Omissa kuplissahan me elämme, etenkin netissä. Tapaan ainakin jossain määrin seurata suomeksi kirjoittavia matkabloggaajakolleegoitani ja joitain Nelkytplus -blogiyhteisössä aikoinaan tapaamiani lifestylebloggaajia. Marjon matkassa -blogista löysin alunperin Repolainen reissaa ja räpeltää blogin Maaliskuun bingon ja kun sitä hetken katselin, niin vaikkakin bingo kuullostaa niin joko joltain 70-luvun jutulta niin päätin itsekin keventää Eritrea-putkea pienellä välipalajutulla.
Marjon matkassa -blogin jutussa kerrotaan muuten myös bingon historiasta, eli se kannattaa lukea niin sen kuin Marjon upeiden kuvien takia.
Ideana on siis – jos oikein ymmärsin, Repolainenhan ei ole tätä juttua vielä sen ilmestyessä tarkastanut, mutta tarkastanee kyllä, aikanaan – kirjoittaa pieni juttu kunkin ruudukossa olevan kirjaimen innoittamana. Keskimmäisen kysymysmerkin kirjaimen saa valita itse. Valitsen K:n, K niinkuin Kongo – mutta aloitetaan A:sta.
Matkablogi kun olemme, niin useimmat annetuista kirjaimista mieleeni tulevat asiat liittyvät ainakin mutkan kautta matkailuun, joten juttu kertoo melkein asiallisesti myös vähän matkasuunnitelmistamme, tosin joiltakin osin ne saattavat kyllä jo mennä matkahaaveiden puolelle. Mukaan mahtuu myös muutama matkamuisto – ja matkavaatekin :-)
A – Afganistan
Asmarasta palattuamme Afganistan on jo ollut mielessämme. Passimme ovat jo Dubaissa viisuminhakumatkalla ja lähtö Kabuliin lähestyy ehkä nopeammin kuin kevät! Matkatoimisto hoitaa viisumit, mutta naisena olen joutunut jo vähän varmistelemaan, että onhan minulla sopivia vaatteita viikoksi näillä ohjeilla: “Naisten tulee käyttää pitkiä mekkoja/hameita tai leveälahkeisia housuja ja pitkähihaisia paitoja/tunikoja, jotka peittävät kaiken. Huivi päätä peittämään. Naisena sinun on myös oltava valmis peittämään koko kasvosi. Paras tapa tehdä tämä on suojanaamari, kuten sellainen, jota piti käyttää Covid-rajoitusten aikana.”
Olen monta vuotta hillonnut Marimekon pitkää pellavaista vuoritonta kevät/kesätakkia, vaikka se onkin nykymuotiin ollut turhan väljä jo monta vuotta. Marimekon takia se on kuitenkin toistaiseksi säästynyt, joten nyt ajattelin ottaa sen käyttöön. Alle mustat leveähköt housut tai pitkä trikoohame. Takin alla kai sitten voi jo olla melkein mitä vaan. Musta iso pellavahuivi kulkee muutenkin aina mukana – ehkä nyt sen kaveriksi pitää ottaa joku toinenkin huivi, ehkä jopa hankkia joku musta trikoohuivi, jonka saa tiiviisti pään ympärille siten, että kaulakin peittyy. Mustia Covid-maskeja on tallella, myös trikoisina, jotka maskeina eivät toimi lainkaan, mutta niiden läpi on helppo hengittää.
B – Berliini
Berliiniin tein viimeksi matkan käymällä teatterissa. Sinun, Margot oli hieno kokemus niin näyttämöllä kuin kirjana. Kuten tietysti Berliinikin on.
C – Chatgpt
Tekoäly on tullut, myös matkablogeihin. Tämä teksti ei ole chatgpt:n tuottamaa, mutta monien kohdejuttujen ensimmäisen aihion se jo tuottaa, tässäkin blogissa. Tekoälyn tuottamaa raakatekstiä sitten editoin lisäämällä siihen omat kokemuksemme, muokaten lauseita sellaisiksi, että ne voisivat olla kirjoittamiani ja usein vielä tarkistan erikseen keskeisiä faktoja. Joskus tulee hassuja tilanteita, kun paikan päällä käyneenä ja/tai muista lähteistä asiaa selviteltyäni tiedän, että asia on toisin kuin chatgpt väittää ja kun sitten kerron sille, että nyt ei taida olla ihan näin, niin se pyytää anteeksi ja kirjoittaa uuden version!
