Osattiin sitä ennenkin, eristäytyä. Ranskan Guyanassa, pienen Kouroun kaupungin edustalla on kolmen saaren ryhmä, joka tunnetaan nimeltä Pelastuksen saaret, ranskaksi Îles du Salut, englanniksi Salvation Islands. Saariryhmän nimi juontaa aikaan, jolloin mantereella työskennelleet lähetyssaarnaajat muuttivat saarille mantereella levinnyttä ruttoa pakoon.
Edellisessä, Vanki nimeltä Papillon -jutussa, joka kertoi Saint-Laurent du Maronin vankilasta, lupailin mahdollisesti juttua myös näiltä saarilta, jossa itse emme käyneet, mutta ystävämme Pirjo ja Harri kävivät kaksi vuotta sitten. Pirjo etsi ystävällisesti muistiinpanojaan ja valokuviaan tuolta matkalta ja tässä se nyt tulee, nojatuolimatka Pelastuksen saarille.
Päiväretki suuntautui saarista kahdelle, Île Royalelle ja Île Saint-Josephille. Pirunsaarelle rantautuminen ei onnistu, sillä saaren kivisillä rannoilla ei ole rantautumiskelpoista laituria – aikoinaanhan sinne kuljettiin viereiseltä Île Royalelta kaapelivaunulla. Île Royale on kuitenkin lähellä Pirunsaarta, Île du Diablea, ja saaresta onkin parikin kuvaa tässäkin jutussa. Itse olin yllättynyt siitä miten lähellä Pirunsaari on Île Royalea, sillä elokuvista minulle oli jäänyt mielikuvaa yksinäisestä korkeasta saaresta, mutta todellisuudessa saari onkin aika lähellä muita saaria, eikä niin korkeakaan, ainakaan toiselta laidaltaan. Toisaalta pakenemisessa Île Royalelle ei olisi ollut paljon järkeä, sillä vankilasaarihan sekin oli.
Saariryhmä sijaitsee n. 15 kilometrin päässä Kourousta. Muista turisteista ei muuten Pelastuksen saarilla tai Kouroussa ollut haittaa, ei edes pari vuotta ennen korona-aikaa.
Île Royale
Île Royale oli aikoinaan saarille sijoittuneen vankilajärjestelmän pääsaari, hallinnollinen keskus ja työleiri. Siellä oli verstaita, vankien asuintiloja niin ryhmä- kuin yksityisselleinä ja vankilan toimintaan liittyviä välineitä kuten esimerkiksi giljotiini.
Onnekkaimmilla tuomituilla oli perhe tai ystäviä, jotka saattoivat lähettää heille rahaa, joka helpotti elämää jossain tilanteissa. Vartijat pitivät kuitenkin tyypillisesti itsellään ainakin neljäsosan vangille lähetetystä rahamäärästä.
Aikoinaan saaret oli hakattu puuttomiksi, mutta nyttemmin metsä on kasvanut takaisin näille trooppisille saarille ja monin paikoin saarilla on maassa paksulti kookospähkinöitä.
Île Saint-Joseph
Jos saarille pääseminen edusti rangaistuksen kovenemista Saint-Laurent du Maronin vankilaan päätyneille, niin Île Saint-Joseph oli edelleen rangaistuksen koveneminen Île Royaleen verrattuna. Île Saint-Joseph oli vankila vankilassa eli siellä sijaitsivat rangaistussellit, joissa kohtelu oli erityisen kovaa. Monet kuolivat saarilla sairauden ja ankarien olosuhteiden vuoksi. Terveydenhoitoa oli tarjolla vain hyvin rajallisesti, hyttysiä ja sen myötä trooppisia sairauksia sitäkin enemmän. Kummallakin saarella on hautausmaita: vankien kuolleisuus Ranskan Guayanan vankiloissa oli luokkaa 75 prosenttia.
Pirunsaari (Ile de Devil)
Pirunsaarelle sijoitettiin lähinnä poliittiset vangit, joista kuuluisin oli Alfred Dreyfus.
Alfred Dreyfushan oli juutalainen ranskalainen upseeri, joka tuli tunnetuksi niin sanotusta Dreyfusin tapauksesta, jossa hänet tuomittiin vuonna 1894 syyttömänä. Syytteessä hänen väitettiin paljastaneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Tuomio oli elinkautinen vankeus Kouroun kaupungin kohdalla olevalla Pirunsaarella.
Myöhemmin, 1898, selvisi, että oikea syyllinen oli Ferdinand Walsin Esterházy, jota ei kuitenkaan koskaan tuomittu. Hän pakeni Englantiin, jossa hän eli salanimellä lopun elämänsä.
Dreyfus tuotiin Pirunsaarelta takaisin Ranskaan kesäkuussa 1899. Häntä vastaan aloitettiin uusi oikeudenkäynti sotaoikeudessa, joka tuomitsi hänet uudelleen maanpetoksesta. Sotaministeri armahti kuitenkin Dreyfusin kymmenen päivän kuluttua terveydellisten syiden takia ja vuonna 1906 hänet julistettiin lopulta kokonaan syyttömäksi. Sittemmin hän sai majurinarvon ja kunnialegioonan jäsenyyden vielä samana vuonna.
Pirunsaari on muuten usein listattuna maailman pahimpien vankiloiden listoille. Se on mukana esimerkiksi tällä Kerran elämässä -sivuston listalla.
