Innostuin Keukenhofista tosissani viime syksynä vieraillessani Vancouver Islandilla Butchartin puutarhassa. Oppaamme väitti sitä jollain kriteerillä jollain listalla (jota en onnistunut löytämään) maailman kolmanneksi puutarhaksi Shanghain ja Keukenhofin jälkeen. Eurooppalaisena jäin miettimään, että olisikohan aika vihdoinkin kokea Keukenhof.
Kirjeitä tulppaaneilta
Valmistauduimme matkaan huolellisesti. Varasimme lennot Amsterdamiin aikavälille 18-28.4. jättäen vielä varausvaiheessa siten mahdollisuuden käydä Keukenhofissa huhtikuun puolivälissä tai vasta lähempänä vappua. Ilmoittauduin tulppaanikirjeen jakelulistalle. Jostain maaliskuun alkupuolelta alkaen tulppaanit alkoivatkin lähettää minulle viikottain tietoa siitä, miten uskovat kukinnan tänä keväänä edistyvän ja alkoi vaikuttaa siltä, että voisimme käydä Keukenhofissa heti Hollantiin saavuttuamme.
Matka alkaa Schipholista
Keukenhofhan sijaitsee Amsterdamiin nähden siten, että sinne on kätevintä lähteä suoraan lentokentältä, sillä bussit Keukenhofiin lähtevät Schipholista. Ei tarvitse sitten erikseen Keukenhofia varten matkustaa Amsterdamista Schipholiin ja takaisin.
Lentomme saapui Schipholiin alkuiltapäivällä (ja arkipäivänä), mikä sekin oli hyvä ajankohta Keukenhofia ajatellen. Tulppaaneilla taitaa käydä eniten vieraita keskipäivällä ja alkuiltapäivästä ja erityisesti tietysti viikonloppuisin.
Loistava suunnitelmamme (ainakin meidän mielestämme) oli tutustua Keukenhofiin iltapäivällä, yöpyä Lissessä ja katsastaa lähiseutujen tulppaanipellot seuraavana aamuna. Ja tämä kaikki siis ilman autoa, sillä vierastimme ajatusta puutarhan jättimäisistä parkkipaikoista ja liikenneruuhkista.
Menolipun ostaminen Keukenhofin bussiin osoittautui kyllä hiukan haasteelliseksi, mutta onnistui sekin, kunhan asian pari kertaa selitti: ei emme tule takaisin tänään, joten emme halua vain päivän voimassa olevaa menopaluulippua.
Lisse, Keukenhof-kylä
Keukenhofissa otimme taksin viedäksemme matkatavaramme hotellille (Boutique Suites Lisse, Lissen keskustassa). Olisimme myös voineet jättää ne säilytykseen Keukenhofin portilla, mutta halusimme odottaa vielä hetken ruuhkan pienenemistä ja kävimme hotellilla kääntymässä. Hotellilta vuokrasimme vuorokaudeksi pyörät ja paluumatka Keukenhofiin sujuihin kevyesti polkien. Kävellenkin matkan olisi voinut taittaa, sen verran lähellä hotelli oli.
Keukenhofiin!
Keukenhofin liput olimme ostaneet etukäteen netistä, joten portilla emme joutuneet odottamaan lainkaan. Ja siinä se sitten avautui, 7 miljoonan kukan puutarha.
Portilla oli jaossa alueen karttoja, mutta ihan heti emme saaneet aikaiseksi mitään järkevää suunnitelmaa vaan lähes vaan säntäilimme kukkapenkiltä toiselle!
Hetken päästä totuimme kuitenkin kukkamääriin ja päätimme suunnata tuulimyllylle. Eihän sekään matka suoraan mennyt, mutta päädyimme sinne kuitenkin lopulta.
Käytännön tietoa (ja Keukenhofin alueen kartta) löytyy vaikka tästä.
Tuulimyllyn luota lähti myös 45 minuutin välein läheisissä kanavissa kulkevia veneitä, mutta emme jaksaneet jäädä odottamaan seuraavaa venettä juuri tuota 45 minuuttia. Retki näytti kyllä kivalta, eli jos päätyisin Keukenhofiin toistekin, niin taitaisin suunnata suoremmin tuulimyllylle, varata paikan veneeseen, ja kierrellä sitten tarkemmin muita lähellä olevia kukkia veneen lähtöä odotellessani.
Tuulimyllyn jälkeen kuljimme aluetta halkovan kanavan/joen/lammikon rantaa ja poikkesimme Willem-Alexander-paviljongissa katsomassa vielä laajempaa valikoimaa tulppaaneja. Beatrix-hallin orkideat päätimme uhrata ja suunnata Tulpomania-näyttelyyn. Näyttely ei kyllä ollut kovin ihmeellinen, joten ehkä olisi kannattanut valita orkideat, mutta toisaalta olimme jo lähellä kukkayliannostusta joka tapauksessa.