Käytän ilmaisversiota, joka ei varmaankaan enää nykyisin ole mitenkään vahvin työkalu tällä saralla, mutta veikkaan, että työkalu kuin työkalu, niin kannattaa edelleen tekoälyn suhteen olla terveen epäluuloinen ja tarkistaa ainakin oleelliset asiat muualtakin.
Näin chatgpt kuvaa White Lotus -sarjan kolmatta kautta. En ota sen enempää siihen kantaa, sillä olen ehtinyt katsoa vasta pari ensimmäistä jaksoa.
P – Pellavapaita
Osan ideoistani hankkia jokin vaate saan nähtyäni maailmalla liikkuessani jonkun kivan yhdistelmän jonkun ihan tuntemattoman päällä. Santo Domingossa tammikuussa vieraillessamme poikkesimme Agora Mallilla ja syödessämme siellä lounasta naapuripöytään tuli nuori nainen, jolla oli päällään mielestäni kiva yhdistelmä: beiget housut, valkoinen toppi ja vaaleansininen pellavapaita. Beiget housut ja valkoisen topin omistan jo useampanakin kappaleena, mutta pellavapaidan vain valkoisena, joten taidankin hankkia sellaisen vaaleansinisenä joskus tässä kevään korvilla. Tämän hetkinen suosikkini Zalandon tarjonnasta on tämä Part Twon paita, mutta taidan hetken vielä odottaa ennen ostopäätöstä.
K – Kongo-joki
Vuodenvaihteessa julkaisemaani matkakirjajuttuun sai kommenteissa suosituksen Saga Roosin kirjasta Sadun ja seikkailun Kongo vuodelta 1949! Afrikan maista matka Kongon tasavaltaan (Brazzavillen Kongo), Gaboniin ja Päiväntasaajan Guineaan voisi vielä olla helpohkosti toteutettavissa. Kongo-joki ja Kongon Demokraattinen tasavalta ei enää mene ehkä adjektiivin helppo alle, mutta houkuttelevaa olisi tehdä päiväretki Brazzavillesta Kinshasaan, laivalla joen yli tai lentäen. Pikavuorolaisista muutamat ylittivätkin kuulemma joen alkuvuodesta. Retkeen tarvittaisi tietysti viisumikin, joka taitaa olla samoissa hinnoissa kuin Nigerian viisumi, joka taas on tähän astisista viisumeistamme ollut kallein.
Kinshasaan “tutustuimme” jo muutama vuosi sitten elokuvan merkeissä.
Tuosta Saga Roosin kirjasta löysin netistä yhden kirja-arvionkin. Lähes sata vuotta vanha kirja löytyy kirjastosta tai antivariaatista, mutta vähän käsitystä siitä saa tästäkin. Nyttemmin useimmat tietävät, että Belgian kuningas Leopold II oli julmin siirtomaaisäntä Afrikassa, mutta 1940-luvulla asioista ajateltiin todellakin ihan toisin. Kirja vie kuitenkin lukijan lähes kaikkialle Kongo-joella ja sen alussa oleva karttakuvaan tulikin sitä lukiessa usein palattua.
Toisenkin Kongo-jokea käsittelevän kirjan oli viime vuosina lukenut, nimittäin Sami Sillanpään kirjan Keskellä virtaa Kongo, joka kertoo ihan nykyajasta pitkästä matkasta pitkin Kongo-jokea. Jos Saga Roosin kirja vaikuttaa olevan liian pölyttynyt arvomaailmaltaan, niin Sami Sillanpään kirja on kaikkea muuta!
