Mathildedaliin on pääkaupunkiseudulta hiukan matkaa – ei kuitenkaan liikaa, etteikö siellä voisi pistäytyä vaikka teatteriretkellä. Kesäteatteri kerran kesässä tai kaksi parhaassa kuuluu kesään. Teatteri PROvinssi tarjoaa tänä kesänä parikin vaihtoehtoa läntisellä Uudellamaalla ja ihan vähän matkailustakin kiinnostuneina valitsimme tietysti pakettimatkan Rodokselle! Toni Enholmin ohjaama näytelmä Loma perustuu Risto Jarvan käsikirjoitukseen ja taitaakin tarinana olla tuttu ainakin useimmille vähän varttuneemmille katsojille. Näytelmä jatkaa Mathildedalissa aina elokuun ensimmäiselle viikolle asti, eli vielä ehtii!
Jos parin tunnin automatkan jälkeen asettuu turhankin mukavasti lämpimässä kesäillassa Mathildedalin kesäteatterin istuimille odottamaan näytelmän alkua saattaa havahtua viimeistään kapteenin kuulutukseen “Cabin crew take your positions!” – matka Rodokselle alkaa. Pankkivirkailija/runoilija Aimolle matkan kohde selviää kuitenkin vasta siinä vaiheessa kun kone on laskeutumassa Rodokselle, sillä hänhän oli matkalla Innsbruckin talviolympialaisiin, mutta kuten kunnon komediassa kuuluukin, asiat eivät aina mene niin kuin on suunniteltu. Lisää komediaa syntyy tietysti Aimon varusteita, matkalaukussa on ex-vaimon hepeneitä, mutta sukset ovat sentään pysyneet matkassa!
Huonetoveriksi Aimolle sattuu lomaileva toimittaja Marjukka, joka on päättänyt pitää lomaa ainakin miehistä ja tupakasta, mutta kaikkihan ei aina elämässä mene niin kuin suunnittelee. Sopu sijaa antaa, kun muutakaan vaihtoehtoa ei pienessä hotellissa ole ja viikon mittaan yllättävä pari ellei nyt rakastukaan, niin ainakin pitää huolta toisistaan.
Näyttelijät, niin Aimoa näytellyt Esa Nummela kuin vaikka Marjukkaa näytellyt Riikka Koli, taitavat kaikkikin olla viihteen(kin) sekatyöläisiä, mutta hyvää työtä he tekevät, kaikki!
Kunnon 70-luvun pakettimatkan tapaan viimeistään tervetulotilaisuudessa katsojakin tutustuu koko ryhmään. Nuori, vasta häitään suunnitteleva, pariskunta Seija ja Jukka, työkaverit Kari ja Ossi ja lääkäri, vaiko peräti ylilääkäri, Valma. Kieliä ei pakettimatkalla tarvitse osata, mutta sehän ei haittaa, sillä suomalainen opas, Katri, huolehtii kaikesta. Jukan tankeroenglannista irtoaa kyllä muutamakin hymy: We are all champions – olemme kaikki herkkusieniä tai How many boys – koira meni pois :-)
Ihmissuhteita, retkiä ja porsasjuhlia
Rodokseen tutustutaan retkillä, joihin Aimo käyttääkin heti kaikki rahansa, sillä hän on iskenyt silmänsä kauniiseen oppaaseen, Katriin. Patsasretki kertaa todella hienosti kaikki kreikkalaiset jumalat ja Akropoliksenkin pääsee näkemään, tosin vain pienoismallina. Kaupunkiretkellä nähtävyydet vilahtavat ohi milloin bussin oikealla milloin vasemmalla puolella, oliivipuita, viiniviljelmiä, temppeliraunioita – juuri niin kuin äskettäin Kreetalla tekemällämme Knossoksen retkellä. Rodoksella kun ollaan, niin jossain vaiheessa ohitetaan Rodoksen kolossikin! Tässä kohtaa tiedostava matkabloggaaja, jotka itsekin ei niin kauan sitten vietti viikon Rodoksella, kohottaa kulmiaan, sillä kukaan ei ole nähnyt Rodoksen kolossia tuhansiin vuosiin. No, ehkä retkibussi kiemurteli pienen kauniin Koskinoun kylän kapeilla kujilla ja opas tarkoitti kuvia seinämaalauksissa.
