Saattaa hyvinkin olla, että juuri tämä juttu Las Geelin kalliomaalauksista jää kuluvan vuoden vähiten luetuksi jutuksi. Ymmärrän, harva lähtee Somalimaahan eikä Las Geel ole samalla tavalla tunnettu kuin vaikka Lascaux’n luola Ranskassa. Mutta minusta Las Geel oli Somalimaan vierailumme kohokohta ja sellaisena ansaitsee tulla dokumentoiduksi, vaikka vaan itsellemme, jos vaikka joskus myöhemmin haluaisimme palata näihin tunnelmiin.
Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa ei ole nähtävyyksiä riesaksi asti ja toisaalta maassa kuin maassa vierailemme mielellämme jossain muussakin kohteessa kuin pääkaupungissa, sillä matka sinne tarkoittaa myös, että näemme ainakin hiukan myös maaseutua pääkaupungin ulkopuolella. Somalimaassa tällaiseksi kohteeksi valikoitui Berberan satamakaupunki, mutta myös päiväretki “vain” Las Geelin kalliomaalauksille olisi ollut mahdollinen.
Las Geel sijaitsee Berberaan vievän tien varrelle, vajaa 60 kilometriä Hargeisasta. Hargeisa – Berbera tie on ihan kelvollisessa kunnossa, mutta viimeinen viiden kilometrin pätkä on kinttupolkua, joka vaatii kyllä jo kohtuullisen ajotaidon omaavan kuskin, nelivetoauton ja ehkä kuivan kelinkin, sillä juuri ennen Las Geeliin saapumista on ylitettävä pieni joenuomakin. Matkan varrella näimme Somalimaalle tyypilliseen tapaan vuohia ja kameleja, mutta marraskuussa 2024 juuri presidentinvaalien alla niitäkin enemmän vaalitapahtumia.
Las Geelin kalliomaalaukset ovat ranskalaisten argeologien mukaan vuosilta 4 000 – 1 000 ennen ajanlaskumme alkua, mutta somalien mukaan ne ovat 5 000 – 10 000 vuoden takaa, eli vielä vanhempia. No, tosi vanhoja joka tapauksessa. Kalliomaalauksissa kuvataan nautoja, koiria, apinoita, norsuja, antilooppeja, kirahveja ja ihmisiä vaikka kilpi tai jousi kädessään. Selkeimmin niistä erottuvat isot eläinhahmot, kuten naudat ja antiloopit.
Las Geelin kalliomaalaukset tarjoavat varhaisia todisteita nautakarjan kesyttämisestä sillä joissakin kuvissa ihmiset näyttävät olevan vuorovaikutuksessa niiden kanssa. Tämä kuulemma viittaa siihen, että karjaa ei pelkästään metsästetty, vaan sitä mahdollisesti jo kasvatettiin ja käytettiin esimerkiksi ravinnon ja maidon lähteenä.
Kohde voisi olla Unescon maailmanperintökohde, mutta koska se sijaitsee maassa, jota ei ole, niin se ei ole sinne, vielä, päätynyt.
Pientä kiipeämistä kallioluoliin
Kalliomaalaukset sijaitsevat kallioiden muodostamissa avonaisissa luolissa, siis säältä kohtuullisen hyvin suojassa, mikä selittänee niiden säilymisen nykypäivään asti. Turistille tämä tarkoittaa pienoista kiipeämistä, ensin yleensä kallioille ja sitten vielä itse luoliin. Reitti ei kuitenkaan ole erityisen rankka, selvisimmehän mekin siitä :-) Kaikkein haastavimman luolan, jonne kiipeäminen olisi vaatinut myös melko korkealla kiipeämistä jyrkähköä kallioseinämää pitkin tossujen pohjien pitoon luottaen jätimme kyllä väliin – ainakin osa tämän luolan piirroksista kun oli hyvin nähtävissä myös polulta. Monet piirroksista olivat tosiaan hyvin säilyneitä, värikkäitä ja yksityiskohdissaan selkeitä. Kotieläimiksi kesytetyillä naudoilla on piirroksissa koristeita sarvissa tai niiden sarvet tai kaula on koristeltu maalaamalla niihin vaikka raitoja.
Polku tekee pienen kierroksen maastossa, eli viimeisen luolan jälkeen ei tarvitse palata takaisin omia jälkiään. Paluumatka oli ehkä myös vähän helpompaa, mitä nyt kaktuksia ja muita piikikkäitä kasveja oli enemmän. Piikikkäitä, sillä alue on sen verran kuivaa, että kaikkien täällä menestyvien kasvien lehdet ovat piikkimäisiä.
Turisteja!