I – Islanti
Luin vasta Karibian reissullamme Satu Rämön Islantiin sijoittuvat dekkarit, koko tähän mennessä ilmestyneen sarjan melkein putkeen, eli Hildurin, Jakobin, Rosa & Björkin ja Rakelin. Näemmä sarjan viideskin kirja, Tinna-nimeltään, on jo keräämässä ennakkotilauksia!
Sattumalta samoihin aikoihin sähköpostiini tipahti Loistoristeilyjen mainos risteilystä Hildurin maisemiin:
Tunnetko Satu Rämön vangitsevan Hildur -kirjasarjan? Tässä huikea tilaisuus päästä fiilistelemään Hildurin kotimaisemia ja tunnelmaa aivan omin silmin!
Vaikkei kirjoja olisi koskaan avannutkaan, Islannin taika valloittaa. Matkalla pääset myös Shetlannin charmikkaaseen Lerwickiin ja Norjan vuonoille Bergenissä.
Ehken nyt ainakaan vielä ensi kesänä lähde lisäämään väentungosta Länsivuonoilla, mutta olisihan tuossa ideaa – Islannista minulta uupuu vielä saaren itäinen osa Nomadmania-alueena ja sehän hoituisi jo Akureyrissä. Shetlannin saarista (Lerwick) irtoaisi toinen Nomadmania-piste. Hampuri ja Bergenin ovat ihan kivoja kaupunkeja, molemmat on tullut testattua.
U – Ulkokalla
Ulkokallan majakalla kävimme toisena koronakesänä. Viime kesänä kävimme vain katsomassa Merikarvian majakan, mutta sen myötä Suomen majakoista onkin sitten jo nähty kaikki muut paitsi Kallanin majakka Pietarsaaren edustalla. Tänä kesänä voisi yrittää nähdä sen. Jos oikein hyvä tuuri käy, niin saamme retken toteutumaan toisen majakoitakin bongaavan pariskunnan kanssa, mutta jos suunnitelmat eivät mene yhteen, niin on minulla jokunen kontakti sille suunnalle jo tallessa.
Ahvenanmaan majakoita uupuu vielä, mutta emme silti ole lähdössä Majakkaseuran retkelle niitä kiertämään tulevana kesänä.
F – Fidzi
Fidzi ei ole lähiaikojen suunnitelmissamme – todennäköisyys sille, ettemme päädy sinne koskaan lienee jopa melko suuri. Viime viikkoina tämäkin Tyynenmeren valtio on kuitenkin ollut mielessäni sen myötä, että Aventuran Suuri Tyynenmeren kiertomatka (linkki matkan seuraavaan toteutukseen keväällä 2028) on taas meneillään ja sen myötä kuvia Tyyneltä mereltäkin pulpahtelee Facebook-feediini. Ystäväni Leena osallistui “samaiseen” matkaan. Kuva alla on vuoden 2023 toteutuksesta ja Shangri-La Yanuca Island -hotellista. Pitäisikö sittenkin harkita tuota vuoden 2028 matkaa … tarjolla olisi 11 uutta maata yhdellä pienellä reissulla :-)
O – Oodi
Tapaamme käydä Oodissa melkein kuukausittain vaikka Espoossa asummekin. Emme kirjastossa, vaan tapaamisissa. Maailmanmatkaajat useimmiten kokoontuu jossain Oodin ryhmätyötiloista ja joitakin tapaamisia tulee muuten vaan sovittua Oodiin, vaikka alakerran kahvilaan. Oodi on myös kohde, jonne monet Suomessa vain pistäytyvätkin ulkomaalaiset käyvät. Eritrean matkallamme tapasimme esimerkiksi Jamesin, joka kertoi melko äskettäin käyneen Suomessakin – ja tokihan hänenkin kuviensa joukossa oli myös kuva joulukuisesta Oodista.
(Jutun otsikkokuva on pelistä Little Traveler Bingo)
Afganistanin-raporttia odottelen kovasti. Dubaista olisi niin helppo käydä Kabulissa, ja yritän aina vaan vakuutella itselleni, ettei siellä nyt mitään mielenkiintoista olisi, mutta silti se palaa kerta toisensa jälkeen mieleen kummittelemaan. Ehkä teidän Kabulin-kertomukset sitten saavat minut varaamaan lennot.
