Oletko huomannut ilmiön, että jos jonain hetkenä satut itse olemaan kiinnostunut jostain asiasta, niin jo kohta samainen aihe esiintyy uutisissa lehdissä tai televisiossa. Osittain kyse on luultavasti harhasta, samasta aiheesta on ehkä kerrottu jo useampaan otteeseen vuosien varrella, muttet ole kiinnittänyt asiaan huomiota, kun aihe ei ole kiinnostanut Sinua.
Somalimaan kohdalla tuntui, että uutisia Somalimaan presidentinvaaleista oli yhtäkkiä kaikkialla. Uutiskynnystä Suomessa tietysti laski se, että kolmesta ehdokkaasta kaksi asui Suomessa ja olivat myös Suomen kansalaisia – valituksikin tuli suomalainen Abdirahman Mohamed Abdullahi. Nähtäväksi jää asettuuko hän Hargeisaan vai hoitaako hän hommaa etänä. Afrikkaa kierrellessämme olemme kuulleet tarinoita useammastakin presidentistä, joka lopulta hoiti virkaansa jossain muualla kun omassa maassaan.


Satama Etiopialle
Myös satamakaupunki Berbera on vilahdellut uutisissa. Naapurivaltio Etiopia on sisämaavaltio ja 130 miljoonainen väestö tarvitsee tavaroita. Tällä hetkellä pääosa tavaravirroista kulkee Djiboutin kautta. Aikaisemmin käytössä oli myös Port Sudan Sudanin rannikolla. Mutta lisävaihtoehdot Djiboutin rinnalle eivät olisi pahitteeksi ja sen myötä Etiopia on neuvotellut Somalimaan kanssa tavoitteena rakentaa Berberan lähelle satama Etiopian tarpeita varten.
Aikaisemin Etiopia pystyi käyttämään myös Eritreassa sijaitsevaa Massawan satamakaupunkia, mutta tuokin yhteys meni vähintäänkin tauolle Tigrayn sodan (2020–2022) jälkeen. Eritrea osallistui tähän Etiopiassa käytyyn sisällissotaan ja lopulta maiden välit katkesivat taas kerran – ei ollut ensimmäinen kerta. Käytännön esimerkkinä maiden huonoista väleistä Addis Abeban ja Eritrean pääkaupungin Asmaran välillä ei ole lentoyhteyttä, joten useimmat, mekin, toteuttavat tätä nykyä matkansa Afrikan sarven valtioihin kahdessa erässä: muut ja Eritrea, sillä päästäkseen Eritreaan yhteyksiä on haettava esimerkiksi Dubaista, Istanbulista tai Kairosta.
Somalimaa vai Somalia?
Somalimaa onkin suhtautunut asiaan myönteisesti, mutta sillä ehdolla, että Etiopia tunnustaa Somalimaan. Somalimaa irtosi Somaliasta jo 33 vuotta sitten, mutta yksikään maa ei ole sitä tunnustanut. Etiopian vanavedessä muutama muukin Afrikan valtio ainakin saattaisi tunnustaa sen. Etiopia taas ei tuosta vaan voi maata tunnustaa, sillä sen pitäisi myös pystyä olemaan väleissä Somalian kanssa, joka on luonnollisesti edelleen sitä mieltä, että Somalimaa on osa Somaliaa.
Etiopialainen oppaamme – Addis Abeban ruuhkissa istuessamme – avasi vähän ongelmaa tältä suunnalta. Nykyistä huonommat välit Somaliaan tarkoittaisivat mm. Somalian ilmatilan sulkemista Ethiopian Airlinesilta. Addis Abeba merkittävä hubi Afrikassa ja sen myötä Ethiopian Airlines on iso tekijä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana lentoliikenteeseen muuten, kertonee ehkä sekin jotain Etiopian ja Somalian väleistä – Ethiopianin lennot Mogadishuun lähestyvät/lähtevät kaupungista meren päälle siinä missä muutamat Mogadishuun lentävät länsimaiset yhtiöt voivan lentää suoraan Mogadishuun. Syynä tähän kuulemma, että sikäläiset ilmeisen aktiiviset ja hyvin varustautuneet terroristijärjestöt ovat uhka erityisesti etiopialaisille.
Eli siinäpä työsarkaa Somalimaan uudelle presidentille, onnistuisiko hän saamaan satamaprojektia eteenpäin Berberan rannalla? Jo jonkin aikaa sopimus on ollut pattitilanteessa, sillä tuo maan tunnustaminen ei ole ihan helppo juttu.




