Ensivaikutelmia Algeriasta

Ensimmäiset päivämme pääsiäismatkallamme ovat olleet tiiviitä – kuten aina, kun aikaa on vähän ja nähtävää paljon.

Algiers
Aamu Algiersissa

Jos olisin jo ehtinyt – ja jos Algiersin viehättävän vanhan hotellimme netti olisi ollut tuulennopea, niin olisin jo kertonut esimerkiksi näistä havainnoista:

  • Minulle, eurooppalaisena, Algeria, on edelleen yhdistynyt mielessäni Ranskaan. Algerialainen oppaamme kertoo kuitenkin maasta, jonka muistot Ranskasta eivät ole kovin positiivisia.
  • Algiersin vanhan kaupungin labyrintti, Casbah, kätkee valkoisten julkisivujensa taakse hienosti koristellut tilat, oli kyseessä sitten yksityinen talo tai palatsi. Aikoinaan terroristisolujen hallitsemalla alueella suurin riski lienee eksyminen, eli ota opas!
  • Notre Dame d’Afriquella on kaksoissisar – vai onko olemassa termi kaksoiskirkko – Marseillesissa.
  • Kasvitieteellisessä puutarhassa (jonne emme ehtineet) on kuvattu Tarzan-elokuvien liaanikohtaukset.
  • Sidi Fredjissä, satamakaupungissa, jossa ranskalaiset aloittivat Algerian valloituksensa, oli vielä talvisen autiota. Kuljimme aallonmurtajalla auringonpaisteessa lyhythihaisissa paidoissa, mutta paikallisille on vielä talvi ja purjeveneet pysyvät perjantainakin (siis sunnuntaina, islamilaisessa maassa) laiturissa.
  • Kleopatran mausoleumin sisäänkäynti on menneinä vuosina muurattu umpeen, sillä terroristisolut käyttivät myös sitä piilopaikkanaan. Ehkä se vielä jonain päivänä voidaan taas avata ja nyt mausoleumin pihalla leijaa lennättävät koululaiset pääsevät seikkailemaan tähän labyrinttiin.
  • Cherchelin belhombra-puut olivat vielä lehdettömiä, mutta ehkä sellaisina sitäkin vaikuttavampia.
  • Jos voit valita, älä mene Tipazaan perjantaina. Jonotimme rannan suosittuun kalaravintolaan melkein tunnin! Myös roomalaisilla raunioilla kävi kuhina, mutta isolle alueelle kyllä mahtuu.
Sidi Fredj
Sidi Fredj’in satama

Nyt, junassa, matkalla Oraniin, odotan jännittyneenä, että onnistuisinko näkemään kaupungissa rotan. Ensikosketukseni kaupunkiin oli aikoinaan Albert Camus’n kirja Rutto. Albertin jalanjäljissä kuljimme jo Algiersissa ohittaessamme lyseon, jossa hän aikanaan opiskeli ja Tipazassa, jossa yritimme vasta-auringossa saada vielä kuvan hänen lempikallioilleen sijoitetun muistomerkin tekstistä.

Joitakin kuvia olemme jo matkan varrelta onnistuneet lataamaan niin Facebookiin kuin Instagramiin – eli kuvallisia ensivaikutelmia voit halutessasi katsoa sieltä.

Ja siis oikeita juttuja ja lisää kuvia Algeriasta lähiviikkoina! Jos haluaisit lukea ihan erityisesti jostain asiasta tai aiheesta, niin kerro.
Fleurs Algiers

Artikkelin avainsanoja

44 kommenttia

  • Innoissani olen tässä katsellut Youtubesta videoita pääkaupungista Algerista, mutta taitaa olla vain aika hankalaa sen viisumin saaminen jos ja kun omatoimisesti haluaa maahan matkustaa ja tutustua. Jotain kontakteja tosin tuli Berliinin matkamessuilta, että ehkä joskus… Jäänpä silti innolla odottamaan postauksiasi, eksoottista Algeriaa kun ei joka päivä matkablogeissa näe. 😀

    • Kiitos Anssi! Omatoimisestikin onnistuu, ainakin rannikon kaupungeissa. Saharaan tarvitseekin sitten jo erikseen luvat ja oppaan. Viisumin saanti kesti aika kauan (lähes kuukauden), taisi olla pääsiäisruuhkaa lähetystössä, mutta tuli se sieltä sitten, ajoissa kuitenkin. Ja siis lisää Algeriasta lähiviikkoina!