Sattumalta eilen illalla selailin täällä Lontossa Waterstonesissa Kongo-aiheisia kirjoja. Niitä riittää, mutta ehkä noista suomenkielisistä voisi aloittaa.
ChatGPT:n “löysin” pari viikkoa sitten ja ryhdyin sitä heti kiusaamaan. Se kirjoittaa hienoja tekstejä Jyväskylän raitiotiejärjestelmästä ja kaikenlaisesta muusta olemattomasta, pyytää auliisti roskapuheitaan anteeksi ja tuottaa sitten lisää roskaa tilalle. Ihan kuin Google Translate joskus 2012. Mutta jos tekoäly kehittyy samaa tahtia kuin Google Translate, niin 10 vuoden kuluttua se on jo niin hyvä, että hirvittää.
Kiitos Daniel! Nyt on jo Afganistanin viisumitkin kuulemma passeissa – saimme niistä kuvat, vaikka passit ovatkin vielä jossain maailmalla.
Minusta chatGPT tekee kyllä esimerkiksi jäsentelyjä, mutta ei se ihan vielä ainakaan korvaa omaa koettua :-)
Tuo Kongo houkuttelee itseäni ihan valtavasti. Myös tuo Tyynenmeren kiertomatka voisi olla kiinnostava, vaikka hintaa sille varsin paljon kertyykin. Varmasti olisi ikimuistoinen reissu.
Kiitos Mikko! Kongon osalta tsekkaapa sitten joskus jos se tulee ajankohtaiseksi Kamelimatkat.
Hauska bingo! Mä olen käyttänyt ChatGPT: tä ihan alusti asti, kun se tuli meille taviksille käyttöön. Välillä on suosikiksi noussut Copilot ja aika monta muutakin. Tykkään myös tehdä vähän pohjaa ja pallotella ideoita ja rakenteita. Aika usein pyydän myös ennemmin tekoälyä etsimään jotain netistä, se löytää nykyään paremmin kuin Google. Nyt kun siinä on se syy-nappulakin, on kiva kun se samalla toistaa, mitä häneltä (apua, sanoinko HÄNELTÄ?) on pyydetty. Aivan mainio myös, kun itsellä ei ole idean ideaa tai kun antaa referoitavaksi ja suomennettavaksi jonkun pitkän tekstin. Tarkistaa tosin pitää faktat ja kirjoittaa uudelleen, sillä kyllä oma ääni pitää kuulua:) Sitä paitsi mä jäisin heti kiinni, koska tekoälyllä on eri huumorintaju.
Kiitos Hannele! Taitaa tuo tekoäly vähitellen tulla osaksi arkea yhä useammalla meistä.
Todella mukavaa, että tartuit Repolainen reissaa ja räpeltää -blogin Bingoiluun! Minun kun olin ihan noviisi tämän bingoilun kanssa oli ensin pakko selvittää sen historia mistä koko peli on lähtenyt käyntiin.
Odotan todella tuota Afganistanin reissuanne. Kuin luin tuota “Naisena sinun on myös oltava valmis peittämään koko kasvosi ja myös kaulasi.” minulle nousi hikipisarat otsalle kun itse en kuumassa ilma-alassa alan hyperventiloimaan jos kasvot pitää peittää. Mutta toki maassa maan tavalla.
Minä en ole koskaan käyttänyt ChatGPT: tä enkä tunne vetoa edes käyttää sitä. Taidan olla tämän asian suhteen ihan muumio :D
Pellava on ihanaa kuumassa, kosteassa ilmassa mutta en pidä siitä kun se rypistyy. Toki se kuuluu pellavan olemukseen joten kai se pitää vain hyväksyä. Hyvä valinta tuo Part Two paitis!
Minä rakastan Oodi kirjastoa. Siellä on hyvä fiilis aina ja pidän myös sen muotokielestä sekä “olohuonemaisuudesta”. Olen lapsesta saakka ollut kirjastofani ja kerran piilouduin Kallion kirjastoon kun en halunnut lähteä sieltä vanhempien kanssa kotiin.
