Avainsana-arkisto: Albania

Instagram-joulukalenteri

Haaveilen joskus kirjoittavani matkakirjan, johon voisin myös lomittaa elämänkertani.

Gunnar Garforsin kirja 198: How I Ran Out of Countries on mielestäni loistava toteutus siitä, miten matkoista kaikkialle maailmaan voi kirjoittaa ilman, että lopputuloksena on tylsä luettelo. Elämänkerta Gunnarin kirja ei ole, sillä hän kiersi maailman nuorena ja nopeasti.

198: How I Ran Out of Countries -kirja

Aloittelin hanketta jo hiukan sapattivapaani aikana muutama vuosi sitten, mutta eihän puoli vuotta siihen riittänyt, etenkään kun samaan aikaan teimme keskimäärin yhden matkan kuukaudesta, joista pisin kesti 5 viikkoa.

Sen verran tuli kuitenkin opiskeltua aihetta, että harkitsin toteutusta jossain määrin kai perinteisellä tavalla jakamalla elämääni jaksoihin ja matkoihin kussakin vaiheessa, vaikka jotenkin tähän tapaan:

  • Lapsuusvuodet Turussa ja Paraisilla – Suomi ja Ahvenanmaa
  • Teininä maailmalle isän kanssa ja yksin – Eurooppaa sieltä täältä
  • Opinnot, avioliitto ja ensimmäiset työpaikat – Pohjoismaat
  • Tietotekniikan parissa nousukaudella ja vähän sen jälkeenkin – Eurooppa
  • Uudet kuviot laman jälkeen – Kaukomaille aloittelevana maabongarina
  • Osaksi Nokia-tarinaa – Koko Eurooppa ja maailman ympäri
  • Maailmanmatkaaja

Koko hanke saanee vielä odottaa hetken, mutta kokeilen ideaa joulukalenterin verran, yksi maa, yksi muisto.

Ensimmäiset viisi maata valitsin puhtaasti arpomalla kaikista käymistäni itsenäisistä maista, joita tällä hetkellä on 115.
Lopputulos on ehkä Instagramin kannalta ihan kelvollinen, sillä kuva kerrallaan toteutuksessa yllätyksellisyys ehkä toimii ihan hyvinkin.

Kokonaiseen tarinaan tarvittaneen kuitenkin jossain määrin järkevä runko, oli se sitten ryhmiä Gunnarin tapaan kuten vaikka: Täällä tuli ongelmia, Maailman turistihelvetit, Marsut, koirat ja muita herkkuja, Epätodelliset maat jaTämä on Afrikka tai  perinteisemmin luonnostelemaani tapaan aikakausittain.

Mutta – tässä ensimmäiset kuusi ”Instagram-lukua” – seuraavat 18 voit käydä lukemassa suoraan Instagramin puolelta, päivä kerrallaan tai kaikki joulupäivänä.

1. Albania 2011

1 Albania joulukalenteri

Juhannuksen alla 2011 matkustimme Ohridiin. Valitsimme kohteen osittain siksi, että sieltä oli mahdollisuus helposti käydä myös Tiranassa, jonne teimmekin päiväretken.
Albaniasta jäi omituisimpana asiana mieleen talojen ikkunoissa roikkuvat ”hirtetyt” pehmoeläimet, jotka kuulemma toivat onnea.
Matka ajoittui kesäkuulle, sillä Nokian silloisen globaalin maksuliikennetiimin vetäjänä heinäkuun alku kului tiiviisti töissä kvartterikatkon tiimoilta.

2. Norja 1979

2 NorjaKävin Norjassa ensimmäisen kerran viimeisenä opiskelukesänäni 1979 – syksyllä valmistuin DI:ksi. Teimme automatkan keltaisella Renault-merkkisellä autolla Karlstadiin Lassen veljen perheen luo ja sieltä edelleen Osloon Lassen työkaverin perheen luo. Oslosta jäi tuolta reissulta mieleen upea terassitalo Holmenkollenilla ja vierailu Vigelandin puistossa.
Sittemmin olen käynyt Norjassa useita kertoja työmatkoilla ja viimeksi keväällä 2012, jolloin osuimme vahingossa kaupunkiin 17. mai -juhlallisuuksiin.