Olimme ajatelleet käyttää koko loppuiltapäivän, aina sulkemisaikaan asti puutarhassa, mutta lopulta luovutimme kyllä jo hiukan sitä ennen. Tuli jo nälkäkin emmekä oikein innostuneet Keukenhofin ravintoloiden jonoista. Ja emmehän me varsinaisia kukka/puutarhaintoilijoita ole, kotipihallammekin tapaa kasvaa lähinnä nurmikkoa (ja sammalta).
Lisää Keukenhofin maisemia vielä lyhyen videon muodossa:
Yö Lissessä
Katsastimme Lissen viehättävän keskustan ravintolat ja päädyimme lopulta kuitenkin pizzalle! Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut, useimmat varmasti lähellä gourmet-tasoa, mutta pyöräretken päätteeksi läheisen italialaisen ravintolan pizza vaan tuntui sopivimmalta vaihtoehdolta.
Boutique Suites Lisse, jossa yövyimme, oli luultavasti kallis vaihtoehto, mutta olimme siellä vaan yhden yön ja pidimme hotellista. Huone oli suorastaan ylellinen, vastaanoton henkilöstä ystävällistä ja hotellista saattoi myös vuokrata pyörät. Aamiaista emme testanneet, sillä huoneessamme oli myös pieni keittiö, johon ostimme illalla sen verran aamiaistarvikkeita, kun katsoimme tarvitsevamme.
Kukkapeltojen laitaa
Seuraavana aamuna lähdimme hotellilta saamiemme ohjeiden ja kartan kanssa kiertämään tulppaani-, hyasintti- ja narsissipeltoja, joiden suhteen tänä vuonna ajankohta oli melko oikea. Ihan kaikki pellot eivät vielä kukkineet, mutta toisaalta juuri mitään peltoja ei oltu vielä leikattu. Kukathan leikataan pelloilta melko aikaisin, sillä pellot ovat olemassa ensisijaisesti sipulien tuottamista varten.
Olimme ensin ajatelleet kierrellä vain vähän lähiseutujen peltoja, mutta hotellin “pyöräilyasiantuntijan” innoittamana päädyimme kiertämään hyvin merkittyä reittiä Lissestä Keukenhofin ohi Noordwijkerhoutiin ja sieltä edelleen Pohjanmeren rannan dyyneille ja aina rannalle asti.
Viimeistään tässä vaiheessa pitänee mainita, että kevät oli tässä vaiheessa huhtikuuta muuttunut Hollannissa jo ihan kesäksi, lämpötila oli yli 25 astetta ja rantakausi oli alkanut, joten myös rantaravintolat olivat auki ja saatoimme nauttia matkamme ensimmäiset bitterballit jo täällä rannalla.
Pyöräilimme yhteensä n. 25 kilometriä, mutta enimmäkseen melko tasaisessa maastossa matka ei tuntunut raskaalta ja reitti oli hyvin merkitty – vain yhden tien ylityksen jouduimme iteroimaan. Pyörä oli mielestämme kiva vaihtoehto tälle alueelle sitenkin, että se mahdollisti pysähdykset missä vaan, etenkin kun reitti kulki enimmäkseen pieniä sivuteitä tai ihan pyöräteitä pitkin.
Reittikarttoja saa (paitsi netistä tästä linkistä) niin Keukenhofista kuin lähiseutujen hotelleista. Me pyöräilimme suunnilleen reitin 3, tosin kävimme myös Noordwijkerhoutin keskustassa ja palasimme sitten vastaavasti rannalta jo melko suoraan Lisseen.
Takaisin Schipholiin
Iltapäivällä palautimme sitten pyörät hotellille ja rullasimme matkatavaramme kävellen Keukenhofiin bussipysäkille ja palasimme ensin Schipholiin ja jatkoimme sieltä sitten Amsterdamiin seuraaviksi päiviksi.
Keukenhofiin “törmäsimme” vielä sen verran matkallamme myöhemmin Brysselistä Schipholiin palattuamme, että näimme lauantaiaamun jonon Keukenhofin bussiin: siinä missä keskiviikkoiltapäivällä bussiin pääsi lähes jonottamatta, niin lauantai-aamuna jonon pituus oli luokkaa 500 metriä!
Keukenhofista ja myös hollantilaisten tulppaanihulluudesta on kirjoittanut ainakin Tämä matka -blogi suomeksi jutussaan Keukenhof – Takuuvarma yliannostus tulppaaneja sen verran perusteellisesti, että tyydyn tässä vaan viittaamaan siihen.
Sen verran erilainen kokemuksemme Keukenhofista oli, että meistä Lisse oli ihan hyvä paikka ainakin autottoman yöpyä. Anna toteaa jutussaan, että majoituspaikaksi kannattaa valita jokin muu kylä kuin Lisse, ja ehkä näin autolla liikkuessa onkin.
Lisse toki rahastaa sijainnillaan, mutta julkisilla ja pyörällä liikkuessamme pidimme siitä, että sen keskusta tosiaan on kävelyetäisyydellä Keukenhofista – ja onhan se kylänäkin viehättävä. Lähes yhtä lähellä on kyllä myös Noordwijkerhout, jossa sielläkin pyöräretkellämme pistäydyimme, mutta sen hotellitarjontaa emme tutkineet.