Jutun otsikkokuva on Île Saint Josephin hautausmaalta, kuvassa taustalla Pirunsaari. Muista kuvista poiketen otsikkokuva on Wikimedian vapaasti käytettävistä kuvista saarelta – muut kuvat, ellei toisin ole mainittu, ovat ystäväni ottamia.
Kouroun avaruuskeskus
Retket Pelastuksen saarille lähtevät pienestä Kouroun rannikkokaupungista. Pelastuksen saarien ohella kaupunki tunnetaan Kouroun avaruuskeskuksesta.
Matkaystäväni Pirjo on avaruusfani, joten siinä missä me pystyimme olemaan menemättä Kourouhun, se oli Pirjolle yksi matkan pääkohteista. Kouroussa toimivat ESA, Euroopan avaruusjärjestö, Ranskan avaruushallinto ja Aerospatiale, ranskalainen ilmailualan yritys. Keskuksesta lähetetään avaruuteen kolmen eri kokoluokan raketteja, joista kapasiteetiltaan suurin on ranskalainen Ariane 5, joka pitäisi kuluvan vuoden mittaan korvautua Ariane 6:lla.
Ranskan Guyana on valikoitunut avaruuskeskuksen paikaksi, sillä se on lähellä päiväntasaajaa, jolloin raketti saa jo lähdössä lisäapua maan pyörimisestä 15-30 %, hurrikaaneja ei ole ja valtameren läheisyys minimoi mahdollisten epäonnistuneiden laukaisujen haitat asutuille alueille. Rakettien laukaisuja on tätä nykyä tusinan verran vuodessa, puolet Arianella ja loput eurooppalaisilla Vega ja venäläisillä Sojuz-raketeilla.
Ystäväni, jota siis voi kutsua alan harrastajaksi, on nähnyt myös Saturn V kantoraketin, niin Cape Kennedyssä kuin Houstonissa.
Avaruuskeskukseen pääsee tutustumaan muutaman tunnin mittaisella bussikierroksella. Alue on laaja rämeinen, kaimaanien kansoittama alue, jossa on siellä täällä laukaisualustoja (jokaiselle rakettityypille omansa) ja kokoonpanorakennuksia. Bussi pysähtyy kierroksella pariin otteeseen ja lopuksi avaruuskeskuksen toimintaa esitellään ohjauskeskuksessa videoilta.
Teillä on kiva blogi. En matkailijana ole saariin sen suuremmin tutustunut. Tämähän oli mielenkiintoinen löytö.
Kiitos Eveliina! Me taas usein ihan hakeudumme saarille – emme tosin näille, mutta onneksi löytyi ystävä, joka oli hakeutunut!
On helppoa kyllä uskoa, että kohde on erittäin rauhallinen. Olin lapsena erittäin kiinnostunut avaruuteen liittyvistä asioista, mutta nykyään huomattavasti vähemmän. Olisi tuo avaruuskeskus silti todella kiinnostava paikka.
Kiitos Mikko! Paitsi Ranskan Guyana, niin kaikki nämä pienet valtiot tuolla koillisrannalla ovat kohteita, joissa muut turistit eivät juuri häiritse :-)
Muistan hyvin elokuvan Vanki nimeltä Papillon. Katsoimme vanhemmiltamme salaa tuon vanhan 1973 vuoden leffan videolta ja meistä se oli kaverini kanssa todella jännittävä. Uutta versiota en ole edes nähnyt. Ehkä pitäisi sekin katsella.
Erittäin mielenkiintoisia saaria ja vankilat ovat aina kiinnostaneet minua. Ensimmäinen vankila missä ole käynyt oli Patarei Tallinnassa. Ensimmäinen reissu tehtiin viimeisen vankilajohtajan opastuksella oli muuten mielenkiintosia tarinoita. Myös Kakolassa Turussa ehdin käydä viimeisellä kierroksella ennen kuin sen saneeraus asunnoiksi alkoi. Näillä saarilla olisi ollut minulle paljon katsottavaa.
Omalla tavallaan myös avaruuskeskus olisi kiinnostanut minua joten varmaan sinnekin olisin halunnut mennä.
Kiitos Marjo! Sen verran vanhempaa ikäluokkaa taidan olla, että 70-luvun puolivälin jälkeen ei enää tarvinnut katsella leffoja salaa vanhemmilta. Uusin versio löytyy vaikka Helmetistä sitten kun kirjastot taas aukeavat.
Onpa mielenkiintoinen paikka, avaruuskeskus ja tuo majakka herättivät oitis kiinnostuksen. Saarilla on oma viehätyksensä juuri niiden eristyneisyyden vuoksi ja etenkin kun tuolla on vankilakin ollut. Itse en kyllä toisaalta kovin usein saarilla vieraile.
Kiitos Anne! Pirunsaarella ei muuta taida koskaan olla ollutkaan kuin vankila, eli se on puhtaasti vankilasaari. Minua saaret kiehtovat ja lähimatkailussakin olen niitä suosinut, esimerkiksi Ahvenanmaata, Gotlanti ja viimeisimpänä Bornholm.
Kiitos, tätä olikin odotettu! Ja Île Royale/Pirunsaaren päälle pääsi vielä kurkistamaan keskellä viidakkoa sijaitsevaan avaruuskeskukseenki. Linkkasin tämän Kerran elämässä -sivuston vankila-artikkeliin, tuo hyvin lihaa luiden päälle Pirunsaariosuuteen.
Kiitos – niin kommentistasi kuin linkkauksesta!