  • Minulle tietysti satelee tervehdyksiä miehiltä privaboksiin ja yhdelle kerran sanoinkin, että en tykkää, ne ovat kaikki kuitenkin Nigeriasta. Hän sanoi, ettei hän ollut Nigeriasta vaan Algeriasta. Sen jälkeen keskustelimme paljonkin Algeriasta ja monesta muustakin asiasta. Algerialla on äärimmäisen kova historia ja taistelu ensiksi Ranskaa ja sen muukalaislegioonalaisia vastaan ja sitten tasaiseen tahtiin maassa on ollut verilöylyjä. Algerialaiset kuitenkin pelastivat Ranskan toisessa maailmansodassa, kun ranskalaiset itse olivat liian velttoja taistelemaan oman maansa puolesta. Siirtomaaisäntinä ranskalaiset olivat varsinaisia sikoja.
    Yksi asia, mistä Hocinen kanssa keskustelin, oli se, että Algeriassa tippui alas lentokone, eikä mikään länsimainen media edes noteerannut sitä, vaikka kuolonuhreja oli satoja. Algerialaisten hengellä ei kerta kaikkiaan ole väliä, muutenhan paljastuisi kiusallinen historia ranskalaisten kanssa.
    Noin muuten, öö, mikä Tarzan, Weißmüllerkö? Mä olen niin pettynyt, että viidakkokohtauksia kuvataan missään muualla kuin viidakossa. Ylipäätään, kaikki kohtaukset, mitkä tapahtuvat jossain maantieteellisessä sijainnissa, pitäisi kuvata juuri siellä.
    Sinua kiinnostavat rotat, minua taas tipit ja geokätköpurkit.

    • Kiitos Stacy! Tuosta Algerian verisestä historiasta mekin olemme täällä oppaidemme kanssa keskustelleet ja toki se tulee vastaan monessa paikassa olevia marttyyrien muistomerkkejä katsellessakin. En ole vielä perehtynyt sen tarkemmin tuohon Tarzan-väittämään, pitänee tutkia 🙂

  • Teidän matkakohteet ovat kyllä varsin inspiroivia. Ei ollut ensimmäinen kerta kun jouduin kaivamaan kartan esiin ja tarkistamaan, missä kohde tarkalleen sijaitsee. Oikealla mantereella sentäs oltiin. Pahoittelut sivistymättömyydestäni! 😀

    • Kiitos Outi! Algeria on kyllä sen verran lähellä Eurooppaa ja sen verran iso maa, että taisi sentään aika helposti löytyä 🙂

  • En minäkään osaisi osoittaa oikeaa maata maailmankartalla, jos kysyttäisiin, missä Algeria on. Mutta paljon tekemistä siellä ainakin vaikuttaa olevan! Minua kiinnostaisi kovin, millaista ruokaa Algeriassa syödään. Jotenkin on sellainen kutina, että pohjoisafrikkalainen keittiö on yleensä aikas herkullista.

    • Kiitos Sunna! Kokemuksemme Algerian ruuasta olivat vähän sitä tasoa, että kyllä täällä hengissä pysyy, mutta kovin herkullisiin vaihtoehtoihin emme törmänneet, mutta katsotaan, ehkä jotain voimme siitäkin kertoa.

  • Algeria vaikuttaa mielenkiintoiselta maalta. Toivottavasti saavat turismin jaloilleen ja kunnostettua sisällissodassa hajonneet rakennukset kuntoon. Olisi sopivan lähellä tarjolla varsin eksoottinen kohde myös meille suomalaisille. Pohjois-Afrikan kohteet on valitettavasti hiipuneet reissaajien silmissä viime vuosien tapahtumien johdosta.

