Puhelin puutarhassa

Tänä keväänä panostimme hiukan enemmän puutarhaan kuin välikesinä sitten perennapenkin tekemisen.
Poistimme piha-alueelle L-kirjaimen sakaran muodossa tulleen osan pensasaitaa ja saimme näin pari neliötä lisää nurmikkoa ja paljon aikaisempaa avaramman pihan – etenkin kun marjaomenapuut, joita jostain syystä on takapihamme pensasaidaksi aikoinaan istutettu olivat kasvaneet jokavuotisesta leikkaamisesta huolimatta melko isoiksi.
Perennapenkin reunustimme uudelleen metallisella reunanauhalla, kun aikoinaan kivan luonnollisena materiaalina valittu turveharkko tuntui olevan niin luonnollinen, että myös nurmikko ja perennat halusivat kasvaa siinä.
Ja sinnikkään, jo useamman vuoden kestäneen etsimisen jälkeen, löysimme uuden pienen ruokailuryhmän, joka täytti vaatimuksemme: valkoinen, kevyt ja mielellään metallia. Ostimme vielä pisteeksi i:n päälle yhden kansituolinkin!
Kasveihin emme juuri koskeneet – jalohortensioista on alunperin istutetusta kolmesta poistettu jo yksi, sillä eivät ne oikein täällä etelä-Suomessakaan talvehdi vaan aloittavat aina alusta, jolloin koko kesäksi ”luvattu” kukinta rajoittuu loppukesään. Ehkä ensi keväänä toinenkin jäljelläolevista vaihtuu johonkin muuhun …

Taloyhtiön yhteisellä alueella muutaman pensaan kuoleman jälkeen tyhjäksi jääneelle pienelle alueelle, jonne viime vuonna istutin muutaman auringonkukan, jotka sitten pääosin päätyivät jänisten ruuaksi (mutta kaipa ne tarvitsivat sitten ruokaa), kokeilen tänä kesänä krasseja – katsotaan päätyvätkö kukiksi vai ruuaksi.

Niin, ja kahteen astiaan olemme taas istuttaneet muutaman perunan – ehkä tänäkin kesänä saamme heinäkuussa muutamalle aterialle uudet perunat omasta puutarhasta! Siemenperunoiden ostaminen oli hiukan haasteellista – ongelmana oli löytää myyjä, joka suostuu myymään niitä kappaleittain, ei 5 kilon pussina.
Helsingin kauppatorilta lopulta löytyi tällainen myyjä.

Puhelin liittyy tähän juttuun siten, että puutarhakuvat on otettu uudella Lumia 920 -puhelimellani, jonka kamera alkaa jo olla samaa tasoa (tai parempi) kuin varsinainen kamerani. Lisäksi kun puhelin kotona on kätevästi latautumassa omalla fatboy-tyynyllään se tulee helposti ja nopeasti napattua siitä aina kun tulee mieleen jotain kuvata. Lumia 920:een vaihdoin pari viikkoa sitten ja kerrankin täytyy sanoa, että puhelimen vaihto (E7:sta) sujui helposti ja suunnilleen kaikki tarvittavat toiminnot löytyivät ensimmäisen parin päivän aikana. Näppäimistön puuttuminen (edelliset 4-5 puhelintani ovat olleet qwerty-näppäimistöllä varustettuja) nyppii vielä joskus, mutta näppäimistöllisiä vaihtoehtoja alkaa olla aika vähän tarjolla, joten kai sitä on vaan sopeuduttava.

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *