Jos haluat Grönlanin matkallasi vierailla paitsi Ilulissatissa myös pääkaupungissa Nuukissa, niin käy siellä ensin. Ilulissatin jälkeen Nuuk ei nimittäin enää säväytä.
Toki täälläkin näkee satunnaisia pieniä jäävuoria ja omakotitalot ovat värikkäitä, mutta muuten tämä 17 000 asukkaan pikkukaupunki ei säväyttänyt.
Nuukin kiinnostavuudesta tai kiinnostamattomuudesta kertonee jotain sekin, että monet Grönlannin risteilyt jättävät sen kokonaan väliin.
Vaikka toisaalta, on helppo sanoa, ettei jossain ehkä kannattaisi käydä, kun on siellä käynyt: jos olisimme jättäneet Nuukin väliin, se olisi sittenkin voinut jäädä harmittamaan!
Rannassa on kirkko ja museo ja joitakin patsaita, esimerkiksi Hans Egeden patsas korkealla kalliolla kirkon vieressä, ihmisiä (vai merenneito) ja hylkeitä rannassa ja kasa hylkeitä kylänraitilla. Ja muutamia muitakin. Pieni aukio kuningas Frederik IX ja kuningatar Ingridin vuoden 1952 vierailun kunniaksi tai muistoksi. Seuraavana vuonna Grönlanti lakkasi olemasta Tanskan siirtomaa ja siitä tuli Tanskan täysivaltainen maakunta.
Kulttuurikeskuksessa olisi tarjolla elokuvia ja sen kahvilassa Cafetuaqissa söimme yhtenä iltana. Ruoka oli hyvää, mutta palvelu hidasta.
Vihreässä kirjastossa on ilmainen internet: ainoa laatuaan Grönlannin vierailumme aikana. Mutta ei silläkään juhlimaan pääse, vauhti riittää juuri sähköpostin tarkistamiseen, jos sitäkään.
Grönlannin kieli on muuten aika mielenkiintoisen näköistä – ja täysin käsittämätöntä. Vai olisitko tuosta tekstistä tiennyt, että kyseessä on kirjasto? Tai kun aukioloajoissa kerrotaan viikonpäivät, niin toki näistä tietää, mikä päivä on kyseessä:
- ataasinngorneq
- marlunngorneq
- pingasunngorneq
- sisamanngorneq
- tallimanngorneq
- arfininngorneq
- sabaat
Sabaatina kirjasto on suljettu. Google Translatoristakaan ei muuten ole apua tämän kielen kanssa. Vanhemmat voivat valita laittavatko lapsensa grönlannin (kalaallisut) vai tanskan kieliseen luokkaan.
Nuukissa on värikkäiden omakotitalojen lisäksi paljon kerrostaloja, osa niistäkin värikkäitä ja osien päädyissä on isoja seinämaalauksia, mutta osa on lohduttoman harmaita ja huonokuntoisen näköisiä. Emme tosin tutustuneet kuin vanhimpaan Nuukiin, ehkä uudet esikaupunkialueet esimerkiksi Nuussuaq ja kaikkein uusimpana Qinngorput ovat viihtyisämpiä.
Nuuk Center on jo ihan oikea ostoskeskus ja siellä poikkesin sen verran yhteen vaatekauppaankin, että tsekkasin Masai-tarjonnan, mutta en enää innostunut alennusmyyntiin päätyneistä kevät- ja kesämalliston vaihtoehdoista ja syys- tai talvimallisto ei ollut vielä tullut. Kylänraitilla olisi riittänyt useita muitakin vaatekauppoja koluttavaksi, mutta ehkei olisi ollut hyvä idea, että olisimme vieneet pois tänne suhteellisen isolla vaivalla kuljetettuja tavaroita!
Ruokakaupat ovat isompia kuin Ilulissatissa ja ruokaravintoloitakin löytyy enemmän. Kannaltamme valitettavasti monet niistä olivat auki vaan iltaisin (klo 18 alkaen), joten kun Kapillisatista tullessamme olisimme halunneet ruokaa, vaihtoehdoiksi jäi kahvilaruoka tai kaupasta ostettu ruoka ja kun asuimme ”vuokra-asunnossa”, jossa oli keittiö, päädyimme jälkimmäiseen. Pubeja oli paljon ja ne olisivat olleet iltapäivälläkin auki, mutta emme olleet oluen vaan ruuan tarpeessa.