Berberan rannoilla
Berberan rannoilla sitä, että pienen kaupungin nimi vilahtelee kansainvälisissä uutisissa ei kuitenkaan näe. Berberan satama toki näkyy ja viivyimmekin tovin Damal-hotellin kattoterassilla vilkasta satamaa katsellen.
Berberassa kävimme ihan rannallakin. Tutustuimme nimittäin Berberan uuteen toivoon hotellirintamalla, eli Berbera Seaside Resort -hotelliin. Valitettavasti hotelli ei ollut ihan vielä valmis, joten jouduimme tyytymään Damal-hotelliin kaupungin keskustassa. Jossain vaiheessa jatkossa voit valita hyvällä sijainnilla keskustassa sijaitsevan rähjäisen hotellin ja vähän kauempana Adeninlahden rannalla sijaitsevan uuden Berbera Seaside Resortin välillä. Muita vaihtoehtoja ei juuri ole.
Jos Somalimaan seuraava presidentti on myös suomen kansalainen, niin Berbera Seaside Resort -projektin vetäjä on hänkin myös suomalainen. Nuori nainen, joka vietettyään vuosikymmeniä Suomen Turussa on asettunut Berberaan. Juttelimme tovin, suomeksi, hänen kanssaan ja istuimme hetken iltaakin rannalla hotellin edustalla. Hän toivoo niin paikallisten kuin ulkomailla asuvien somalien löytävän hotellinsa – ihan länsituristien varassa ei yksikään hotelli Somalimaassa taida vielä pärjätä. Berberan rannat, esimerkiksi Batheela Beach, ovat kristallinkirkkaine vesineen hyviä snorklaus- ja sukelluskohteita. Rantalomakohteeksi Berberan rannat “kelpaavat” vain osan vuotta, sillä kesällä lämpötilat ovat liian korkeita jopa auringonpalvojille.





Siirtomaa-ajalta nykyaikaan
Sataman ja rantahotellin ohella teimme pienen aamukävelyn Berberan vanhassa kaupungissa. Muutamia siirtomaa-aikaisia rakennuksia brittien jäljiltä on edelleen pystyssä, joskin lähes romahduskunnossa.
Melkeinpä mielenkiintoisempi oli pysähdys paikallisen koulun edessä. Vaikka ohjelmaamme ei kouluvierailua kuulunutkaan, niin jo elämän seuraaminen koulun portilla kertoi jotain ihmisten elämästä tässä pienessä kaupungissa. Pienessä Afrikan mittakaavassa, sillä asukkaita Berberassa on kuitenkin saman verran kuin Vantaalla.






Ennen Hargeisaan paluuta teimme vielä pitkähkön ajomatkan Berberasta Golis-vuorille (ja takaisin). Näköalat perillä pienellä näköalapaikalla olivat ihan kelvolliset, mutta tältäkin osin mielenkiintoisin osuus oli muualla, eli matkalla. Alkuosa matkasta Berberasta itään oli tavallista maantietä, mutta vähitellen, nousun alettua, tie muuttui pienemmäksi, kiharammaksi ja ehkä myös jossain määrin turvattomammaksi, sillä esimerkiksi rekat kulkivat saattueissa, joiden edessä ja takana oli auton verran sotilaita. Jollain välillä ottivat meidätkin mukaansa saattueeseen – vaikka olihan meillä omakin turvamiehemme mukana, mutta vain yksi mies ja ja yksi kivääri. Mitään ei kuitenkaan missään vaiheessa sattunut ja ainakin meille vakuutettiin, että turvamieskin on matkassa enemmän muodon kuin tarpeen vuoksi.