Pakettimatkat tiiviissä ryhmässä ovat tainneet jäädä 70- tai viimeistään 80-luvulle, mutta kesäteatteriin nostalgia sopii. Hotellin ravintolassa syödään suomalaisia ruokia ja hurrataan yhtenä ryhmänä Helena Takalon olympiakullalle. Viikon päätteeksi tarjolla on matkapakettiin kuuluvat possujuhla. Muuten hotelli ei olekaan all-inclusive, mikä on sääli, sillä Aimollahan ei ole rahaa, ei edes ruokaan ja maha kurniikin viikon edetessä aina pahemmin ja pahemmin. Mutta nälkiintynyt runoilija taitaakin olla parempi kuin hyvin syönyt runoilija.
Soolomatkailijat, etenkin miespuoliset, Kari ja Ossi, tekevät parhaansa, toisiaan kampittaen, yrittäessään valloittaa Valmaa, joka nauttii saamastaan huomiosta. Välillä elämä kaukana kotoa alkaa tuntua todellisemmalta kuin kotona ja ajatus, että mitäs jos jäätäisiin tänne, saa sekin sijaa. Mutta siinä missä nykyisin jäädäänkin nomadeina maailmalle, niin nämä matkalaiset palaavat kyllä lopuksi sittenkin kotiin elettyään hetken unelmaa.
Nuori pari harjoittelee silloin tällöin tulevaa yhteiselämää basaarista ostetun nukkepariskunnan avulla. Ihan paras lohkaisu oli kuvitelma, että “sitten ne istuu tässä ja katsoo yhdessä vaikka jonkun hyvin Risto Jarvan elokuvan”.
Matkailuvinkkejä
Ihmisten tarinoiden ja Rodoksen nähtävyyksien lomassa näytelmä tarjoilee myös matkailuun liittyviä hyviä vinkkejä. Esimerkiksi miten pakata viikon pakettimatkalle. Useimmilla matkassa on vain pari vaatekertaa. Marjukan aikakauteen loistavasti sopiva mekko käy joka tilanteeseen. Toisen, iltamekon, voikin sitten ostaa paikan päältä. Aimo askartelee hiihtopiposta ihan kelvolliset uimahousut. Täydet pisteet siis Sanna Leppäsen puvustukselle! Myös soolomatkailuun kannustetaan – vain onnelliset, toisiaan syvästi rakastavat matkustelkoon yhdessä. Ehkä me sitten olemme näitä jälkimmäisiä, kun työmatkoja lukuunottamatta olemme tavanneet yhdessä maailmalla liikkua. Kävisikö ohjeeksi myös viisaus: “Antiikin sankareita emme ole, gigoloiksi emme tule, olkaamme siis suomalaisia”?
Mathildedaliin emme tällä kertaa ennen näytelmää nautittua iltapalaa lukuunottamatta perehtyneet, mutta eiköhän monet asiat siellä ole ennallaan muutaman vuoden takaiselta vähän pitemmältä tutustumismatkaltamme:
Jos tulet Mathildedaliin vaikka teatteria varten, mutta jo päivällä, niin Matildanjärven kierros voisi myös olla hyvä kohde vetreyttää autossa ehkä jäykistyneitä lihaksia:
(Kävimme katsomassa näytelmän pressilipuilla.)
Kesäteatteri varmaan tosiaan kuuluisi kesään. Enpä oikein edes tiedä, minkä takia ei ole tullut käytyä, kun luulen että molemmat siitä nauttisimme. Tämä voisi olla erityisen hyvä kohde juuri meille, kun samalla tosiaan voisi yhdistää siihen Matildanjärven kierroksen.
Kiitos Mikko! Vähän nuo ainakin pääkaupunkiseudulla vaativat panostamista, siis kesäteatterivierailut, kun monesti kiinnostavimmat ovat juuri maakunnissa, missä kait monet ihmisetkin kesällä. Joskus käytiin Suomenlinnassa, mutta ei sekään ihan “pistäytymiskohde” ole venekuljetusten takia.
Tämä on varmasti loistava näytelmä, voisin hyvin kuvitella itseni katsomoon nauttimaan epäilemättä hauskasta ja vauhdikkaasta teatteriesityksestä.
Itse olen ehdottomasti kesäteatterien ystävä, harmikseni tälle kesää en vielä ole ehtinyt katsomaan yhtäkään esitystä edes täällä lähiseudulla.
Kiitos Virpi! Tämä taisi tänä kesänä olla useammankin kesäteatterin ohjelmistossa :-) Nyt taidetaan jo viedä viimeisiä esityksiä niin tästä kuin kesäteattereissa yleensä, mutta ensi kesänä sitten taas!