Kiitos Jani! Koska olet jo toinen, joka kommentoi noita Kaukasian maita, selvensin asiaa vielä myös itse tekstissäkin, eli koska olen kautta linjan käyttänyt tuota TCC:n aluejako, niin olkoon Aasia, vaikka monessa yhteydessä ne tosiaan mielletään osaksi Eurooppaa. Tuo Pakistan on vähän kiikun kaakun – valmiilla matkalla toki sinne ”uskaltaisi” mennä, mutta juuri nyt, ainakin noin vuoden tähtäimellä, muut kohteet tuntuvat kiinnostavammilta.
Olen noista Kaukasian maista käynyt toistaiseksi vasta Azerbaidžanissa, ja ainakin Baku näyttäytyi kyllä aikamoisena hybridinä. Eli oli maantiede mitä tahansa, niin Bakun keskustan koin hyvin eurooppalaisena, mutta kun pistäydyin metrolähiössä, oli kuin olisi tupsahtanut Turkkiin. Georgiassa määränpäät ovat Kutaisi ja Tbilisi. Saa nähdä, millaisiksi ne miellän.
Baku on minulle ehkä ollut yksi niitä kaupunkeja, joiden oletin olevan jotenkin ränsistyneempi? köyhempi? vanhempi? – mutta tosiaan ainakin ”downtown” Baku oli kaikkea muuta!
Upea ”suoritus”, jos näin voi sanoa :) Paljon olette kyllä ehtineet nähdä ja kokea vuosien aikana.
Hieman hymyilytti, sillä olette matkustaneet Aasiassa jo ennen syntymääni. Tässä on oma ”maailmanvalloitus” vielä ihan lapsen kengissä :)
Kiitos Eveliina! Ehkä siis konkreettinen muistutus siitä, että meitä matkailijoita on kovin erilaisia, myös eri vaiheessa laajemmin ajatellen ”matkallamme”.
Yhtenä elementtinä maabongausharrastuksessamme on ollut käydä läpi alueita maanosittain, ensin koko Eurooppa (vaikka näin jälkikäteen olisi ehkä kannattanut jättää se viimeiseksi), sitten Pohjois-Amerikka, Lähi-Itä, Väli-Amerikka ja nyt lopulta Aasia. Seuraavaksi ehkä loput Etelä-Amerikasta. Afrikka ja Oseania osaltamme jäävätkin vain osittain / pieneltä osin katetuiksi.
Upea kattaus Aasiaa! Teillä on kasassa melkoiset kokemukset eri maailman maista! Muistan lukeneeni useasti ennen omaa Vietnamin ja Kambodzhan reissua teidän reissusta noihin maihin.
KIitos Sari! Aasiassahan tosiaan kohteita riittää, vain Euroopassa ja Afrikassa vaihtoehtoja on vielä enemmän. Mukavaa jos jutuistamme on ollut iloa – tosin pitkällä ”matkalla”, myös siis blogissa, ajallisesti, jutut tuppaavat kyllä toisesta päästä jo vanhentumaan, maailma kun muuttuu koko ajan …
Upea saavutus ja määrätietoista toimintaa! Tapaatteko suurimmaksi osaksi aina suunnata uuteen maahan vai minkä verran teette matkoja, että palaatte kuitenkin johonkin vanhaan maahan mutta vaan eri kohteeseen?
Kiitos Elina! Kaukokohteiden osalta suuntaamme yleensä uuteen maahan (joskin ne saattavat kohta loppua, ainakin helppojen vaihtoehtojen osalta) ja silloin pyrimme kiertämään maata tyyliin, että tämä on todennäköisesti ainoa kerta täällä, eli jos jokin kohde tuntuu erityisen kiinnostavalta tai tärkeältä, niin se on nähtävä nyt, sillä sitä joskus toisella kertaa tilaisuutta ei todennäköisesti tule. Eurooppa on sitten luku sinänsä, uusia maita ei sillä suunnalla ole ollut enää aikoihin kun kaikki on jo ainakin kertaalleen nähty, joten nyt kerrataan kivoja kaupunkeja tai vieraillaan muissa kohteissa eri maissa.
Vaikuttava lista! Matkoilla aina välillä sattuu ja tapahtuu, eikä pokka aina kestä.
On minullakin lista maita, jonne en ole aikeissa matkustaa. Tosin, ei sitä tiedä vielä tässä vaiheessa, mihin elämä vie. En ikinä olisi uskonut, että päädyin Uzbekistaniinkin. Toivoisin, että monessa nyt hylättyjen listan maissa tapahtuisi edistystä sen verran, että ne aukeaisivat turisteille, sodat loppuisivat ja asukkaiden olot paranisivat.
Kiitos Nadine! Uzbekistan ei kait vuosikymmeniin ole ollut erityisen vaikea kohde kuitenkaan :-) Mutta totta tuokin, eikä vaan toiveikkuutta, että maiden tilanne muuttuu koko ajan, suuntaan tai toiseen.
Terveisiä Taiwanista. Tämä eroaa manner-Kiinasta paljon vähemmän kuin oletin, Taipei on hirvittävän ruma kaupunki, ja vaikka täällä on nähtävää, niin ei mitään ainutlaatuista tai muutenkaan erityistä kiinnostusta herättävää. Tukahduttava kuumuus, ääretön kosteus ja jatkuvat sateet eivät myöskään tee kaupunkiin tutustumista kovin miellyttäväksi.
Englantia puhutaan paremmin kuin Shanghaissa, mutta maskin takaa oudosta aksentista on lähes mahdotonta saada selvää. Sanoisin, että jos olette joka tapauksessa lähistöllä, niin miksipä ette pistäytyisi täällä pistettä hakemassa, mutta ei tänne kyllä kannata varta vasten tulla. Ja minä vielä olen täällä kokonaisen viikon! Ei pitäisi uskoa kavereiden suosituksia…
Täältä olisi suorat, alle 4 h lennot, Kororiin, Palauhun, joka kiinnostaisi paljon enemmän. Mutta vain pari kertaa viikossa, enkä saanut päiviä sopimaan jo varattuihin Taipein-lentoihini, kun en tajunnut tuota ajoissa.
Kiitos Daniel! Vähän olisi suunnitelmissa tuon pisteen hakeminen ensi keväänä – pääkohteena ensin Tokio, joka on sekin vielä näkemättä. Tuon Palaun tajusin jo jonkin aikaa sitten FlightConnections -sivustoa tuolla suunnalla selatessani, mutta hyvä huomio tuo, että kannattaa rakentaa muu paketti nuo lentojen päivämäärät huomioiden!