Hyvin sinä bingosit!
Kiitos Marjo! Minä olen muuten joskus vuonna yksi tai kaksi toiminut jopa bingoemäntänä. Voimisteluseuran tiloissa järjestettiin moisia ja luultavasti osana jotain retkirahakeräilyä tms. me silloiset nuoret toimimme välillä bingoemäntinä. Hyvällä tuurilla tuo huivi ja kasvojen peittäminen kuvio toimii kuten Iranissa aikoinaan, bussissa matkalla paikasta toiseen sillä ei ollut väliä, tarkistuspisteitä lähestyttäessä kuski sitten huikkasi, että huivit päähän ja kun joku oli sitten vilkaissut papereita ja meitä, niin matka jatkui ja huivit, naisilta, putosivat taas harteille. Oodi on muuten kiva, mutta kun kokouksemme ovat perjantai-iltaisin, niin välillä siellä on kyllä jo turhankin paljon porukkaa ja sen myötä meteliäkin – kaukana ovat ajat jolloin kirjastoissa piti olla hiljaa.
Kun Eritrea-jutut aikanaan tyrehtyvät, on hyvä siirtyä Afganistan-sarjaan!
Chatgpt:tä olen itsekin käyttänyt vasta tänä vuonna ekat – ja vähään aikaan viimeisetkin – kerrat. Kuten Danielkin toteaa, on sen tuotos on melkoista roskaa ja valhetta, että ehkä odotan vielä muutaman vuoden, josko se oppisi. Toistaiseksi lähinnä naurattaa, että miten sitä voidaan pitää uhkana.
Kiitos Anssi! Afganistanin viisumit ovatkin nyt jo passeissa. Tekoäly – kuten kai moni muukin työkalu – mennee vielä kategoriaan, että sopivasti käytettynä se on ihan hyvä renki, mutta isännän se vaatii, vai miten se vanha sananlasku nyt menikään.
Bingo “tarkastettu” ja wau – jopa olikin mielenkiintoinen ja informatiivinen Bingo! Kiitos!
Mukavaa kun innostuit. Blogimaailmaa vilkastuttaakseni (koska viihdyn täällä paremmin kuin nopeassa somessa) on tullut erilaisia (leikkimielisiä ja ei niin vakavia) haasteita kehiteltyä – tämä vuosi Bingoilua. Omat kokemukset lapsuudesta papan kanssa, kun kotiin tultiin usein parin kaffepaketin kanssa.
Mutta Bingoosi ja eniten kiehtovaan A-kirjaimeen. Ilmeisesti Afganistan “kutsuu” teitä jo piakkoin, kun viisumit hakusessa – meillä edessä vasta myöhemmin tänä vuonna.
Joten jään mielenkiinnolla seuraamaan. Upeita seikkailuja ja kokemuksia jatkoon!
Kiitos “tarkastuksesta” – ja vielä kerran ideasta. Afganistanin viisumit ovatkin nyt jo passeissa, joten ehkäpä matka pääsiäisen tienoilla toteutuu – näistä vähän haastavimmista kohteista kun ei koskaan oikein tiedä ennen kuin kone oikeasti laskeutuu kohteeseen …
Onpas kiva haaste. Vaikka kuukausi on jo lopuillaan, voisi itsekin hakea Inspiraatiota tällä.
Kiitos Sari! Onhan tässä vielä muutama päivä aikaa – ja taitaa olla niin, että Repolainen reissaa -blogi julkaisee uuden bingon heti ensi kuun alussa :-)
Tuli mieleen peittävästä pukeutumisesta se, että Kuwaitiin lähtee Marimekon juhlamekko – siksi, että mekko on pitkä, väljä ja myös hihat suht pitkät. Jää nähtäväksi koenko sen värikkäänä paikanpäällä liian huomiotaherättäväksi..
Kiitos Mari! Muutaman Lähi-idän maan kokemuksella pitäydyn itse kyllä mustassa ja ehkä harmaassa – ei ole tarvetta pistää silmään sen enempää kuin länsimaisella habituksella joka tapauksessa pistää silmään.
