Mathildedal on yksi Etelä-Suomen ruukkikylistä ja vaikkakin viimeisimmät kokemuksemme Fiskarsista, jonne erehdyimme yrittämään antiikkimessujen aikaan olivat luotaantyötäviä, niin Mathildedal vaikutti lukemani perusteella jotenkin suloiselta. Myös ajatus suklaasta tuntui … herkulliselta … joten päädyimme yöpymään koronakesän ensimmäisellä kesäretkellä Mathildedalissa Petri’s Chocolate Bed & Breakfastissa.
Saavuimme Mathildedaliin alkuiltapäivästä Lohjan suunnalta vierailtuamme sitä ennen Paavolan Tammella (tai niinhän me vielä siinä vaiheessa luulimme). Teijon kansallispuiston kohdalla usko siitä, että täältä löytyisi joku kyläkin alkoi jo pettää, mutta sieltähän se kuitenkin putkahti esiin, Petri’s Chocolate ja suklaapuoti ja kahvila ihan ensimmäisinä. Kassi huoneeseen, suklaapuodista muutama pala suklaata evääksi ja olimme valmiita tutustumaan ruukkikylään, jalkaisin tietysti, sillä täällä kaikki on kävelyetäisyydellä.
Retki ruukkikylässä
Matkalla rantaan ohitimme, vielä tässä vaiheessa, Kyläravintola Terhon ja muutaman muunkin Mathildedalin majoitusvaihtoehdon. Alpakkaniityn kohdalla oli sentään pakko pysähtyäkin. Lämpimän kesäpäivän aurinkoisena iltapäivänä ne kuitenkin vain lepäilivät tylsän näköisinä ruohikossa. Hyvä, että oli lämmintä, sillä turkkia niillä ei nyt ollutkaan, mitä nyt hiukan silmien ja suun ympärillä, muu oli keritty Ruukin Kehräämön alpakan villan raaka-aineeksi.
Alkukesästä, koronarajoitusten vasta juuri edes sen verran lievennyttyä, että ravintolat ja kahvilat saattoivat olla auki (11-12.6.2020), marinassa oli vielä suloisen hiljaista ja rauhallista. Ravintoloiden ja myymälöiden mielestä ehkei niin suloista, mutta ehkäpä kesän edetessä tänäkin kesänä meno vielä vilkastuu. Poikkeuksellisesti tuimme sentään edes yhtä yrittäjää pienellä ostoksellakin. Ostimme Kaarnalaivasta uuden selänpesuharjan. Melkein tarpeeseen, sillä hyvien harjojen löytäminen markettien valikoimista on haastavaa, joten sellainen kannatti ostaa jo vähän ennakoivastikin. Enpä muuten muista, että olisin koskaan ennen käynyt harjakaupassa, eli kaupassa, jonka päätuotteena on käsinsidotut harjat. Harjoja olikin sitten joka lähtöön, monessa koossa ja värissä!
Ruukin kehräämön puodissa ihastelimme alpakanvillavalikoimia ja afrikkalaisen villisilkin väriloistoa, mutta onnistuin ohittamaan houkutukset. Lopputuloksena olisi todennäköisesti kuitenkin ollut vaan monta vuotta keskeneräisenä valmistumistaan odottava käsityöaloitus. Sitäpaitsi, vaikka alpakan villa onkin pehmeimmästä päästä, niin riski sille, että kokisen lopputuloksen kuitenkin kutittavan, olisi ollut aika suuri. Kashmirneuleista olen ajoittain onnistunut pitämäänkin, tosin nyttemmin kashmiristakin useimmiten vaan osana puuvillaa, villan tuntua antamassa.
Kyläleipurilta olisimme saattaneet ostaa vaikka saaristoleipää kotiinkin vietäväksi, mutta iltapäivällä kaikki leivät oli jo myyty. Seuraavana aamuna emme enää jaksaneet odottaa leipomon aukeamista (kello 11), vaan olimme silloin jo jatkaneet matkaa Häntälän notkoille.
Kyläravintola Terho
Kyläravintola Terhoa väitetään Mathildedalin sydämeksi ja niin vaan mekin palasimme sinne nauttimaan myöhäisen lounaan/aikaisen illallisen. Lankkupizzat ja olutlauta tekivät kauppansa. Kauniina päivänä terassilla oli sopivan väljääkin, mutta kuitenkin sen verran väkeä, että paikassa oli kiva tunnelma. Tunnelmaa toki loi myös mukavantuntuinen omistautunut henkilökunta.
