Avainsana-arkisto: Espanja

Sunnuntai Madridissa

24.6.2017EurooppaEspanja, MadridPirkko

Tätä kirjoittaessani Suomessa vietetään juhannusta. Kaupunkijuhannus Espoossa meren äärellä on hiljainen ja rauhallinen – sunnuntaifiilis, vaikkei sunnuntai olekaan.

Viimeinen päivämme Madridissakin toukokuussa oli sunnuntai, mutta suurkaupungissa mikään päivä ei koskaan ole kovin hiljainen ja rauhallinen.

Olimme viimeiselle päivälle jättäneet tälle matkalle valitsemistamme kaupungin Trip Advisor Top Things to To -kohteista Retiron puiston (1.) ja Plaza Mayorin (20.). Kumpaakin kohdetta vielä “tuunasimme” hiukan Historia de Viajes -blogin Katjalta saamillamme vinkeillä: Retiron lähellä kävimme Atochan asemalla katsastamassa aseman sisällä olevan ison puutarhan (ja nauttimassa yhdet tinto veranot). Plaza Mayorin seudun pääkohteemme taas oli San Ginesin churro-kahvila, jonka Katja oli nimennyt Madridin parhaaksi.

Parque de el Retiro

Aloitetaan Retiron puistosta. Toukokuinen päivä oli jos ei nyt ihan helteinen niin kuuma ja kirkas kuitenkin. Ihmiset soutelivat Alfonso XII -monumentin edustalla olevassa altaassa. Lapset kinusivat ilmapalloja ja kaikkea muutakin mitä rannan kojujen kauppiailla oli myynnissä. Sunnuntaina Retirokin taitaa olla kaupunkilaisten olohuone, ei vaan turistinähtävyys. Lammen rannalla Bar Miradorissa jäätelö – ja olut – teki kauppansa. Me päädyimme edelliseen.

Kristallipalatsissa ei juuri tuona sunnuntaina ollut mitään näyttelyä, vaan rakennus oli näyttelyiden välissä tyhjillään, joten sinne ei päässyt sisälle, mutta toki pelkkä rakennuskin vuodelta 1887 oli näkemisen arvoinen. Kannattaa myös kiertää rakennuksen edustalla oleva pieni lampi, jos ei muuten, niin ainakin pienen luolan ja siitä lammelle avautuvien näkymien takia. Pienellä odottelulla saattaa sen näkymänkin nähdä juuri siinä kohdassa tapahtuvien kaikkien valokuvaussessioiden lomassa.

Kristallipalatsilta oli enää lyhyt matka Retiron ruusutarhaan, josta kirjoitinkin jo samalla kuin Parque del Oesten ruusutarhasta.

Atochan aseman puutarha

Atocha on yksi Retiroa lähimpiä metroasemia. Me aloitimme puiston pohjoisosasta Retiron asemalta ja jatkoimme sitten matkaa puiston eteläosan läheisyydessä sijaitsevalta Atochan asemalta, mutta ennen metroa kävimme myös Atochan juna-asemalla, jonka sisälle mahtuu iso puutarha – ja satoja kilpikonnia. Ei nyt hetimmiten tule mieleen muuta juna-asemaa, jossa moinen olisi!

Plaza Mayor

Plaza Mayorille tullessamme käväisi hetken jopa mielessä eri puolella Eurooppaa tapahtuneet terroriteot. Aukiolla oli iso esiintymislava osana San Isidro -juhlan tapahtumia ja sen yhteydessä opastekylttejä, jotka kehottivat noudattamaan viranomaisten ohjeita tilanteessa kuin tilanteessa. Mutta oli siellä katutaiteilijoitakin ja luultavasti juhlaan liittyen pukeiksi pukeutuneita esiintyjiäkin lapsien iloksi (tai lapsia pelotellakseen).

Chocolaterie San Gines

San Ginesin osalta maps.me -sovellus petti. Onneksi olin edelleen pitänyt puhelimessani myös Heren karttasovelluksen, johon myös tapaan ladata kohteen kartat ennen matkaamme, sillä Herelle ei ollut ongelma eikä mikään opastaa meidät Chocolaterie San Ginesiin.

San Gines on ilmeisesti auki vuorokauden ympäri ja jos paikka on listattu Madridin Top 10 -jälkiruokapaikkoihin, niin kaipa niitä asiakkaitakin sitten riittää tosiaan vaikka aamuyön tunneille.

Sunnuntai-iltapäivällä pöydän, churrot ja suklaan sai ihan pienellä jonottamisella. Churroista ja suklaasta en kyllä ihan ehdottomasti osaa sanoa, että nämä nyt olisivat olleet parhaat koskaan Espanjassa nauttimani, mutta eipä niissä nyt mitään vikaakaan ollut.