Oli pakko käydä lukemassa lisää tuosta Tyynenmeren kiertomatkasta, ja on kyllä kiehtova konsepti kaikkine siirtymisineen ja epävarmuustekijöineenkin. Ihan varmasti olisi ikimuistoinen reissu ja oivallinen tilaisuus nähdä lukuisia eksoottisia ja yleensä hieman hankalasti saavutettavia saarivaltioita. Onhan tuolla matkalla hintaakin sitten tietty aika lailla. Bingon kohteista myös Kongo kiehtoisi, ja Afganistakin toki tavallaan, kiva päästä lukemaan kokemuksia sieltä.
Kiitos Anne! Itseäni on tuon matkan varaamisen osalta pidätellyt lentotuntien määrä ehkä vieläkin enemmän kuin hinta – plus sitten se, että pysähdykset per maa ovat todella lyhyitä, eli pahimmillaan koet lähinnä lentokenttiä ja hotelleja. Mutta toisaalta, lähtemättä en koe mitään tuolla suunnalla, joten onko se sitten parempi vaihtoehto :-)
Tämä oli hauska idea, ja kiva oli lukea kahdesta erilaisesta lähestymistavasta (joku toinenkin laittoi linkin sunnuntai-striimiin). Jään myös muiden tavoin odottamaan innolla Afganistan-postauksia! Olen joskus kysynyt tekoälyltä tarkennuksia joihinkin asioihin, mutta yleensä pitää kyllä tarkistaa faktat vielä muualta netistä.
Kiitos Cilla Maria! Näitä toteutuksia on varmaan jo kymmeniä, mutta matkailuteemalla ehkä tätä kirjoittaessani vasta nämä kaksi. Nyt Repolaisella onkin jo menossa huhtikuun bingo, mutta en taitaisi ihan tuolla ruudukolla kyllä pystyä kehittämään matkailuaiheista juttua!
Minulla oli Afganistanissa vain yksi musta mekko, jota käytin koko siellä olomme ajan. Neljä päivää vielä meni, mutta jos matka olisi ollut pidempi, olisi joutunut keksimään jotain muutakin päällepantavaa. Pohjoisessa ei tarvinnut peittää kasvoja kokonaan, riitti kun huivi peitti hiukset. Kabulissa taitaa olla tiukempaa tai alati tiukentuneet säännöt muuttuneet.
Kiitos Merja! Me olemme perillä viikon verran, mutta ajattelen, että jos tuolla takilla mentäisiin ja sen alla sitten musta maksihame ja muutamia yläosia, ehkä yhdet leveät mustat housut tuon hameen vaihtoehdoksi. Meikäläisellä on vähän haastetta pitkäksi tarkoitettujen hameiden ja housujen kanssa, sillä lähes 180 senttisenä ne eivät välttämättä peitä nilkkoja. Ei olisi pitänyt myydä Saudeihin aikoinaan hankkimaani abayaa, mutta en hanki nyt tätä viikkoa varten uuttakaan. Abayan kanssa toimi hyvin se, että alla oli vaan legginsit ja toppi ja sama kaapu päällä viikon alla olevia vaatteita vaan vähän vaihdellen.
Ite en oo vielä chatGPTä käyttänyt kertaakaan mutta vaihdoin juuri puhelinta ja siinä oli vastaava ominaisuus. Sillä leikin ja esitin erilaisia kysymyksiä ihan uteliaisuuttani ja vitsit kuinka hyviä vastauksia tuli. Tuun kyllä käyttämään sitä, mutta blogin kirjoitusta en sille ulkoista :) Hyvä kun muistutit Rämön kirjoista, oon lukenut niistä nyt 2-3 ja vielä yks odottaa kirjahyllyssä lukemattomana. Pitääpä nyt kevään aikana sekin lukea, niihin jää kyllä koukkuun!
Kiitos Elina! Dekkareissa onkin juuri tuo vika, että pahimmillaan, kun ei välttämättä ehdi paneutua tekstiin “juuri nyt”, niin alun jälkeen pitää lukaista loppu ennen kuin lukee luvut siitä välistä :-)