 

3. Intia 2007

3 Intia

Kiersimme Intian kultaisen kolmion: Delhi, Jaipur, Agra jouluna 2007. Taj Mahal oli toki näkemisen arvoinen, mutta Varanasi, jossa myös vierailimme jäi sittenkin voimakkaimmin mieleen. Tämä kuva on Ganges-virralta illan pimetessä. Pyhälle joelle palasimme myös aamulla auringon noustessa katsomaan niin joessa kylpeviä ihmisiä kuin isoja nuotioita, joissa poltettiin ruumiita.
Samana vuonna olin aloittanut elokuussa Nokialla, mutta työpaikkaa vaihtaessani neuvottelin itselleni täydet lomat – olihan joulumatkamme Intiaan varattu jo keväällä.

4. Sambia 2011

4 Sambia

Zimbabwe, Sambia, Botswana, Namibia – matkallamme kävimme katsomassa Viktorian putoukset myös Sambian puolelta – ja läheltä katsoimmekin, eli Devil’s Poolista, josta kuva. Paitsi putoukset Sambiasta jäi mieleen Royal Livingstone -hotelli, yhtenä parhaista, missä olen koskaan maailmalla yöpynyt.
Työrintamalla syksyllä 2011 aloitettiin tuolloin jo Stephen Elopin Nokialla isot YT-neuvottelut, joka myös oman tiimini osalta tarkoitti osan tehtävistä siirtymistä Unkariin.Itse siirryin loppuvuodesta takaisin kehitystehtäviin vedettyäni maksuliikennetiimiä muutaman vuoden.

5. Honduras 2012

5 Honduras

Jouluna 2012 risteilimme 1½ viikkoa Karibialla. Työni Nokialla tietojärjestelmien kehittämisen parissa mahdollisti lomaviikot myös vuodenvaihteessa. Yksi risteilymme kohteista oli Roatanin saari Hondurasin edustalla. Eihän se tietysti aidointa Hondurasia ole, mutta tuolloin ja vielä nykyisinkin aito Honduras on lähinnä kuuluisa välivaltarikoksista, joten meille Roatan saa toistaiseksi riittää tästä maasta. Kävimme taksilla perhos- ja kolibripuistossa ja kulutimme hiukan rahaa rannan putiikeissa ja ravintoissa.

6. Suomi 1971

6 Suomi joulukalenteri

Toki näin Suomen jo aikaisemminkin, mutta tämän kuvan otin kesällä 1971 kesäpaikassamme Paraisilla. Kesä oli viimeisiä, josta vietin ison osan Eerolassa – sen jälkeen tulivat kielikurssit, kesälukiot ja muut kesätekemiset. Luovuimme osaltamme kesäpaikasta isäni kuoltua vuonna 1997, mutta kyllä nämä Airiston rannat ovat edelleen osa minun Suomeana, osa minun lapsuudenmaisemaani.
(Ja kyllä, vaikka arvonkin joulukalenterimme maat, niin tämän valitsin ilman arpaa.)

instagram-travel-thursday-FIN-150x150
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat matkablogit
Vagabonda
ja Travellover
.

Kesäkuun kuva

wallpaper319fa89e6d233414b916e04d6f071d3b9b80583b

Kesäkuun kuva on Golem Gradin saarelta kolmen vuoden takaa.
Saari sijaitsee Makedonian, Albanian ja Kreikan rajalla ja koimme siellä yllättäen seikkailun, joka päättyi siihen, että Makedonian poliisi pelasti meidät saarelta keskellä yötä! Kesäkuun lomakohteemme oli tuolloin Makedonian Ohrid ja – tuosta seikkailusta huolimatta – voimme lämpimästi suositella Ohridia kesälomakohteeksi. Hyvin harvoista paikoista, suurkaupunkeja lukuunottamatta, ajattelen, että tänne voisi vaikka tulla toistekin, mutta Ohridista hetkittäin olen jopa niin ajatellut.

Tämän vuoden kesäkuussa teemme vaihteeksi ”ei yhtään uutta maata” matkan: Pariisiin. Kohteena Pariisin ohella Normandian maihinnousun maisemat.

(Jos haluaisit kuvan taustakuvaksi omalle tietokoneellesi, paina kuvassa hiiren vasenta näppäintä ja valitse Aseta taustakuvaksi tai Set as desktop background.)

