Joskus perehdymme kunnolla etukäteen matkakohteisiimme, mutta Puerto de la Cruzin osalta se jäi … Pidin matkamme pääkohteena Länsi-Saharaa ja panostin etukäteen erityisesti sen historiaan ja kohteisiin Laayounessa ja sen lähistöllä. Puerto de la Cruz Teneriffalla (ja Puerto de Mogan) Gran Canarialla valikoituivat kohteiksi lähinnä siksi, että monet, tututkin, tuntuivat niissä viihtyneen.
Puerto de la Cruziin kotiuduttuamme toki sitten tapani mukaan katsoin Tripadvisorin listalta, vanhanaikaisesti, mitä se ehdotti tutustumiskohteiksi kaupungin osalta ja pysähdyin kohtaan Puerto Street Art. Tutustuttuamme heti ensimmäisenä aamuna Muellen ja San Telmon rantoihin suuntasimme iltapäivällä Calle Mequineziin suunnalle sen tarkemmin sieltä mahdollisesti löytyvään katutaiteeseen etukäteen paneutumatta. Tripadvisorin osalta sanon “vanhanaikaisesti”, sillä kaipa tekoälykin olisi auttanut. Kohteessa olen kuitenkin vielä käyttänyt vanhoja tuttuja välineitä siinä missä kokonaisen matkan rakentamisessa Chatgpt onkin nykyisin mukana ainakin keskustelukumppanina.
Viisi vihreätukkaista päätä
Matkan varrella nappasin kuvan yhdessä muurissa olevasta päätä esittävästä patsaasta, jonka hiuksina kasvoi jotain vihreää – kiva idea, mielestäni. Jatkoimme matkaa asiaa sen kummemmin miettimättä ja löysimmekin ensin yhden ja jo kohta toisenkin seinämaalauksen. Myös monet rakennukset kadun varrella olivat sympaattisen näköisiä ja kuvauksellisia. Lopulta oli kuitenkin aika kääntyä takaisin ja palata hotellillemme (DWO Nopal). Melkein jo perillä hotellillamme huomasin aukion reunalla toisen vihreitä hiuksia kasvavan pään. Tässä vaiheessa asia alkoi jo kiinnostaa, ei kahta ilman kolmatta?
Kevyt nettihaku tuotti nopeasti jutun, että päitä on yhteensä viisi ja ne ovat saman taiteilijan, Julio Nieton, tekemiä kuin Muellen rannalla oleva kalastajan vaimoa esittävä patsas. Sivulla oli myös kerrottu missä patsaat sijoittuvat, tosin sen verran piilotettuna, että halutessaan niitä vielä jutun lukemisen jälkeenkin voi päätyä vaan löytämään kaupunkia kierrellessään. Meillä oli vain 4 päivää aikaa, tässä vaiheessa enää kolme, ja yksi niistä oli tarkoitus käyttää Santa Cruzin retkeen, joten siitä vaan kartta auki ja suunnittelemaan miten saamme kätevimmin etsittyä loput kolme. Keräilijä mikä keräilijä, oli sitten kyse maista, alueista tai vaikka muutaman kirjailijan tuotannosta – kerää koko sarja tai ainakin melkein koko sarja.
Jätän tässäkin jutussa ihan tarkat paikat kuvaamatta, jos vaikka joku haluaisi päät mieluummin sattumalta löytää, mutta kerron nyt kuitenkin mihin kolmeen muuhun käyntikohteeseen ne yhdistimme :-)
Retkiä päiden innoittamana
Loro Park ei ollut listallamme, emme nyt ehkä senioripariskuntana olisi olleet varsinaisesti eläintarhan kohderyhmääkään. Olin myös lukenut siitä, miten se pitää miekkavalaita esiintymässä siinä missä delfiinejäkin, joten moisen toiminnan tukeminen 88 eurolla ei ehkä olisi ollut edes kovin fiksua. Sen sijaan päätimme “rokottaa” puistoa ajamalla sinne San Telmon rannalta lähtevällä ilmaisella keltaisella junalla ja kävelemällä sieltä rantaa pitkin takaisin. Ihan kiva juna – ja kiva ranta!
Mercado Municipal del Puerto de la Cruzia en varsinaisesti siellä käytyäni edes suosittelisi käyntikohteeksi – käy mieluummin kauppahallissa Santa Cruzissa. Yhdistimme sen kuitenkin pistäytymiseen Tauron puiston liepeillä. Nousimme ylämäen linja-autoasemalta Tauron pysäkille ajatuksena, että paluumatka onkin sitten mukavasti alamäkeä.
Yhden Puerto de la Cruzin päivämme teemana oli puutarhat, historiallinen kasvitieteellinen puutarha ja kaupallinen Sitio Litren orkideapuisto. Valitsemalla vielä kolmannen puiston kautta kulkevan reitin takaisin rannalle ja keskustaan reitin varrelle saattaa osua yksi päistä.
Jos vaikka “kerää koko sarja” kuullostaa mielestäsi tyhmältä, niin mielestäni nuo kolme retkeä, jotka teimme näiden “puuttuvien” päiden takia veivät meidät kyllä kivasti eri puolelle kaupunkia ja kunkin reitin varrella näimme kaikenlaista muutakin.
Muutama muraalikin
Lisää katutaidetta Puerto de la Cruzissa
Julkaisimme innoissamme kaikista viidestä päästä kuvat kerättyämme ne jo matkamme aikana Facebook-sivuillamme ja saimme hetimmiten siihen lisää vinkkejä Puerto de la Cruzin katutaiteesta. Kuulemma olisi kannattanut etsiä seinämaalausten ja päiden lisäksi myös pikku-ukkoja. Seinämaalauksia näimmekin, emme kyllä näin paljoa kuin vaikka tässä jutussa, jossa on myös tarkempia tietoja eri töistä, mutta pikku-ukkoja emme sattuneet näkemään yhtään. Ehkä jos olisimme osanneet katseellamme niitä etsiä, niin olisimme saattaneet jonkun huomatakin. Ensi kerralla sitten :-)
Pikku-ukot eivät ole maalauksia vaan pieniä veistoksia. Niidenkin sijainnista on olemassa karttakin, jos haluat etsiä niitä suunnitelmallisesti. Niitä voi halutessaan katsella myös YouTube-videolla, vaikka tällä:
Muita keräilyprojekteja
Kun jutun alkupuolella totesin, että keräilijä, mikä keräilijä, niin jäin miettimään, että missä muissa kaupungeissa olemme innokkaasti kiertäneet kaupunkia taiteen ohjaamina ja ainakin nämä tulivat mieleeni.
Kaikkia Wroclawin kääpiöitä tuskin kukaan onnistuu näkemään, sillä niitä on vähintään satoja. Kivasti niidenkin bongaaminen vie kuitenkin eri puolille kaupunkia muutaman etukäteen kääpiökartasta katsotun suosikkiaiheen perässä.
Dijonin pöllöreitillä ei kierretä patsaita vaan kaupungin nähtävyyksiä, mutta on sen varrella muutama pöllökin :-) Vastaavia reittejä on ainakin Auxerressä, jota voi kiertää Cadet Rousselin jalanjäljissä. Vietimme kuitenkin kaupungissa niin lyhyen aikaa, ettemme sitä kovin pitkältä matkalla tehneet.
Klaipedan vanhan kaupungin keskustassakin on useita pieniä kivoja patsaita. Niitäkin kävimme katsomassa monen monta vähän eri puolilla kaupunkia ja satama-aluetta.