Eritreasta Gambiaan

Juha Vakkuri

Maailmanmatkaajien maaliskuun klubi-illan kirjailijavieraana oli Juha Vakkuri. Juha aloitti yleisöönsä tutustumisen kysymällä moniko läsnäolijoista on  käynyt yli 50 Afrikan valtiossa. Tai yli 40/30/20/10:ssä valtiossa? Kahdenkymmenen kohdalla taisi käsiä jo nousta ja vähintään 10 Afrikan maassa käyneitä läsnä oli useita.

Juha VakkuriIllan matkamme kulki Eritreasta Etelä-Sudanin, Ruandan ja Burundin kautta Beniniin, Togoon ja Ghanaan.
Eritreassa harvat ovat käyneet, sillä maa on suljettu ja viisumin saaminen sinne on vaikeaa (mutta onnistui Beninin kunniakonsulille).
Etelä-Sudanissa Juha arveli olleensa ensimmäinen turisti, sillä maan viranomaiset eivät tuntuneet oikein edes turistikäsitettä ymmärtävän – sen verran kauan maa on olllut sodassa, ettei siellä vierailijoita ilman työmääräimiä ole näkynyt. Opimme myös, että Afrikan unioni on aikoinaan päättänyt, että siirtomaa-aikaisiin rajoihin ei kosketa, vaikka ne useimmiten ovatkin luonnottomia, mutta että Etelä-Sudanin valtion muodostuminen on tästä poikkeus.
quadro_etnico_tutsi_hutu_twaRuandan ja Burundin alueen kansanmurhasta puhuttiin pitkään, belgialaisten osuudessa tutsien ja hutujen välisen ongelman synnyttämisessä, pitkään kestäneestä kansanmurhan ”valmistelusta”, jossa mm. tutseista alettiin käyttämään torakka-nimitystä  ja YK:n haluttomuudesta puuttua siihen. Vertaus tutseista suomenruotsalaisina ja hutuista määrällisenä enemmistönä näissä maissa havainnollisti tapahtumien järjettömyyttä entisestään.

 

 

Illan mittaan esitetyissä kysymyksissä sivuttiin paljon myös Villa Karoa Beninissä ja heitettiin jopa ilmaan ajatus siitä, että klubin 15-vuotisjuhlamatka syksyllä 2015 voitaisiin tehdä Beniniin, Togoon ja ehkä vielä Ghanaankin – ovathan ne kaikki siinä lähekkäin. Beninin kunniakonsuli (Juha Vakkuri) lupasi suhtautua mahdollisiin viisumianomuksiimme suopeasti ja uskoi kolleegansa, Togon kunniakonsulinkin tekevän samoin.  Näiden maiden lisäksi, kun kysyin vinkkejä muista Afrikan maista, joissa voisi hiukan kokemattomattomampikin matkailija vierailla (niiden maiden lisäksi, jotka ovat Suomestakin ihan pakettimatkoilla tarjolla), Juha suositteli myös Brazzavillen Kongoa ja gorilloja siellä (jos niihin on varaa, gorillojen näkeminen kaikkialla tuntuu olevan kallista). Nigeriaan menemistä hän ei suositellut.
Angolastakin keskusteltiin, vaikka kyseinen maa on vielä Juhaltakin käymättä,  viisumia sinne kun hän ei turistina (ja kirjailijana) ole saanut.

Juhan kirjoista erityistä kiinnostusta herätti kirjoista vanhempi, Afrikan poikki, joka on nyt ilmestynyt pienenä MiKi-kirjana – ostimmekin heti oman virsikirjakokoisen kappaleemme 10 eurolla! Afrikan ympäri -kirjastakin sellainen on kuulemma myöhemmin tulossa ja lähes 700-sivuisen (yli kilon painoisen) kirjan kutistuminen tuohon kokoon tekee siitä kyllä entistä paremmin matkakirjan, jonka voi ottaa mukaan matkalle ihan fyysisestikin.
Ensi syksynä Vakkurilta on vielä tulossa kirja, jonka työnimenä on Afrikan sydämeen, joka käsittelee mantereen sisäosien valtioita.

Tämän klubikokouksen klubilaisten matkatkin sijoittuivat sopivasti Afrikkaan – yksi klubilainen oli käynyt Ugandassa ja toinen Gambiassa ja sieltä lautalla myös Senegalin puolella. Valokuvat lauttamatkasta Gambia-joen yli olivat myös todella mielenkiintoisia.

20140311-175833.jpg
(Kuva: Peter Hackman)

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *