Jos – ensi vuonna – suunnittelet joulukuista matkaa Tukholmaan, niin valitse ajankohdaksi 10. joulukuuta tai jokin päivä lähellä sitä. 10. joulukuuta on Alfred Nobelin kuolinpäivä ja päivä, jolloin Nobel-palkinnot jaetaan niin Tukholmassa kuin Oslossa. Itse juhlallisuuksiin tuskin pääset mukaan, mutta tämän päivän tienoilla Tukholmassa on myös “Lux Tukholma” eli Nobel Week Lights. Me pistäydyimme Tukholmassa 9-10. joulukuuta, mutta skippasimme niin Nobel-juhlat kuin Nobel-viikon valot, sillä kohteenamme oli Svenskt Tennin 100-vuotisnäyttely Liljevalchsin museossa Djurgårdenissa.
Tukholma valikoitui joulukuun pienen matkan kohteeksi tuon näyttelyn takia, mutta myös siksi, että lentoyhtiöallianssimuutosten yhteydessä tulimme tarkistaneeksi paljonkin niitä pisteitä SASille jäi ja ne riittivät kummaltakin sopivasti juuri Tukholman matkaan. Tarkka päivämäärä valikoitui lopulta osittain Tukholmassa asuvien sukulaisten aikataulun mukaan.
Svenskt Tenn oli meille jossain määrin tuttu jo Ruotsissa vietettyjen vuosien tiimoilta ja kun luin Hesarin jutusta juhlanäyttelystä, niin ajattelin, että tämähän sopii ihan kelvollisesti jatkoksi viime vuosien kiinnostuksellemme Aalto-kohteisiin Suomessa. Ei niin, että Svenskt Tennin ja Artekin designilla olisi noin mitään yhteistä. Yritysten tyylit ovat kai niin kaukana toisistaan kuin mahdollista, mutta yhteistä niille on, että Svenskt Tenniä rakastetaan Ruotsissa samalla innolla kuin Artekia Suomessa.
Svenskt Tenn
Svenskt Tenn on ruotsalainen sisustus- ja designyritys, joka on perustettu vuonna 1924 – tänä vuonna siis 100 vuotta sitten. Yrityksen perusteja Estrid Ericsonin sanotaan yhdistäneet perinteisen ruotsalaisen käsityötaidon moderniin muotoiluun. Sittemmin Svenskt Tennistä on tullut ajatonta tyyliä, vaikka se onkin – ainakin suomalaisen mielestä – hyvin värikästä, räiskyvää ja rohkeaa! Estrid Ericsonin rinnalle Svenskt Tennin ilmeeseen on voimakkaasti vaikuttanut yritykseen vuonna 1934 mukaan tullut Josef Frank, jonka monet kuosit ovat edelleen tuotannossa.
Svenskt Tenn nimenä voi kuullostaa oudolta, siis ruotsalaista tinaa? – mutta tosiaan huonekalujen ja kankaiden ohella yrityksen tuotannossa on aina ollut ja on edelleen myös erilaisia pieniä sisustusesineitä valmistettuna tinasta, hopeasta tai lasista.
Kävimme paitsi Liljevalchsin museon näyttelyssä myös Svenskt Tennin myymälässä Strandvägenillä. Liljevalchsin 100-vuotisnäyttely sulkeutuu tammikuun 12. päivänä, mutta myymälä kannattaa pitää mielessä vaikka seuraavalle Tukholman reissulle. Erityisesti talvikaudella se tarjoaa kaikkien värien ja kukkakuosien myötä loistavan väriläikän ehkä talvisen harmaaseen päivään!
Jos kuulut Helsingin Sanomien lukijoihin, niin kannattaa lukea myös juttu Tyylikuningattaren testamentti heidän sivuiltaan.
Svenskt Tennin näyttelyssä (ja myymälässä) muistelimme myös hymyillen vuosiamme Tukholmassa 1980-luvun alussa. Asuimme tuolloin valmiiksi kalustetuissa asunnoissa, pisimpään kaksiossa Bredängissä ja muistamme molemmat miten ensimmäistä kertaa asunnossa käydessämme nauroimme kukalliselle sohvaryhmälle, jollaisia Suomessa ei ainakaan tuolloin tavannut olla. Eivät ne sohvat varmaan, vuokra-asunnossa, Svenskt Tenniä olleet, mutta kuten Suomessakin on myös Artekista vaikutteita saaneita huonekaluja, niin Ruotsissa on tietysti Svenskt Tennistä vaikutteita saaneita huonekaluja.
Tämän jutun mustavalkoisessa otsikkokuvassa Svenskt Tennin ruokailupöydän tablettisarjasta Världskarta Afrikka-tabletti. Sarja on Josef Frankin käsialaa ja jos meillä ei jo olisi riittävästi lähes olemattomaan käyttöön ruokailupöydän tabletteja, niin olisin hyvinkin voinut ostaa tuon 6 tabletin sarjan!
Kuvia näyttelystä – ja Strandvägenin myymälästä
Stortorgetin joulumarkkinat
Pistäydyimme Tukholmassa käydessämme myös Stortorgetin pienillä joulumarkkinoilla. Stortorgetin markkinoiden valttina on enemmänkin perinne kuin suuruus tai kauneus, mutta koska emme kuitenkaan glögiä enempää olisi miltään markkinoilta ostaneet, niin meille ne riittivät hyvin fiilistelyyn. Aamupäivällä ruuhkiakaan ei (vielä) ollut – paitsi torin laidalla sijaitsevaan Nobel-museoon. Nobel-palkintojen jakopäivänä museossa taisi olla tapahtuma jos toinenkin ja mm. lapsille suunnattuja aktiviteetteja.
Joulumarkkinoiden lisäksi piti tietysti katsastaa tuhannennen kerran Gamla Stanin turistirihkamakaupat ainakin ulkopuolelta ennen kuin siirryimme Gallerian kautta katsomaan NK:n jouluikkunoita. Galleriassa piti sitä ennen hetki ihmetellä IKEAa, joka oli siis ilmestynyt sekin keskelle kaupunkia, eli Galleriaan. NK:n jouluikkunoissa oli tyyliä enemmän kuin perinteitä, mutta pidin kyllä näistä ehkä enemmän kuin Stockmannin pehmoeläimiä pursuvasta jouluikkunasta – mutta minähän olenkin aikuinen. Erityisesti “hissi-ikkuna”, jossa kolmen hissin oven takaa aukesi vuorotellen oma pienempi joulumaisemansa veti katsojia, minun lisäksenikin!
Joulumarkkinoiden lisäksi sattumalta näimme Tukholman taivaalla Julgranet -nimellä tunnetun Jas Gripen -hävittäjien ylilennon. Tusinan verran hävittäjiä lentävät joulukuusen muotoisessa muodostelmassa kaupungin yli. Näitä ylilentoja on useammassa kaupungissa Ruotsissa – kunhan suunniteltuna päivänä on riittävän hyvä lentosää ja meille sattui niin ajankohta kuin sää kohdalleen Tukholmassa.
Vuoden halvin ulkomaan matka
Olen eri yhteyksissä yrittänyt muistuttaa helpoja matkoja erilaisissa Facebook-ryhmissä etsiviä, että halpojen lentojen rinnalla kannattaa tarkistaa muita matkaan liittyviä kuluja ehkä jo ennen lennon varaamistakin.
Tukholmassa suurin menoerämme oli hotelliyö, 195 euroa Scandic Sjöfarts -hotellissa. Hotellivalintamme oli melko random, mutta jonkin verran olemme Scandic-hotelleja käyttäneet, niin valitsimme tämän Slussenin metroaseman vieressä.
Pistelentojen verot maksoivat 79 euroa, Arlanda Express kahdelta seniorilta edestakaisin 75 euroa ja lentoparkki P5:ssa 58 euroa.
Tukholmassa liikuimme julkisilla, yhteensä 24 euroa kahdelta seniorilta ja iltamyöhällä uberilla Vällingbystä hotellille Slussenille, 26 euroa.