Matkalla keskustasta Nuukin kotiimme ohitimme aina rannalle avautuvan valkoisten ristien täyttämän hautausmaan. Nuukissa on sen verran vehreämpää näin kesällä, että hautausmaa oli yhtä keltaista kukkamerta siinä missä Ilulissatissa näkemällämme oli valkoisen ristien lisäksi vain kivikasoja.
Nuukissa olisi myös ollut tarjolla jo luultavasti kaupungin melko hyvin kattava bussiverkosto, mutta ajoimme muutamat matkamme taksilla (matka lentokentältä kaupunkiin tai toiseen suuntaan maksoi n. 17 euroa) ja matkamme rannalta satamaan n. 8 euroa). Vanhan keskustan laitamiltakin käveli keskustaan vartissa.
Mitenköhän tanskaksi ja grönlanniksi opiskelevien määrät jakautuvat? Jotenkin sitä ulkopuolisena ajattelisi, että olisi fiksua opiskella tanskaksi jos kotona puhuu grönlantia, mutta mistäs näistä ikinä tietää… :)
Wikipedia tietää, että vain 12% väestöstä puhuu tanskaa äidinkielenään ja että grönlanti on virallinen kieli esim. virastoissa asioitaessa.
Mun Gröönlantikuume sen kuin nousee. Laitoin jo eilen Instassa seurantaan muutamia gröönlantilaisia instagrammaajia. :D Mielenkiintoista olisi nähdä nuo uudet lähiöt, miten paikalliset asuvat.
Ehkä ne uudemmat kerrostalot ovat kauniimpia kun vanhimmat :-)
Ehkä jonain kesänä (?) päädyt Sinäkin tuolle saarelle – ja jos (kun) niin käy, niin olen ensimmäisenä innokkaana lukemassa kokemuksistasi siellä!
Tuo on niin totta, että on helppo sanoa, ettei jossain ehkä kannattaisi käydä, kun on itse jo käynyt siellä. Moni haluaa kyllä silti todeta aina omin silmin, onko jossakin mitään nähtävää vai ei. Joka tapauksessa vinkit paikkojen kiinnostavuudesta tai ei-kiinnostavuudesta ovat hyödyllisiä, koska niiden perusteella voi asetella omia odotuksiaan kontekstiin. Esimerkiksi jos jotain paikkaa on lytätty arvosteluissa oikein kunnolla, ei itsekään ehkä odota liikoja (ja saattaa sitten yllättyä positiivisesti).
Kiitos Jenni! Päädyin tähän Nuukin hienoiseen lyttäämiseen siksi, että jos joku etsii edullista mutta hyvää vaihtoehtoa Grönlantiin, niin kannattaa mielestäni ehdottomasti painottaa tuota maailmanperintökohde Ilulissatia. Mutta jos on mahdollisuus kiertää tätä isoa saarta laajemmin, niin toki pääkaupungissakin on oma kiinnostavuutensa.
Hauska lukea näitä Grönlannin-postauksia, kun mielikuva paikasta on lähinnä jäätikkö. Ja nyt kun näitä kuvia katsoin, tuli ihan mieleen Islanti. Paljon samaa meininkiä esim. talojen värityksessä kuin Reykjavikissa.
Kiitos kommentista Sanna!
Pohjoisin Norja, Nordkapp, Huippuvuoret, varmaan osa Islannista (en osaa sanoa varmaksi, kun olen käynyt vaan Reykjavikissa) – samaa näköä näissä kaikissa on jossain määrin varmaan, kesänäkyminä erityisesti.
Kai se on niin, että kun luonto on karu, niin värit tuodaan taloja iloisesti maalaamalla:
http://walleni.us/rakas-reykjavik/
Ehkei talojen ”kuvittamiseen” ihan noin paljoa oltu Nuukissa panostettu. Mutta totta, kun ei ole puita eikä puutarhoja, niin talojen värittäminen lienee yksi harvoja mahdollisuuksia värittää/pehmentää ympäristöä.