Valokuvien jälkeen?

… vaiko sittenkin vaan niiden vaihtoehtona?

Lonely Planetin uutiskirjevirrassa pysähdyin hetki sitten yhteen, jonka pääaiheena oli Sketching for travellers: reasons to swap your smartphone for a pencil or paint.

Juttu aloittaa kaukaa historiasta, luolapiirroksista, ja jatkaa nykymaailman kuvatulvaan katsojan näkökulmasta ja kuvaajan haasteisiin yhä nopeammin kasvavien valokuvakirjastojen kanssa.

Vaihtoehdoksi tarjotaan kameran vaihtamista kyniin, väreihin ja luonnoslehtiöön. Piirros  ei synny hetkessä kuten valokuva, mutta samalla piirtäjä tulee todella kiinnittäneeksi huomiota näkymän kaikkiin yksityiskohtiin. Piirros yhdestä paikasta, toinen toisesta ja luonnoslehtiöstä syntyy kokonainen matkapäiväkirja!

Urban sketching

Piirtämiselle, Urban sketching, on jopa määritelty periaatteet, sisältäen kahdeksan periaatetta, kuten esimerkiksi:

• piirros tehdään paikan päällä (viimeistelyn tukena voi kuitenkin käyttää valokuvaa),
• piirros on totuudenmukainen
• kuvat valmiista piirroksista jaetaan verkossa.

(Kaikki periaatteet voit halutessasi lukea Lonely Planetin jutusta.)

Lonely Planetin mukaan ilmiö on nousemassa maailmalla ja asian tiimoilta järjestetään näinä päivinä Manchesterissa tapaaminenkin. Paikalliset ryhmät eri puolilla maailmaa järjestävät silloin tällöin tilaisuuksia, jossa kokoonnutaan puoleksi päiväksi yhdessä piirtämään jotain valittua kohdetta. Suomessa omaa Urban Sketchers -ryhmää ei vielä taida olla, mutta järjestön sivulta voi halutessaan katsoa muutamia Suomi-aiheisia piirroksia. Ja maailmalla liikkuessaan voi varmasti mennä tällaiseen tapaamiseen mukaan, jos sellaisen onnistuu verkosta löytämään.

Tämän jutun otsikkokuva on Suomessa jonkin aikaa oleskelleen T K Justin Ngin piirros kuten alla olevat kaksi työtä (hänen luvallaan). Lisää piirroksia Helsingistä ja mm. Tukholmasta voit ihailla halutessasi hänen Instagram-tilillään (IG:tkjustinng).

Kuvia suomalaisilta

Vaikkakin Lonely Planetin jutussa myös korostetaan, että kaikki osaavat piirtää, kukin omalla tyylillään, niin en sittenkään usko, että blogissamme valokuvat ihan hetkeen vaihtuvat piirroksiin, vaikka piirroksiakin olen blogeissa jo nähnyt.

Matkalla lähelle ja kauas blogin Utö-jutussa huomasin äskettäin käytetyn myös muutamaa piirrosta saarelta.

Ainoa oma kouluaikainen työni, jonka olen säilyttänyt kaikki nämä vuodet, ja joka on meillä jopa seinällä esillä, on tämä.

Joskus olen kyllä miettinyt, että voisi olla kiva osallistua vaikka akvarellikurssille.
Viime syksyn lehtikirjoituskurssille mennessäni näin Malmitalon käytävässä muiden töitä ja ihastuin mm. tähän – olisi käynyt vaikka minunkin omakuvakseni!

Prisma – valokuvasta taidetta

Akvarellikurssia odotellessani taidan tyytyä uuteen suosittuun Prisma -kuvankäsittelyohjelmaan (saatavina toistaiseksi vain iPhonelle, myöhemmin myös Androidille).

Prismalla valokuvan saa muutettua haluamansa tyyliseksi taiteeksi. Alla muutama tähän mennessä kyseisellä ohjelmalla tekemäni kuvapari, josta saa ehkä vähän käsitystä siitä mihin se pystyy. Kuvan muokkaamiseen on tarjolla lukuisia eri tyylejä, joiden kaikkien kokeileminen on ehkä hiukan hidasta puuhaa, mutta useimmiten joku niistä tuntuu tiettyyn kuvaan heti oikealta. Myös ”taide-efektin” voimakkuutta voi halutessaan säätää, mutta näissä ensimmäisissä kokeiluissani olen yleensä käyttänyt ”koko tehoa” – ainakin katsojalle on selvää, että kuvaa on muokattu, eräänlaista rehellisyyttä kuvankäsittelyssä sekin mielestäni.

Käy tykkäämässä Meriharakan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa kuviamme ja kommenttejamme myös Instagramissa (@Meriharakka) ja Twitterissä (@Meriharakka1)!