Tallinnan ohella ainakin Tartto ja Pärnu ovat kaupunkeja Virossa, jossa monet ovat käyneet. Tartossa kävimme muutama vuosi sitten – ja pidimme kaupungista kovasti! Pärnu oli kuitenkin jäänyt vähän epämääräisesti listamme hännille vaikka aina kun joku sen mainitsi, tuntui melkein aukolta yleissivistyksessä, ettemme olleet siellä käyneet. Kun Tallink Silja sitten esitti meille kutsun osallistua Helsinki – Tallinna -reitin 60-vuotisjuhlallisuuksiin, niin muistin heti myös Pärnun! Nyt toteutamme senkin! Tarttoon matkasimme Tallinnasta bussilla ja samaan tapaan taitoimme vajaan parin tunnin matkan Pärnuun Lux Express -busseilla hyvin kohtuulliseen hintaan n. 12 euroa nuppi meno-paluu.
Lux Expressin bussit ovat muuten niin mukavia – tämä ei ole maksettu mielipide :-) – että olen entistä vakavammin harkinnut pientä Liettua – Latvia -kierrostakin bussimatkailuna, sillä “pitäisi” käydä vielä parilla käymättömällä Nomadmanian alueella Baltiassa, eli Latviassa Daugavpilsin käsittävällä alueella ja Liettuassa esimerkiksi Klaipedassa. Ehkä vielä jonain päivänä …
Boutique Hotel Rosenplänter
Pärnun osuutta valmistellessamme pähkäilimme hetken majoitusta, keskustassa vai rannalla. Alkukesän viileiden viikkojen jälkeen oletimme (melko oikein) ettei Pärnussakaan olisi rantakelejä ja majoituksen sijainnilla Pärnun bussijaamin lähellä oli silläkin arvonsa, joten lopulta päädyimme Boutique Hotel Rosenplänteriin. Yli 300 vuotta vanhaan pieteetillä vuosisatojen mittaan remontoituun pieneen puutaloon toteutettu hotelli osoittautui kelvolliseksi, mutta myös yllätykselliseksi.
Oudoin juttu oli aamiaistarjoilu vuoteeseen, jolle ei ollut vaihtoehtoa! Valinnat tehtiin lapulle edellisenä iltana ja aamulla sovittuun aikaan kaksi henkilökunnan jäsentä tuli asettelemaan tarjottimet meidän kummankin eteen. Ensimmäisenä aamuna opastivat, että tämä sujuu paremmin, kun ette yritä itse tehdä mitään muuta kuin asettua sängyssä istuma-asentoon. Aamiaiset olivat runsaita, joskin jo kolmantena aamuna valinnat alkoivat toistaa itseään. Emmekä muutenkaan, kotonakaan, pidä ajatusta aamiaisesta vuoteessa mitenkään erityisen luksuksena. (Myöhemmin Booking.comiin arviota kirjoittaessani huomasin, että jotkut olivat riittävästi asiasta protestoiduttuaan onnistunut sopimaan, että syövät aamiaisensa alakerran kahvila-ravintolan puolella.
Muuten olimme pienillä miinuksilla hotelliin tyytyväisi, huone tosin oli vähän pieni – pieni pöytä ja pari tuolia olisivat mahdollistaneet aamiaisen huoneessa, mutta pöydän ääressä. Myös vinokaton alle jäävä kylpyhuone tuntui pitkille ihmisille vähän pieneltä ja “normaaliin tapaan” hienot designkalusteet, kuten vaikka pesuallas, eivät olleet kovin käytännöllisiä. Mutta sijainti oli oikein hyvä – ja sehän ensimmäinen valintakriteerimme olikin.
Toinen hotellivaihtoehto, jota hetken pyörittelin, oli Pärnun ehkä kuuluisimman kylpylän titteliä kantava Hedon Spa & Hotel, mutta siinä ei ollut enää vapaita huoneita vierailumme aikana. No, hotellista viis, kävimme kuitenkin kylpylässä päivälipulla, mutta siitä vähän lisää tuonnempana. Muissa, lukuisissa, rantahotelleissa, tilaa olisi ollutkin, mutta niissä ei ollut meille mitään niin vetovoimaista, että olisimme valinneet rannan keskustan sijaan.
Bloggaajakolleegoiden Pärnu-vinkeillä
Pärnuun tutustumisen osalta luotimme tällä kertaa pääosin matkabloggaajakolleegoihin – Ramiin nähtävyyksien osalta ja Hennaan ravintoloiden osalta.
