Tutustuimme Minskiin perinteisellä kaupunkikierroksella, etukäteen koko 6 hengen ryhmällemme tilatulla sellaisella: opas ja minibussi hakivat meidät aamuyhdeksältä hotellilta ja runsaat puoli päivää käytimme kaupungin ”perusnähtävyyksiin”.
Aloitimme juutalaisten muistomerkiltä (Tripadvisor #12) ja opimme hiukan kaupungin historiasta toisen maailmansodan aikana ja neuvostovallan aikaisesta tavasta kertoa eri yhteyksissä kuolleiden venäläisten määrä, erottelematta sen enempää kansalaisuuksia tai uskontokuntia. Mutta Minskissäkin kuoli siis sopien aikana paitsi paljon valkovenäläisiä myös juutalaisia. Osittain siksi, että heitä siirrettiin itään, jotta tieto hediän eliminoinnistaan ei kantautuisi länteen. Ihan vaikuttava muistomerkki tämäkin, vaikka pieni vaikka Auscwitzin rinnalla – mutta hyvä niin, siis että uhrejakin oli täällä sentään vähemmän.
Toinen sotamuistomerkki, jolla kävimme oli Afganistanin sodassa kuolleiden valkovenäläisten muistomerkki (Kyynelten saari, Island of Tears, Tripadvisor #13) – opas tuntui mielellään kertovan siitä, että nyttemmin valkovenäläiset nuoret miehet palvelevat armeijassa vain Valko-Venäjän alueella eikä heitä voida lähettää minne tahansa entisen Neuvostoliiton alueella kuten sen vallan aikana.
Sotamuistomerkkejä edustanevat myös toisen maailmansodan muistomerkki, jonka näimme myös joka yö hotellimme ikkunasta hienosti valaistuna ja Voiton aukiolla (Tripadvisor #4) oleva pylväs, jonka edessä paloi ikuinen (?) tuli.
Matkalla hiukan keskustan ulkopuolelle katsastamaan jääkiekkokisojen päänäyttämöä (Tripadvisor #9) ohitimme myös presidentti Lukashenkon mahtipontisen palatsin, joka oppaan puheista päätellen ei tuntunut olevan ihan kansalaisten mieleen.
Mutta etenkin näin pääsiäisenä kaupungin tärkeimmät nähtävyydet taisivat sittenkin olla kirkot, Itsenäisyydenaukion (Tripadvisor #17) reunalla oleva punatiilinen roomalaiskatolinen Saints Simon ja Helena -kirkko (Tripadvisor #1) ja Leninin avenuen varrella oleva valkoinen ortodoksinen Pyhän hengen katedraali (Tripadvisor #10). Pääsiäiseen liittyvistä rituaaleista kirjoitinkin jo hiukan aikaisemmin.
Itsenäisyydenaukiolla taisi olla suurin näkemämme toukokuisia jääkiekkokisoja mainostava talon seinän kokoinen ”juliste” – kisamaskottipahvikuvia oli lähes joka kadunkulmassa.
Myöhemmin keskustaa kävellen kiertäessämme kävimme katsomassa myös oopperatalon (Tripadvisor #8, linkki poistettu sen poistuttua nettiavaruuteen) ja sirkuksen (Tripadvisor #3) – kaupungissa sirkuksella on ihan oma rakennuksensa, ei mitään tilapäistä sirkustelttaa. Osa ryhmästämme kävi oopperatalossa katsomassa Romeo ja Julia -baletin – me kokeilimme päästä sirkukseen, mutta kun jäljellä ei ollut kuin vip-lippuja (600 000 BYR, n. 44 euroa kappale, kun normaalihintaiset liput olivat ehkä korkeintaan luokkaa 140 000 BYR = n. 10 euroa), niin jätimme sirkusillan sitten kuitenkin väliin.
Iso osa näistä sijoittuu jokirannan alueelle sen verran pienelle alueelle, että niihin voi tutustua jopa kävellen. Hiukan kauempana keskustasta ovat kasvitieteellinen puutarha (Tripadvisor #11) ja modernia arkkitehtuuria edustava kansalliskirjasto (Tripadvisor #5) – niihin päästäkseen joutuu jo turvautumaan bussiin tai metroon. Kirjaston kävimme viimeisenä aamuna katsomassa – bussilla 100 matka Gym-tavaratalon kulmalta sinne taittui vartissa hintaa 3700 BYR (30 senttiä) suuntaansa.
Tripadvisorin kymmenen kärjessä listasta panimomuseo (Tripadvisor #2) meni meiltä ihan ohi – mutta aihe ei olisi ollut mitenkään kiinnostuslistamme kärjessä. Erinomaisen kaunis keväinen, lähes kesäinen, sää ei myöskään houkutellut museoihin, taidemuseoon (Tripadvisor #6, linkki poistettu sen poistuttua nettiavaruuteen) tai sotamuseoon (Tripadvisor #7).
(Oma aika -lehteen minusta tehdyssä esittelyssä mainitsin äskettäin, että tutustumme usein uuteen kaupunkiin Tripadvisorin Things to Do -listaa apuna käyttäen. Minskin kohdalla emme sitä käyttäneet, koska osallistuimme oikealla kaupunkikiertoajelulle, mutta koska Minsk lienee vielä suomalaisten matkakohteena vähemmän tunnettu, ajattelin varmistaa, että kaikki päänähtävyydet on tässä lueteltu, ja niinpä näkemiemme kohteiden linkittäminen Tripadvisorin listaan tässä tapauksessa tuntui hyvältä idealta.)
Vielä – listauksen lopuksi jonkinlainen suositus, että jos Minskissä aikoo katsastaa vaan muutaman kohteen, niin mitä kannattaa valita – varmaan sitten Pyhän hengen katedraalin ympäristö ja Itsenäisyyden aukio ja sen laidalla oleva Saints Simon ja Helena -kirkko. Ja koska jokirantaa ei kannata sivuuttaa, niin ehkä sitten siellä tuo Kyynelten saari ja siellä oleva muistomerkki ja kannattaa käydä myös sen sisällä!
Hyvä kohde-esittely!
Kiitos! Mukava, että viitsit kommentoida.
Näissä Minsk-jutuissa minulla on ollut kevyesti ainakin punaisena lankana yrittää tarjota tiiviissä muodossa perusasioita tästä kuitenkin suomalaisten turistikohteena vielä hiukan harvinaisemmasta kaupungista.