10 ankeinta paikkaa?

Tuli taas kerran työkavereiden kanssa juteltua matkoista ja sain yllättävän kysymyksen nuorelta kolleegalta: mitkä ovat olleet huonoimpia kohteita, paikkoja, johon et haluaisi mennä uudelleen. En hetimmiten osannut ottaa kysymykseen kantaa, mutta jäin sitä miettimään. Piti muutamaan kertaan kelata matkailuhistoriaa ja silti tuntuu vaikealta väittää mitään paikkaa huonoksi – omalla tavallaan kaikki ovat olleet mielenkiintoisia, mutta tietysti tuo jatkokysymys, että mihin en välttämättä olisi menossa uudelleen, niin auttoi jossain määrin seuraavan listan kokoamisessa:

  • Kanarian saaret – kävimme sielläkin kerran (Puerto Rico), mutta turistien määrä ja kylien raitilla olevat tyrkyttäjät ja sisäänheittäjät eivät innosta palaamaan sinne, ei kovin herkästi ainakaan
  • Thaimaa – kävimme Phuketissa n. 10 vuotta sitten ja jotenkin kun sittemmin eri yhteyksissä on ylistetty thaimaalaisten ystävällisyyttä, niin minulle jäi kyllä enemmän sellainen mielikuva, että joo, ystävällisiä kyllä, mutta tasan rahasta, eli mitä sitä erikseen ylistämään. Ja sielläkin oli jo silloin turhan paljon rantaturisteja
  • Albania – 3 tuntia Tiranassa oli ihan riittävä aika
  • Entisen Jugoslavian maat, paitsi ehkä Kroatia ja Montenegro (siis Bosnia, Sprska, Makedonia) – vähän turhan köyhiä ja/tai sodan runtelemia vielä
  • Emiraatit, paitsi Dubai, Abu Dhabi ja Ajman – Ajmanissa vaan poikkesimme, mutta lounaan verran taukoa rannalla loi positiivisen mielikuvan paikasta (siis ”huonoiksi” jäivät Fujeirah, Ras Al Khaimah, Sharjah ja Umm Al Qaiwain)
  • Oman – outoudessaan ihan käymisen arvoinen, mutta toiseen kertaan – ehei …
  • Kypros, täällä vietimme määrittelemättömällä majoituksella viikon kohta kait 20 vuotta sitten – ehkä tuo määrittelemättömän majoituksen syytä tai sitten ihan saari sinänsä, vähän samat fiilikset kuin Kanarialta, että ei kiitos … (sen sijaan Kreetalle voisin mennä vaikka toistekin
  • Slovakia – kävimme päiväretkellä Bratislavassa ja kyseinen päiväretki junamatkoineen oli ihan mielenkiintoinen eikä kaupungissakaan mitään erityistä vikaa ollut, mutta verrattuna taas toiseen pieneen kaupunkiin samalla suunnalla, Slovenian Ljubljanaan, niin jälkimmäiseen voisin vaikka mennä toistekin)

No, tässä taisi jo olla vähän ylikin kymmenen ”huonointa”. Yhteisenä nimittäjänä ehkä jotenkin se, että noissa paikoissa ei ole ollut mitään erityistä ja/tai että niissä ei ole ole tullut sellaista fiilistä, että tänne voisi vaikka (ainakin lyhyeksi aikaa) jäädäkin – kuten vaikka nyt moneen oikeasti länsimaiseen kaupunkiin.

Parhaita
listasinkin jo jokin aika sitten.

Makedonia ja Albania

Seikkailumme Golem Gradin saarella tulikin jo käsiteltyä – mutta muutama huomio muustakin Makedoniasta (ja Albaniasta).

Lisää kuvia kuvaa klikkaamalla Lisää kuvia kuvaa klikkaamalla

Vietimme siis juhannusviikon Aurinkomatkojen uutuuskohteessa Ohridissa, Makedoniassa. Makedonia puuttui vielä maalistastamme ja Aurinkomatkojen matka tuntui helpolta tavalta päästä sinne – ja käydä myös naapurimaassa Albaniassa heidän järjestämällään päiväretkellä.
Hotelliksi valitsimme Bellevuen, joka sijaitsi n. 7 km kaupungista etelään. Hotelli sinänsä oli ihan ok, makedonialaiseen standardiin ainakin, mutta sijainti oli sikäli huono, että kävely/pyörätie kaupungista päättyi Inex Gorica –hotelliin ja jos toisen kerran jostain kumman syystä päätyisimme Ohridiin, niin asuisimme ehkä siinä. Olimme myös ottaneet puolihoidon, kun sen hinta oli naurettavan halpa ja hotelli oli jonkin matkaa keskustasta, mutta toiseen kertaan emme sitäkään kai tekisi – ruoka oli sen verran tylsää ja päivästä toiseen samanlaista. Kuten aamiainenkin, kyllä sillä toimeen tuli, etenkin jos kahvin tilasi baarista erikseen, mutta ei siinä mitään erityisen hyvää ollut! Lounaaksi söimme useimpina päivinä kreikkalaisen tai makedonialaisen salaatin (kuten kreikkalainen, mutta päällä raastettua juustoa feta-juuston sijaan) ja ne olivat hyviä. Kuten makedonialaiset viinitkin.

Aurinkomatkojen retkiäkin tuli testattua ihan reippaasti – kun toivomaamme retkeä Golem Gradille ei ensin tuntunut järjestyvän kävimme jokseenkin olemattomalla rakin maisteluretkellä Sveti Naumin luostarilla. Soutelu lähdealueella oli kuitenkin ihan ok – ja itseasiassa matkalla ollut paalukyläkin lähes mielenkiintoinen.

Albanian retki oli rankka – karkeasti ottaen suuntaansa 6½ tuntia bussissa ja siinä välissä 3 tuntia Tiranassa. (Tosin tuohon 6½ tuntiin sisältyi taukoja rajalla ja ruokailu/ruokakauppapaikassa ja menomatkalla bunkkereiden ihmettelyä.) Albania oli itseasiassa oikeasti aika outo paikka. Nuo tienvarressa monessa kohdin näkyvät bunkkerit. Talojen ikkunoista pahan silmän karkoittamiseksi riippuvat hirtetyt teddykarhut. Tiranan liikenne, jossa ainakaan jalankulkijalla ei ollut mitään arvoa (onkohan tämäkin jotenkin sivistyksen mitta, päätellen esimerkiksi siitä, että Sveitsiä parempaa maata jalankulkijana saa hakea).

Ohridissakin kävimme kaupunkikierroksella – pienen kylän tärkeimmät nähtävyydet piti kiertää, kirkot, linnoitukset ja vanha kaupunki. Ja vihannes- ja hedelmämarkkinat. Miten se nyt oli, että jokaisessa kaupungissa on tori, kirkko ja näköalapaikka … nämä näimme siis Ohridissakin.

Yhdeksi päiväksi vuokrasimme pyörät, jotka tosin maksoivat 15 euroa per pyörä per päivä, siinä missä Aurinkomatkojen oppaassa sanottiin, että 10 MKD (=16 senttiä!) per päivä. Pyöräilimme n. 12 km suuntaansa Ohridista Strugan pieneen kylään ja takaisin – ja sitten vielä Ohridistä liikennettä uhmaten hotellillemme, ehkä luokkaa 30 km – ihan hyvä suoritus yli 30 asteen helteessä yhdelle päivälle.

Yhteenvetona Makedoniasta voisi todeta, että siinä missä aina joskus jostain paikasta sanotaan, että se on kuvankaunis, niin Ohridin osalta voisin vaikka sanoa, että tuo piti oikeasti paikkansa – maisemat olivat monessa paikkaa oikeasti kuvankauniit! Mutta gourmet –kohteeksi maasta ei vielä ole, eikä maa ole shoppailumaakaan. Hintatason tosin on todella edullinen, mutta välillä olisi voinut vaikka maksaa vähän enemmän, jos tarjontaa olisi ollut vähän enemmän!

Aurinkomatkoilla kohde oli siis tämän vuoden uutuus ja taisimme olla siellä neljännellä viikolla matkojen alusta, mikä näkyi jonkin verran vielä oppaiden osaamisessa (ja kirjallisen lomaoppaan tiedoissa). Mutta oli pakettimatkalla kuitenkin omatoimimatkaa helpompaa!