Lintupuistohaaste

Ennen matkaamme Länsi-Saharaan Kerran elämässä -sivuston juttu muutaman vuoden takaa saattaa hyvinkin olla ollut ainoa tältä suunnalta kirjoitettu suomenkielinen matkajuttu. Luimme siis sen ennen matkaamme.

Jutussa on, jos satuit sen tuosta jo klikkaamaan luettavaksi, kohta:

Se kaupungin ainoa nähtävyys on Boulevard Mekan pohjoispäässä oleva lintutarha. Se on ollut olemassa vuosikymmeniä, ja siitä pidetään hyvää huolta. Työntekijät hääräilevät aitojen takana päivittäin, ja lintujen sirkutus kuuluu kadulle asti.

Yleisölle se ei silti taida olla auki juuri koskaan. Nyt portille on kiinnitetty kyltti, jonka mukaan tarha olisi avoinna lauantaisin, sunnuntaisin ja juhlapäivinä kello 15.30–8.30. Jos käyt tuolla ja onnistut pääsemään sisälle, kerro kokemuksistasi kommenteissa!

Jos onnistut pääsemään sisään … tämähän piti testata hetimmiten Laayouneen (kaupungin ranskankielinen nimi) / El Aaiuniin (kaupungin espanjankielinen nimi) saavuttuamme.

Vastaamme haasteeseen!

Olin etukäteen yrittänyt etsiä tietoa tuosta lintutarhasta ja muualtakin netistä löytyi tarinoita siitä, että aika vaikea tuonne on päästä. Ilmeisesti puiston aukioloajat ovat vähän mitä sattuu. Muutama kertoi kyllä käyneenkin siellä ja mainitsi 5 dirhamin pääsymaksun ja sen maksamisen haasteet, sillä pääsylippu oli pitänyt ostaa jostain vähän muualta kuin portilta. Muutama paheksui lintujen oloja puistossa.

Lähdimme siis heti ensimmäisen iltapäivänä matkaan. Olimme mutkan kautta päätyneet asumaan Al Massira -hotelliin, joten matka ei ollut pitkä, kävellenkään.

Ensimmäinen ajatuksemme oli yrittää puistoon Boulevard Mekan suunnalta tuosta kongressipalatsin vierestä. Tuolla kadunpätkällä olikin parikin porttia. Mikään niistä ei kuitenkaan ollut auki. Boulevard Mohammed V:lle asti saavuttuamme yksi paikallinen neuvoi meitä palaamaan takaisin, ajatellen ilmeisesti, että joku noista suljetuista porteista olisi sittenkin auki. Mutta eivät ne olleet, eivät. Seuraava meitä ihmettelevä paikallinen arveli, että puisto on kiinni sunnuntain ja/tai Ramadanin takia. Olimme tyytymässä kohtaloomme, ei kai lintupuistoon, Googlen kartassa Jardin Tal Toyourin sitten todellakaan pääsisi.

Ei tainnut sittenkään onnistua – vai …

Kun nyt kuitenkin olimme pientä tutustumiskierrosta kaupungilla tekemässä, niin ehdotin, että kierretään tuo kortteli nyt kuitenkin, etenkin, kun sen takana olevassa risteyksessä sijaitsee Hotel Parador, josta ensin olin varannut huoneen. Siirtomaa-ajalta peräisin ollut hotelli oli mainittu eri lähteissä yhtenä kaupungin nähtävyytenäkin, joten vaikka se olikin ehditty varauksemme jälkeen, ennen kaupunkiin saapumistamme, sulkeutua remontin takia, niin voisihan se olla kiva nähdä. Remontissa olevat hotellit tuntuivatkin olevat Laayounen juttu, myös esimerkiksi tuossa Kerran elämässä -sivuston jutussa mainittu Nagjir oli remontissa kuten myös Nagjir Atlantin rannalla Foum El-Quedissa, mutta siitä lisää vähän myöhemmin.

Lähdimme siis kävelemään soikion muotoista korttelia ympäri vastapäivään. Aika pian vastaamme tuli isä parin lapsensa kanssa ja jotenkin vaistoni sanoi, että he muuten ovat täällä lintupuiston takia. Eikä aikaakaan kun saavuimme mekin lintupuiston ovelle – sinne pääsee siis sisään tältä reunalta – ja meidän ja lintupuiston välillä oli enää pääsymaksusta selviäminen. Olimme kuitenkin jo heti hotelliin kirjautumisen jälkeen poikenneet läheisellä pankkiautomaatilla nostamassa pienen määrän dirhameja selvitäksemme käteisellä suoritettavasta turistiverosta ja sen tiimoilta meillä oli dirhameja tuo huikea summa, eli 10 dirhamia (n. 1 euro) kahdelta. Saimme liput ja lintupuisto oli meille auki!