Kokonaissumma 457 euroa ja SASin 30 000 pistettä (niin eurot kuin pisteet kahdelta) oli vuoden halvin ulkomaanmatkamme, toki myös lyhyin, sillä viivyimme matkalla vain yhden yön. Pisteille emme arvoa yrittäneetkään laskea, sillä jatkossa jos SASilla lennämme, niin kerrytämme pisteitä KLM:n pisteohjelmaan, joten nämä pisteet olisivat vain vanhenneet pistetileiltämme pois.
Onko Ruotsissa vaarallista?
Trump leimasi Ruotsin vaaralliseksi maaksi jo edellisellä kaudellaan ja nyttemmin myös Suomessa on melko usein nostettu esiin Ruotsissa tapahtuneita räjähdys- ja ampumavälikohtauksia ja pohdittu onko Suomi Ruotsin tiellä. Keskustassa liikkuessamme asia ei tullut edes mieleemme, mutta Vällingbyssä, siis ihan hyvällä huvila-alueella, asuvien sukulaistemme kertomukset siitä, miten he ovat pariin kertaan heränneet siihen, että tuntuu, että sänky tärisee, kun jossain riittävän lähellä joku on päättänyt kokeilla minkälaisen räjähdyksen saa aikaiseksi isommalla määrällä dynamiittia. Myös laukausten äänet ovat tulleet tutuiksi. Rinkeby, yksi Tukholman levottomimmista alueista, on ilmeisesti sittenkin vähän turhan lähellä.
Tuohon Suomella taitaa, onneksi, olla vielä hiukan matkaa, sillä vaikka Espoossakin on ollut muutamia ampumisvälikohtauksia, niin emme sentään ole kuulleet niitä, vielä.
Joitain dokumentteja on Ruotsin tilanteesta tullut katsottua, ja kyllähän se hurjalta vaikuttaa. Keskustassa varmaan voi tosiaan kulkea kuitenkin varsin rauhassa. Ja kyllä sitä näköjään Suomessakin näköjään kansanedustajatkin voivat saada nyrkistä keskellä päivää.
Kiitos Mikko! Eiköhän tuo Ruotsissakin, kuten monessa muussa maassa – Suomi mukaanlukien – vaatisi kuitenkin aika huonoa tuuria, että osuisi väärään aikaan väärään paikkaan.
Mulla ystävä seurustelee ruotsalaisen miehen kanssa, ja hänen juttunsa ovat aika hurjia. En tiedä, liikkuvatko he jotenkin tosi huonoilla alueilla, mutta ei taida olla yhtään visiittiä, ettei olisi vähintään laukauksia kuulunut…
Niin tai näin, oli kiva päästä kurkkaamaan myös ruotsalaiselle joulutorille tän postauksen myötä :)
Kiitos Eveliina! Vaikka päivän parin vierailulla lähinnä Tukholman keskustassa tuohon kaikkeen ei, onneksi, törmääkään, niin selvästikin tuo tuntuu jonkinlaista arkea Tukholman seudulla valitettavasti nykyisin olevan.
Ai sinnekin on noussut Ikea keskelle kaupunkia? Höh! Toivottavasti sentään mihinkään vanhankaupungin liepeille. Täällä aukesi pari vuotta yksi myös San Franciscon keskustaan ja on se jotenkin outoa. Siellä on kyllä myös Ikea “ravintolamaailma” joka oli itselleni ihan uusi konsepti. Siinä on siis monta ravintolaa samassa.
Luin noita muiden kommentteja ja tuli mieleen, että minulla oli kymmenen vuotta sitten ruotsalainen työkaveri joka jo silloin päivitteli Ruotsin tilannetta. Voin vain kuvitella, että huonompaan suuntaan on menty.
Kiitos Paula! Ikea on vallannut Gallerian NK:sta katsoen kauiummaisen päädyn, niin ravintolana kuin myymälänä, eli liha- tai kasvispullia ja päälle jotain pientä, kivaa (ja tarpeetonta) :-)