Ei ole tuo Somalimaan tilanne tosiaan ihan yksinkertainen, itse olen ilman muuta lähtökohtaisesti kansojen itsemäärisoikeuden puolella, mutta monimutkainen asia tosiaan. Hauskaa olisi tuollakin päästä käymään.
Kiitos Mikko! Usein nämä maiden tunnustamiskysymykset tuntuvat olevan dominoja, yhtä nappulaa ei voi kaataa ilman, että iso osa kaikista kaatuu. Tässä tapauksessa pelkkää Etiopian tunnustamista ei taida oikein voida käsitellä tyhjiössä.
Onkohan milloinkaan ollut sellaista tilannetta, että kaksi Suomen kansalaista hoitaa yhtä aikaa presidentin tehtävää? Stubb, joka muuten tuntuu ehtivän vähän liiankin innokkaasti joka paikkaan, ei ole kuitenkaan virkaveljeään vielä onnitellut.
Aloituskuvan apteekki ei herätä kyllä kovin suurta luottamusta eikä Berbera muutenkaan näytä kovin, no, ehjältä. Mutta koulusäännöt sieltä tosiaan voisi kopioida Suomeenkin! Ja matkanvarren maisemat näyttävätkin sitten oikein kivoilta.
Vaikka asia ei ole erityisesti sydäntä lähellä, niin toivoisin kyllä Somalimaalle tunnustuksia Etiopialta ja sen vanavedessä vaikkapa Kenialta. Sillä pääsisi jo hyvin alkuun. Eurooppalaisesta näkökulmasta ajatellen se ns. oikea Somalia on ollut vuosikymmeniä romahtaneena ja ties minkä ryöväreiden hallussa, kun taas tämä ns. epäoikea Somali(ma)a on toimiva yhteiskunta ja ollut sitä jo kymmeniä vuosia. Jotenkin ajattelisi, että Euroopassa olisi syytä osoittaa tukensa tällaiselle toimivalle ja aika demokraattisellekin valtiolle. Mutta politiikassa ei taida mikään olla loogista tai suoraviivaista.
Kiitos Daniel!
Onkohan tuo Munkkiniemessä asuva presidentti olla huomannutkaan tätä tilannetta, että Vantaallakin (ehkä vielä) asuu suomalainen presidentti …
Tosiaan taitaa tuo Somalimaan tunnustaminen olla vähän sellainen solmu kuin Palestiinankin, jos asia kelpaa jollekin, niin sitten se ei taas ehdottomasti kelpaa jollekin toiselle. Somalimaa tosin taitaa “valtiona” olla jo järjestäytyneempi kuin Palestiina, ehkä.
Voi surkeus. En ota kantaa asioihin, joita en pysty ymmärtämään, enkä ymmärrä sitäkään miten joku edes ymmärtää politiikasta jotain. Vaikka ihmisillä ja kansoilla olisi millaisia pyrkimyksiä niin kaikki jää jonkun/joittenkin joko yleisen edun nimissä tai vain omaan laskuun tehtävän suhmuroinnin jalkoihin. Kotimaassakin kaikki noudattaa niin tuttua kaavaa, että kieltäydyn jo kuuntelemasta ja lukemasta. Eikä maailma siihen lopu.
Kiitos kommentistasi – vaikken ihan tästä otakaan kiinni, että mihin viittaat. Somalimaan tilanteeseen tai Etiopian pyrkimyksiin. No, joka tapauksessa, Afrikan sarvessa(kin) tilanne on haastava eikä yksinkertaisia ratkaisuja ehkä ole. Tuskin Mogadishun valtaapitävä klaani helposti luopuu mistään vaikka tilanne varsinaisessa Somaliassa maailman lähes huonoin onkin.
Nyt ollaan niin eksoottisessa kohteessa, ettei ole mitään tietämystä paikasta ja täytyy tunnustaa, että en ole liiemmin edes seurannut mediasta kohteen tapahtumia
Kiitos Krista! Näinhän se on, turismi kasaantuu hyvinkin pienille alueille. Taitaa jokainen alle 5000 asukkaan “söpö” kyläkin Aurinkorannkolla olla ainakin nimeltä tuttu lähes jokaiselle suomalaiselle siinä missä turhan monet mieltävät yli 50 kovin erilaista valtiota käsittävän Afrikan mantereen vain Afrikaksi :-(