Aterian jälkeen kiersimme vielä pienen osan Mathildedalin ja Teijon kansallispuiston rajalla kulkevasta 5,5 kilometrin Matildanjärven kierroksesta ja leikittelimme hetken ajatuksesta pulahtaa uimaan Matildanjärveen, mutta vielä jäi talviturkki heittämättä.
Petri’s Chocolate
Petri’s Chocolate toimii vanhassa keltaisessa kyläkoulussa. Suklaapuodin ja kahvilan lisäksi rakennuksessa on seitsemän huoneen Bed & Breakfast. Syystä tai toisesta saimme kulmahuoneen (huone 5), jota emme kuitenkaan erityisesti suosittelisi – eli jos haluat majoittua täällä, niin pyydä jotain muuta huonetta! Kulmahuoneen toisen ikkunan edessä on nimittäin portaat yläkerran asuntoon ja siinä missä huoneesta näkee portailla kulkijat, niin samaisilta portailta näkee tietysti myös huoneeseen. Lisäksi huone on pieni, sängyn, pienen penkin ja korituolin lisäksi siinä ei ole muita kalusteita, esimerkiksi pöytää. Onneksi olimmekin tällä kertaa majoittumassa vaan yhdeksi yöksi, eikä meillä ollut tietokonetta edes mukana. Useimmiten puramme päivän valokuvat tietokoneella illalla, minkä täällä olisi joutunut tekemään sängyn laidalla.
Huoneissa ei ole omia kylpyhuoneita tai wc:eitä, mutta seitsemää huonetta kohti käytävillä on parikin kylpyhuonetta. Arvauksemme mukaan vain puolet huoneista oli vierailumme aikana käytössä, joten kylpyhuoneen tiimoilta ei kuitenkaan ollut ongelmaa, vaan lähin kylpyhuone oli aina vapaana, kun sitä tarvitsimme.
Katettu aamiainen on parhautta
Jos huone 5 ei oikein ainakaan innostanut palaamaan juuri tuohon huoneeseen, niin aamiaisen takia voisimme kyllä hyvin Petri’s Chocolateen palatakin! Aamiaiset oli katettu kullekin huoneelle omaan pöytään valmiiksi sovittuun aikaan – ja näin on kuulemma aina, eli kyse ei ollut korona-ajan poikkeusjärjestelystä. Upeaa, sillä kyllä pöytiin tarjoiltu aamiainen hakkaa mennen tullen buffet-aamiaiset, jo tunnelmaltaankin.
Petrin aamiainen oli sekä terveellinen että herkullinen ja ilmeisesti noin kaikki tarjottavat tuotteet olivat ellei ihan omaa tuotantoa niin ainakin lähituotantoa. Petri’s Chocolate on Nina ja Petri Sirénin yritys, jossa omistajat ovat koko ajan läsnä ja aamiaista tarjoillessaan Petri ainakin leikillään sanoi, että pöydästä ei sitten nousta ennen kuin kaikki on syöty. No tämähän sopi meille, olimmehan jatkamassa luontopolulle Häntälän notkoon ja lounaaseen olisi vielä aikaa. Tosin lopuksi pakkasimme sittenkin viimeiset suklaakeksit vaivihkaa lautasliinaan ja laukkuun, mutta kyllä nekin tekivät sitten päivän mittaan kauppansa.
Mukaan lähti vielä suklaapuodista pieni valikoima suklaita ja värisuora pieniä vierassaippuoita, sillä hotellien ympäri maailmaa siirryttyä enenevässä määrin pieniä palasaippuoita ekologisempiin vaihtoehtoihin pitkäaikainen varastomme saippuoita on alkanut loppua. Monta vuotta siinä menikin, oikeastaan pelkästään hotellisaippuoilla!
Olipas kivan oloinen retkikohde! Aika erikoinen tosiaan pelkille harjoille pyhitetty kauppa, mutta kai se sitten synnyttää tarpeita siellä vierailevissa. Viime kesänä vierailtiin teidän yhden jutun inspiroimana Salpalinja-museossa, ehkä joku vierailukohde tulee käytyä tänäkin kesänä.