Ramin listalle lisäsimme oikeastaan vaan Gustav Fabergen patsaan – sillä pitihän se nyt käydä katsomassa kaupungissa syntyneen kuuluisuuden patsasta. Monta kohdetta, erityisesti vesiliukumäet ja Minizoon, kyllä skippasimmekin.
Ensimmäisenä päivänä kiertelimme kaupunkia kävellen – matka keskustasta rannalle vaikka aina Pärnun rantaniityn luontopolulle asti ei ole liian pitkä käveltäväksi. Toisena päivänä vuokrasimme muutamaksi tunniksi pyörät, joilla kävimme mm. katsomassa Pärnun aallonmurtajaa. Matkalla aallonmurtajalle tulimme katsoneeksi myös M/S Estonia – muistomerkin. Aallonmurtajaan liittyen suosittelen Haaveena hyvä kuva -blogin jo vanhaa juttua sieltä, mutta eipä se, aallonmurtaja, ole kymmenessä vuodessa miksikään muuttunut.
Rannan kohteiden lisäksi kävelymatka rannalle ja rannalta mieluiten vähän eri reittejä esittelee hyvin kaupungin vanhaa ja uudempaakin arkkitehtuuria. Pärnussa on jotain Naantalia, jotain Hankoa, ehkä ripaus Visbytäkin – kaiken kaikkiaan kivan viipyilevää kesäkaupunkifiilistä.
Keskustakohteista kävimme katsomassa Tallinnan portin, Pärnun kyltin, Punaisen tornin ja Viron tasavallan itsenäisyyden julistamisen muistomerkin MONA-museon ja hotellin Pärnun edustalla. Viron ensimmäinen itsenäisyysjulistus vuonna 1918 annettiin näillä kulmilla, alkuperäistä Endla-teatteria ei kuitenkaan enää ole.
Shoppailu ei tapaa kuulua reissuihimme, mutta kävimme kyllä hiukan kiertelemässä niin Pärnu Keskuksen kuin Port Arturin ostoskeskuksia. Edellisen alakerrassa Selverin iso ruokakaupppa tarjoaa paljon nähtävää ja turistillekin pientä ostettavaa vaikka leipä- ja suklaaosastoilla. Jälkimmäisen katolla on kiva kattoravintola.
Pärnun ravintoloihin kannattaa ainakin kurkistaa!
Hennan esittelemistä ravintoloista poikkesimme lounaalla/kahvi/cokistauolla Supelsaksadissa ja Pankaagidissa. Kummastakin olen Hennan kanssa samaa mieltä, että ne kannattaa käydä kokeilemassa. Illallisia söimme Barbarassa ja Passion Cafeessa.
Edelliseen emme mahtuneet terassille ja sisällä oli tosi meluisaa siellä sijaitsevan lasten leikkitilan takia. Jälkimmäiseen, joka ei taidakaan olla Hennan listalla, päädyimme hylättyämme niin Borgon kuin hotellimme yhteydessä olevan Pastoraatin juuri niinä päivinä meitä ei riittävästi houkuttelevien menujen takia. Borgon myös siksi, että se oli kovin ruuhkainen. Pärnussa kannattaa kyllä ainakin kurkistaa sisään mahdollisimman moneen ravintolaan, sillä useimpien niiden sisustukseen on todella panostettu!
Kylpylävierailu Hedon Spassa
Valitsin olla kertaamatta Ramin ja Hennan jo hyvin kuvailemia asioita Pärnussa, mutta kumpikaan heistä ei ainakaan jutuissaan paneutunut Pärnun kylpylöihin, joten paneudutaanpa hiukan kylpyläkokemukseemme Hedon Spassa. Emme kumpikaan ole erityisiä kylpyläfaneja, vaikka joinakin pääsiäisinä onkin tullut liottua Naantalin kylpylässä, mutta koska Pärnu ja kylpylät ajatuksena ja jopa sukulaisten kokemuksina kuuluvat yhteen, niin halusimme kokea Pärnussa kylpylänkin.
Poikkesimme Hedon Spassa aamupäivällä kartoittamassa varaustilannetta ja saamamme ohjeen mukaisesti varasimme itsellemme kolmen tunnin slotin alkuiltaan. Varaaminen kuulemma kannattaa, sillä kylpylä on pieni, sanoivat varaustilanteessa.