    • Kiitos Rami! Tuo Algerian läheisyys innosti meitäkin lähtemään tänne vaikka lomapäiviä olikin vain nimeksi (+ pääsiäinen). Eli sikäli olisi tosiaan hyvä kohde eurooppalaisille, kunhan hiukan avautuisi ja saisi turisti-infran parempaan kuntoon. Mutta niille, jotka haluavat nähdä maan ennen niitä “tylsiä turreja”, niin nyt on oikein hyvä aika käydä täällä!

  • Algeria on kohde, joka itseänikin kovin kiinnostaisi – toiveissa oli ehtiä sinnekin kun Tunisiassa asuin mutta Arabikevät piti sen verran varuillaan (ja työn kautta kiireisenä) että haaveksi jäi. Tyydyn siis matkailemaan virtuaalisesti teidän kauttanne 🙂

    • Kiitos Erja! Meillä taas Tunisia on vasta haaveissa. Katsotaan nyt, miten siellä tilanne kehittyy. Kaipa sinnekin voisi vieläkin mennä, mutta taidamme silti nyt ensin valita muita kohteita, kun niitäkin “listalla” on.

  • Itselläkin aika huono tietous Algeriasta, joten innoissani opin uutta. En yhtään tiedä, mitä Algerialla on turisteille tarjota. Historiasta olisi mielekiintoista kuulla lisääkin. Mielenkiintoinen matkakohde tosiaan!

    • Kiitos Anna! Algeriassa on ainakin mahtavasti historiaa ja ainakin juuri nyt ihmisiä, jotka ovat todella iloisia siitä, että tulet käymään!

  • Toivottavasti oli hyvä kalaravintola, jos joutui tunnin odottamaan. Lyhyillä reissuilla “turhaa” jonottamista pyrin välttämään, mutta joskus jos on aikaa, valitsen ravintolan, johon on pitkä jono. “Pakkohan sen on olla hyvää!”. ;-p

    • Kiitos Lotta! Kyllä tässäkin tapauksessa jonottajien määrä “takasi” laadun. Ja toisaalta olimmekin kyllä tauon tarpeessa, joten vaikka ruokaa sitten pöydässä, Välimeren rannalla, auringossa istuskellen, hetken joutuikin odottamaan, niin joutihan sitä …

  • Taitaa olla kyseessä sukupolviero, sillä itse rupesin liittämään Algerian Ranskaan mielessäni vasta, kun tarpeeksi monen ranskalaisen työtoverin sukujuuret paljastuivat algerialaisiksi.

  • Seurasinkin reissuanne Facebookin kautta ja luen varmasti postauksetkin! Kuten Jennilläkin ylempänä, minulla on paljon ranskalaisia ystäviä, joilla on algerialaistaustaa eli siinäkin mielessä kiinnostaa tämä itselle tuntematon maa!

  • Hyvä ensivaikutelma Algeriasta! Ihanan valkoisia taloja, arabikulttuuria sekoittuneena siihen ranskalaisuuteen ja esteettisyyttä. Arkkitehtuuriin hurahtaneena lukisin mielelläni siitä lisääkin ja ruuasta toki myös.

  • Aivan sama minulla, kuten tossa aiemminkin mainittiin, että ensin piti tosiaan kaivaa kartta esille. En ole koskaan edes ajatellut matkustavani sinne, mutta kun luki kirjoitustasi, niin pelkästään jo tästä sai mukavasti yleissivistettyä itsensä. Ja historiasta lukisin mielelläni vielä lisää 🙂

    • Kiitos Teija! Maabongaus on siitä kiva harrastus, että päätyy mitä “ihmeellisimpiin” maihin.