Las Geelissä tapasimme muutaman muunkin turistin, Ehkä niitä oli Hargeisassakin, mutta liikuimme siellä kaupungilla ennen Berberaan lähtöä sen verran vähän, ettemme onnistuneet yhtään ainakaan huomaamaan. Samaiset Las Geelissä näkemämme saksalaiset näimmekin sitten taas illemmalla Berberassa, eli samaa reittiä kulkimme ainakin päivän verran.
Normaali “turistikohde” Las Geel ei ole, kuten ei kai mikään kohde Somalimaassa, eli matkaeväät ja tietysti etenkin vesi pitää olla mukana omasta takaa. Kioskia, kahvilaa tai matkamuistomyymälää ei ole mailla halmeilla.
Vierailu Las Geelin kalliomaalauksilla vaatii myös etukäteen anotun luvan, jonka Kamelimatkat oli meille hoitanut. Lupaa kysyttiin hetimmiten päätien ja Las Geelin vievän tien risteyksessä, eli kukaan ei sentään joudu ajamaan tuota viiden kilometrin mittaista kinttupolkua todetakseen, että ei onnistu nyt tällä kertaa.
Alueella, kuten monessa muussakin tälläkin matkalla vierailemassamme kohteessa, opastuksen hoitaa paikallisopas, ei siis mukanamme Hargeisasta Berberaan ja takaisin matkannut Somalimaan paikallisopas vaan juuri Las Geelin paikallisopas.
Ehkei tämä luetuimmaksi nouse, mutta ainakin yhden lukijan saitte jo!
Ja tarpeeseen tämä tulikin, mä olen nyt innostunut tuosta Somalimaasta niin, että ehdin jo kysellä hotellilta hintoja ja kutsukirjettä, ja sieltä vastattiin nopeasti ja myönteisesti. Nyt pitäisi vaan löytää aikaa, ja sitten päättää, haluanko myös tuonne Las Geeliin. Ja siinä tämä postaus on ilman muuta iso apu. Jotenkin on ehkä vähän sellainen tunne, että liikaa vaivaa ja hintaa siihen nähden mitä siellä on – näin kalliomaalauksia jo Azerbaidzanissa, ja ovatko nuo nyt niin kovin erilaisia… No, täytyy vielä miettiä.
Kiitos Daniel! Suosittelen kyllä Las Geeliä vaikkei ensimmäinen ajatus olisi kuin poiketa Hargeisassa. Siellä voi kuitenkin poiketa päiväseltää Hargeisasta ja matkalla näkee vähän Somalimaan maisemia Hargeisan hienoisen kaaoksen ulkopuolellakin.
Heh, arvaanpa toisin. Ei varmaan ihan luetuinpien joukkoon päädy, mutta ei ole viimeinenkään. Kiinnostavalta kuulostava paikka
Kiitos Mikko! Eipä näistä koskaan varmaksi voi tietää – tai voi, kirjoita Kurpitsaviikoista ja se räjäyttää potin joka lokakuu :-)
Olipas hienoja nuo kalliopiirrokset tosiaan ja hyvin säilyneitä. Ne on aina mielenkiintoisia kun niistä kuitenkin saa vähän tietoa historiasta, ja varsinkin jos tiedetään niiden tekijöiden taustoista ym. Me ollaan käyty katsomassa aika monessa paikassa vastaavia ja jotenkin ne on kyllä kiehtovia.
Kiitos Paula! Ilmasto tuolla suunnalla taitaa olla sellainen, että kunhan ne ilkivallasta selviävät, niin ne selviävät hyvin. Ja ilkivaltaakin taitaa rajoittaa se, ettei paikka oli ihan lähellä päätietä.
Minustakin tämä on varsin kiinnostava kohde, vaikkakaan ei tosiaan varmasti ihan jokaisen matkailijan listalla, ja vähän epäilen ettei mekään Somalimaahan tulla päätymään. Mutta jos sittenkin päädyttäisiin, niin nämä kalliomaalaukset voisi käydä katsomassa, hienosti ovat tosiaan säilyneet kaikki vuosituhannet. Kiitos siis vinkistä!
Kiitos Anne! Afrikassa matkailua tyyliin pistäydytään tuollakin, jos vaikka satutaan lähistölle, hidastaa tietysti vähän se, että viisumien saanti vaatii usein vähintään pientä esivalmistelua.
Minusta nuo kalliomaalaukset on todella upeita! Ihanaa, että dokumentoitte tämän kohteen. Kävisin varmasti itsekin katsomassa noita, jos Somalimaahan joskus matkustaisin.
Kiitos Cilla Maria! Somalian (ei niinkään Somalimaan) nykyisin tilanteen ja maineen takia taitavat tosiaan jäädä aika monelta nuo näkemättä, siis oikeasti.