Illalla saavuimme kylpylään uikkarit ja puhtaat alusvaatteet repussa ja ilmoittauduimme vastaanotossa. 28 euron (per nuppi) maksua vastaan saimme pukukaappien avaimet, kylpytakit ja pussillisen hoitotuotteita. Rantasandaalit olisi kannattanut ottaa mukaan, sillä märillä lattioilla kävely paljain jaloin kaatumatta vaati keskittymistä. Hoitotuotepussukka olisi ainakin osaltamme voinut olla valinnainen, sillä vartalokuorinnasta, jalkakylpysuolasta, kosteusvoiteesta, kasvovedestä ja kasvokuorinnasta käytimme lopulta vain muutamia tuotteita ja ison osan käyttämättömistä jätimme lopulta hotellillemme.
Kylpylä on ehkä kokonaisuudessaan pieni, mutta se koostuu todella monesta osasta/altaasta. Kylpylän seinällä on parissa kohdin opastaulu, jossa vähintäänkin vinkataan missä järjestyksessä eri altaissa ja saunoissa kannattaa käydä ja kauanko niissä suositellaan oleiltavan.
Altaita on neljä, yksi pienehkö ulkona, isohko allas sisällä, suola-allas ja matala “makoiluallas”. Lisäksi on erilliset jalkakylpyaltaat. Saunoja on viisi tai kuusi, eri lämpötiloissa, jos matalinkin (35-40 astetta) lasketaan saunaksi. Muiden lämpötilat ovat 40-50 astetta, 55-65 astetta ja 90 astetta. 90 asteen saunoja on itse asiassa kaksi, yksi sisällä ja yksi ulkoaltaan reunalla ja ne kulkevat nimellä suomalainen sauna
Omat suosikkimme olivat suola-allas, jossa saattoi kellua ja tietysti iso allas. Saunoista tuo 55-65 asteinen lämpimine keraamisine lauteineen oli kiva. Ihan koko kolmea tuntia emme lopulta kylpylässä viihtyneet, mutta olihan tuo vähintäänkin mielenkiintoinen kokemus, ei-niin-kylpyläfaneillekin!
Oletko käynyt Pärnussa? Oletko käynyt kylpylässä Pärnussa? Etenkin vinkkejä ja kokemuksia muistakin Pärnun kylpylöistä olisi kiva saada tämän jutun kommentteihin!
Pärnu on meiltä vielä käymättä. Kiehtoo kuitenkin ja varsinkin, jos seuraava Viron vierailumme osuu kesäaikaan, niin suurella todennäköisyydella Pärnu on valikoituu kohteeksi. Vielä joitain vuosia sitten kylpylät ei oikein itseänikään kiinnostanut, mutta olen alkanut tykkäämään niistä varsin paljon. Hedon kuulostaakin todella kivalta.
Kiitos Mikko! EHkäpä mekin vielä vanhemmiten innostumme kylpylöistä :-) :-) :-) – tällä kertaa päädyimme sinne kuitenkin enemmän paikan nähtävyysarvon takia.
Todella kiva juttu ja oli kiva kuulla, että Pärnun vinkeistäni oli teille iloa! Hienosti muuten yhdistetty kahden eri kollegan postauksista “parhaat puolet” vinkeiksi omalle lomalle!
Itselläni on mennyt ohi täysin tuo Fabergen patsas, se täytyy ottaa ohjelmaan seuraavalla kerralla, kuten Hedon SPA. Jälkimmäinen oli jo ajatuksissa, mutta ehkäpä heillä jopa taktisesti on vain kahden hengen huoneita, niin lapsiperheet pysyvät muissa kylpylöissä. Parissa on tullutkin Pärnussa käytyä, mutta nämä pelkästään aikuisille tehdyt parhaat ovat jääneet vielä kokematta.
Eilen muuten kaveri kehui Klaipedassa vanhaa kaupunkia, kun oli siellä viime viikolla käynyt Baltian road tripillään. Alkoi kiinnostamaan itselläkin sellainen, tosin omalla autolla. Mutta on kyllä hienoa, että on edullisia ja hyviä bussiyhteyksiä tarjolla Baltiaan, junamatkailun kun siellä voi kokolailla unohtaa.
Kiitos Rami! Mukavaa, että pidit jutusta, etenkin kun vertailukohtana on teidän parin muun kovan ammattilaiset jutut. Hedon SPAssa voi tosiaan myös käydä vaan kylpylässä ja näkyi siellä joku lapsikin olevan, ulkoaltaalla, vaikka kylpylää ei todellakaan ole lapsille suunnattu ja siellä korostetaan eri yhteyksissä, että tämä on “Silent Spa”. Itsekin harkitsen tuota Klaipeda – Daugavpilsiä ehkä vuokra-autolla vaikka Riikasta, sillä auto mahdollistaisi myös poikkeamisen ristikukkulalla, jota emme myöskään ole vielä nähneet. Junayhteyksiäkin on tuolla ilmeisesti ainakin rakenteilla ja osittain valmiina, mutten ole niihin oikein paneutunut, kun tuota bussimatkailua oli jo tullut testattua Tarton yhteydessä.