Kiitos Tuuli! Mukava kuulla, että olet löytänyt inspiraatiota jutuistamme.
Olipa kiva tunnelmapala Mathildedalista. Itsellä tulee lähellä asuvana vierailtua täällä niin usein, että on mukavaa kokea kohdetta toisen silmin. Tuo aamiainen näyttää todella herkulliselle.
Kaarnalaivassa täytyykin poiketa ensi kerralla.
Kiitos Teija! Olen jo ehtinyt lukea yhden jos toisen aamiaispettymyksistä hotellien taas auettua koronasulkujen jälkeen ja tämä ei tosiaankaan ollut sellainen vaan todellakin upea aloitus päivälle! Eiköhän tuolta saa aamiaisen ostettua kun asiasta etukäteen sopii vaikkei yösijaa tarvitsikaan, eli siitä vaan aamiaiselle.
Oi, ihana postaus! Pohdin täällä juuri, että voisimme kesällä täällä käväistä.
Kiitos Maiju! Mathildedal on pieni söpö kohde – ja tänä kesänä minusta pienuus on ehdoton hyve!
Onpa maukkaan näköinen tuo lankkupizza ja eipä tuo aamiainenkaan yhtään hassummalta näytä. Me ollaan käyty nyt muutamassa paikassa, jossa on ollut tuollainen aamiaiskonsepti, mutta niissä tapauksissa se on käsittääkseni nimenomaan koronosta. Voisi omasta puolestani kyllä yleistyä, ollaan mekin siitä nimittäin tykätty.
Kiitos Mikko! Vaikka buffeteissakin on puolensa, niin turhan usein ne tarkoittavat sitten myös levotonta aamiaisympäristöä kun ihmiset kulkevat koko ajan edestakaisin. Ja kaunis esillepano jää niissä tietysti enimmäkseen uupumaan.
Mathildedalissa on jotain menneen maailman viehkeyttä, ja Petri’s suklaa -ja niiden muutkin herkut- on kyllä slurps ? ja muutkin kylän pajat tuottavat laatua. Vahva suositus tälle ruukkikylälle!
Kiitos Tanja! Petri’s suklaassa oli kyllä melkein kaikki kohdallaan!
Hauska tuo harjakauppa! Ja muutenkin tosi symppikseltä vaikuttaa Mathildedal, itse pääsen tutustumaan sinne ensi viikolla, kivaa! Me majoitutaan Hotel Mathildedalissa ja toivon että se on yhtä symppis kuin tuo Petri’s Chocolate. Alpakoita odotellessa!
Kiitos Sonja! Älä kuitenkaan unohda suklaaostoksia Petri’s Chocolatesta! Kahvilla/teelläkin siellä voi piipahtaa, kakkuvalikoima näytti aika ”kattavalta” jo meidän siellä käydessämme, vaikka olikin vielä suht hiljaista.
Suklaateemainen retkikohde toimii kyllä houkuttimena ainakin tähän suuntaan :) Söpöjä nuo alpakat kesäasussaan ja tosi paljon on kyllä kaikkea mielenkiintoista nähtävää sekä shopattavaa.
Kiitos kommentista! Kivoja puoteja, kyllä, mutta myös miljöönä kiva, puiden reunustamat kujat ja pieni rauhallinen satama.
Mathildedal on komea kohde ja sieltä pääosin itsellä pelkästään erinomaisia muistoja. Muutama juhannuskin on tullut siellä aikoinaan vietetty. Ainoa negatiivinen kokemus on viime kesän päiväreissu, jossa pari paikallista ravintolaa onnistui kyllä tuomaan heikot hetkensä harmittavasti meidän vierailuille. Ajattelin tänä vuonna uutta yritystä, kun haluaisin käydä patikoimassa Teijon kansallispuistossa pidemmän retken samalla kertaa. Kaiken kaikkiaan kiva kesäkohde!
Kiitos Rami! Teijo(kin) tuntuu tosiaan olevan suosittu kohde tänä kesänä :-)
Juuri vasta koronarajoitusten poistuttua ravintolat Mathildedalissa panostivat kyllä kiitettävästi, mutta voin hyvin kuvitella, että jos väkeä pienessä kylässä on paljon, niin ehtiminen/jaksaminen on kovilla, mutta eihän se tietysti saisi asiakkaalle näkyä.