  • Olipa kiva lukea poikkeavasta kohteesta, ja sellaisesta joka ei tulisi ihan ensimmäisenä mieleen omalle toivelistalle. Wikipediasta piti kaivaa lisätietojakin, ja tässä yksi minua luonnon- ja maailmanperintökohteiden ystävänä miellyttänyt fakta jonka löysin:

    “Algeriassa on kolme kansallispuistoa rannikolla, viisi vuoristossa, yksi arolla ja kaksi Saharan autiomaassa. Tassili n’Ajjerin vuoristoinen kansallispuisto maan eteläosassa on Unescon maailmanperintökohde.

    • Kiitos Johanna. Saharassa olisi varmasti ollut paljon lisää mielenkiintoista nähtävää, mutta aika ei tällä kertaa ainakaan riittänyt.

  • Viehättävän ja aika ranskalaistyyppisen näköistä Algiersissa tosiaan!
    Menittekö te sinne ihan itsenäisesti vai järjestetyllä matkalla? Rupesi kohde kovasti kiinnostamaan, myönnän tosin että se mielessäni tuntuu jotenkin vaaralliselta. Tämä perustunee paljolti maan 90-luvun tilanteeseen ja myös käsitykseen että siellä kenties piileskelee terroristisoluja yms nykyään. Piti oikein katsoa mitä UM siitä sanoo, siitä päättelin että sinne voisi mennäkin. Tietoni Algeriasta perustuu lähinnä Camusin Ruttoon ja Gillo Pontecorvon ohjaamaan 60-luvun leffaan Taistelu Algeriasta…

    • Kiitos kommentistasi Hannele! Palaan matkan käytännön yksityiskohtiin vielä omassa jutussa, mutta lyhyt versio on, että Startlight Tours kasasi sen meille toiveittemme mukaisesti. Matka oli sikäli järjestetty, että meillä oli kummassakin kaupungissa opas ja auto käytettävissämme, mutta ryhmänä siis vain me neljä, eli matkustimme toisen pariskunnan kanssa.
      Algerian turvallisuustilanteesta vähän jo tässä jutussa.

  • Algeria. Eipä tulisi mieleen sinne ihan ensimmäiseksi matkustaa. Ensimmäiseksi tulee mieleen terrorismi, turvallisuustilanne, algerialaiset Euroopassa. Pohjois-Afrikka on kyllä kokematta, joten onhan sinne kuitenkin joskus päästävä. Mieluummin Algeria kuin Egypti!

  • Kiitos Meri! Meilläkin oli Pohjois-Afrikka vielä kokematta ja päädyimme nyt sitten aloittamaan tästä. Ainakin pohjoisen kaupungeista selvisimme ihan kivasti 🙂

  • Ehdottomasti itseä ainakin kiinnostaa lukea lisää Algeriasta! 🙂 Voisi olla jopa potentiaalinen matkakohde itselle, kun haluaa jotain vähän erilaista.

    • Kiitos kommentistasi! Kyllä Algeriassa on paljon kaunista, eli suosittelen!

    • Kiitos Jenna! Marokon rinnalla Algeriakin on ihan harkitsemisen arvoinen. Kuten varmaan Tunisiakin, vaikka se taitaa näistä maista tällä hetkellä olla turvattomimman maineessa.

  • Oliko tunnin raflaan jonottaminen sen arvoista? Lähinnä vaan ajattelin, kun en itse kestäisi kahta minuuttia pidempään, edes Algeriassa 😉

    • Kiitos kommentista! No oli se selkeästi rannan suosituin ravintola ja ulkoilmaravintola on kyllä Suomen talven jälkeen jonkin arvoinen juttu.

  • Kukkakauppias on aika äkäisen näköinen…. : ) Samaa muuten mietin, kun Sir Bizler yll. Miksi just siihen ravintolaan piti päästä?

    Algeria kohteena kiinnostaa. Vaikea sanoa, mikä kiinnostaisi eniten, kun yleistiedot maasta on niin hatarat. Eli kaikkki kelpaa.

    • Kiitos Anna! Kukkakauppiaan kanssa noudatin taas sitä, että kuvasin häntä sen verran kauan, että olisi ehtinyt hyvin kieltääkin kuvaamisen niin halutessaan, mutta valitsi sitten vaan ehkä hiukan kyllästyneen ilmeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.