Yritimme mekin heti portilla selvittää, että mitkä puiston aukioloajat ovat. Kyltin ja Google-käännöksen mukaan puisto olisi auki joka päivä aamukymmenestä iltaseitsemään. Meidän vierailumme ajoittui sunnuntai-iltapäivään n. klo 14 -15 välille. Emme seuraavina päivinä enää ehtineet tarkistaa oliko puisto auki maanantaina tai tiistaina – paikallinen opas/kuljettajamme kyllä maanantain retkellä arveli, että se olisi auki sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä, ei joka päivä. Mene ja tiedä – tai mene ja kokeile!

xxx

Vesilintuja

Ensimmäisenä puistossa olivat vesilinnut. Ok, ehkä tuo aitaus näyttää vähän ankealta, mutta pitää muistaa, että tämä on afrikkalainen lintutarha ja sen myötä resurssit ja osaaminen saattaa olla rajallista – Marokollakin, joka miehittää Länsi-Saharaa, saattaa olla muitakin rahareikiä. Mutta hei, onhan näillä kivoja vesiputouksiakin!

Aroja ja kanarialintuja

Aloitimme vasemmalta, jossa lintulistan mukaan pitäisi löytyä ainakin ara-papukaijoja ja undulaatteja. Isoja papukaijoja oli tietysti lukumääräisesti vähemmän kuin pieniä lintuja ja lisäksi ne oli verkotettu parhaimmillaan kolmeen kertaan, joten niitä ei melkein nähnytkään. Undulaattien häkissä oli tarkoituksella tai “aktiivisten” kävijöiden toimesta purettu ulommaista verkkoa yhdeltä suunnalta sen verran, että kännykän linssin saattoi saada soviteltua verkkoon nähden niin, että lintujen kuvaaminenkin oli mahdollista.

Vesiputouksia ja vesileikkejä

Puiston keskialueella oli vesiputouksia ja muita vesielementtejä kaikkien kävijöiden iloksi. Vesialtaan poikki rohkeimmat olisivat saattaneet edetä hyppelemällä pieneltä tasolta toiselle, mutta totesin, että parissa välissä välimatkaa oli sen verran, etten ota riskiä :-) Leikkipuistokin olisi ollut, mutta aikuiskävijöitä meille riitti tuo leikki vesialtaassa. Olimme muuten juuri käyntimme aikaan luultavasti ainoat vierailijat puistossa joskin meitä ennen puistossa oli ollut kävijöitä ja meidän jälkeemme sinne oli tulossa ainakin yksi perhe. Puolivälissä käyntiämme huomasimme, että puiston suihkulähteet heräsivät henkiin, ehkä ajastuksella, mutta saattoi myös olla, että puiston henkilökunta (=lipunmyyjä näin sunnuntai-iltapäivällä) päätti, että meidän pitää saada vastinetta pääsymaksullemme myös suihkulähteiden osalta :-)

Lisää papukaijoja

Toisella puolella olevista häkeistä parissa oli runsaasti lintuja, yhdessä kyyhötti yksi vaalea lintu ehkä yksinään ja jätimmekin sen sitten rauhaan. Parakeetteja sen sijaan seurailimme vähän pitempäänkin, tosin niillä taisi olla enemmän asiaa toisilleen kuin meille.

Rakkauspapukaijoja tai kaijasia

Rakkauspapukaijoja (englanniksi Love Birds, suomeksi myös kaijaset) häkissä olikin varsinainen kolonna lintuja. En osaa sanoa, että oliko niitä jo häkin kokoon nähden liikaakin, mutta paljon niitä oli. Ehkä ne nimensä mukaisesti pitävät seurasta eivätkä tykänneet huonoa siitä, että niitä oli niin paljon!

Tämäkin oli häkki, jonka äärellä tuli vietettyä tovi. Toisaalta siinä oli elämää kerrakseen – ja toisaalta olimme ehkä jo muutaman häkin kokemuksella oppineet kuvaamaan lintuja verkkojen raosta vähän paremmin tai ainakin helpommin.

Kaupunkinäkymiä

Lopuksi kiipesimme vielä puiston yllä kiertävälle polulle ja kurkistimme aidan yli kaupunkiin. Tällaiselta se näyttää, mutta lisää Laayounesta vähän myöhemmin, nauttikaa nyt aluksi sen lintupuistosta :-)