Nyt on takuuvarma kestosuosikki suosituimpien artikkeleiden listalla! Eikös se niin ole, että lukijoita saadakseen olisi matkustettava Aurinkorannikolle, Tallinnaan ja Pärnuun!
Kiva kesäkaupunkihan tuokin oli, kun viime kesänä hieman kuljeksimme matkalla Ruhnulle. Aallonmurtajan muistan olleen hillittömän pitkän ja matalan, kun sitä laivasta katseli. Ei Pärnu silti Haapsalua voita, mielestäni. :)
Kiitos Anssi! Pitäähän sitä olla jokunen juttu, jota luetaankin – ja hyvällä tuurilla siinä sivussa joku löytää vaikka … Liberiankin :-)
Aika kauan kävely tuonne aallonmurtajan päähän kävely olisi kestänyt, sillä askeleet pitää kivillä asetella aika tarkkaan, jos ei halua välillä käydä vedessä viilentymässä.
Pärnu on kaupunkina itselle hyvin tuttu, olen aina tykännyt kaupungista, sen tunnelmasta ja kauniista rannoista. Eikä tuo bussilipun hinta päätä huimannut, itse pääsin Lux bussin kyytiin ekaa kertaa tänä kesänä kun matkustin Helsingistä Turkuun. ;) Varsin mukava ja edullinen tapa matkustaa!
Kiitos Heidi! Lux-bussit taisivatkin ihan äskettäin kertoa laajentavansa Suomeen ja mm. että vaikka bussit Pärnuun tai Tarttoon lähtevät/saapuvat, ainakin osa niistä, ihan satamasta/satamaan. Mukavia busseja, tosiaan.
Pärnussa on tullut pyörittyä useasti, mutta vasta viime vuonna jäätiin oikeasti pidemmäksi aikaa. Ihan kiva paikka, varsinkin pahimman sesongin ulkopuolella :)
Kiitos Eveliina! Ehkä sään puolesta vielä hiukan huono kesäkuu vaikutti siihen, että Pärnussa ei ollut mielestäni erityisen ruuhkaista. Ihmisiä toki oli, mutta tilaa löytyi, niin kylpylästä kuin ravintoloista.
Meillä oli suunnitelmissa visiitti Pärnuun toissa kesänä mutta jätimme sen sitten ihan loppumetreillä pois reitiltä. Olisi kyllä mukava joskus käydä sielläkin. Mutta olipahan erikoinen tuo hotelli, joka väkisin haluaa tarjoilla aamiaisen sänkyyn. Ehkä he ovat ajatelleet, että erottuvat sillä joukosta (niin kuin erottuvatkin) mutta itse en ainakaan tykkää syödä sängyssä vaikka ajatuksena se onkin ihan hauska.
Kiitos Paula! Tuosta aamiaisesta, meille ei tosiaan tarjottu vaihtoehtoa, mutta vähän oikeastaan harmittaa, että jälkeenpäin luin Booking.comin arvioista, että joku oli saanut sovittua aamiaisen alakerran kahvilaan, vaikka ilmeisesti kahvilayrittäjä on eri kuin hotelliyrittäjä. Yhtenä aamuna tuo olisi ollut kivakin kokemus, muttei kolmena peräkkäisenä aamuna.
Minäkin kävin ensi kertaa Pärnussa kolme vuotta sitten heinäkuussa, ja oli todella harmaata ja kylmää! Muuten tykkäsin kovasti kaupungista ja olisi mukava käydä siellä uudestaan. Kirjoitin myös tästä kokemuksesta: https://kohtiavaraamaailmaa.fi/parnu-ensikertalaisen-silmin/ Mietin lukiessani sinun juttuasi, että Pärnussa tosiaan sai hyvää ruokaa! Yleensä urputan aina matkoilla ruuan vaatimattomuudesta. Virossa ei tosiaan tarvitse sitä tehdä.
Kiitos Raija! Me kiertelimme enemmän Pärnun rantaa – ja vähemmän laitakaupunkia, kun olimme julkisilla (ja pyörällä) liikenteessä, joten ihan kiva nähdä kaupunkia vähän laajemminkin juttusi kuvissa.