Ja olihan paikassa historian havinaa – ja kaikkien siellä käyneiden kuuluisuuksien valokuvat seinillä: eiväthän he kaikki voi olla väärässä!

Kaupunkijuhannus Espoossa

Aloitin mainitsemalla Suomen juhannuksen, joten ehkä tämä juttu sopii lopettaakin juhannukseen Espoossa.

Tällä kuvalla toivotin Facebookin puolella kaikille lukijoillemme ihanaa juhannusta ja taitaa se netti jo Suomessa (ja maailmalla) yltää joka niemeen ja notkoon, sillä tätä kirjoitettaessa jo yli 100 ihmistä on tykännyt tästä kuvasta Facebookissa 🙂

Kaupunkijuhannukseen Espoossa kuului toki myös kokko – itseasiassa useampikin. Alle kolmen kilometrin iltakävelyllä näimme Matinkylän rannalla kolme kokkoa – ja useita tietysti vielä lähisaarissa.

Madridin matkan kustannukset

14.6.2017Eurooppa, KustannuksetEspanja, MadridPirkko

Useimmiten olen melko tiiviistä matkustustahdistamme huolimatta onnistunut julkaisemaan edellisestä matkakohteesta kaavailemani jutut ennen seuraavaa matkaa. Madridin ja Hampurin matkamme väliin toukokuussa jäi kuitenkin vaan kymmenen päivää mikä ei ihan riittänyt Madridille. Juttujonoon ovat jääneet ainakin kustannukset, eläintarha ja sunnuntairetkemme Retiron puistoon ja Plaza Mayorille. Tässä näistä nyt ainakin ne kustannukset.

Lennot

Päätös lähteä Madridiin syntyi halpojen lentojen houkuttelemana: Norwegianin lennot maksoivat kahdelta edestakaisin 207,20 euroa.
Mielestämme edullisesta hinnasta huolimatta lentoaikataulu oli vähintäänkin kelvollinen, menolento 13:55 – 17:20 ja paluulento 8:00 – 13:10.

Hotelli

Hotellin (tai tarkkaan ottaen hotellien) osalta iteroimme valintaamme melko pitkään ja päädyimme lopulta Gran Versalles -hotelliin lähellä Alonso Martinez -metroasemaa, Malasaña ja Chueca -kaupunginosien läheisyydessä. Keskeinen sijainti oli tälläkin kertaa ehkä merkittävin valintaamme vaikuttava tekijä.

4 yöstä maksoimme 563,41 euroa (aamiaisineen). Madridissa olimme kuitenkin 5 yötä, mutta koska paluulentomme lähti jo kello 8 otimme viimeiseksi yöksi edullisen hotellihuoneen ihan lentokentän kupeesta.

Yö Don Luis -hotellissa maksoi vain 42,50 euroa (ilman aamiaista, mutta tuskin sitä olisimme hotellilla ehtineetkään nauttia).

Tarkkaan ottaen Gran Versallesistakin olisi varmasti myös aamulla aikaisin päässyt metrolla lentokentälle yhtä jouheasti kuin Don Luisista, mutta hotelleja varatessamme emme tähän ihan uskoneet ja sitten myöhemmin päätimme pitäytyä päätöksessämme jo pelkästään tuon halvan hinnan takia. Sitäpaitsi yksi ilta pienessä Barajasin lähiössä lentokentän kupeessa antoi miellyttävän erilaisen kuvan Madridista, joten loppujen lopuksikin pidimme valintaamme tältä osin ihan hyvänä.

Barajas turistit — Madridin reissun viimeinen illallinen Barajasin lähiössä Madridissa

Gran Versalles oli hotellina ihan kelpo. Ei nyt erityisen pramea eikä ylellinen, mutta huoneessa oli kaikki tarvittava, aamiainen ihan riittävä ja wifi toimi hyvin. Ja pisteet sijainnistahan annoin jo.

Don Luis oli vaatimattomampi, nettikin toimi vaan yleisissä tiloissa, mutta huone oli iso ja henkilökunta erityisen avuliasta. Hotelli sijaitsi kävelymatkan päässä Barajasin metroasemalta, joka on lentokenttää lähin asema.

Hotellivarauksista vielä sellainen huomio, että lennot varatessani varasin myös hotellin Norwegianin sivujen kautta. Siitäkin tuli Booking.comin varausvahvistus, mutta kyseinen varaus ei kuitenkaan näkynyt Booking.comissa, joten se, että muistin hotellin peruuttaa toisen varatessani oli ihan hilkulla. Yleensä itse hotelleja varatessani teen ne aina Booking.comissa, jolloin järjestelmä muistuttaa niin mahdollisesta päällekkäisistä varauksista kuin siitä, että matka lähestyy. Norwegianin kautta tehty hotellivaraus jäi melko lailla pimentoon, eli sen peruuttaminen oli ihan oman muistin varassa – ja siis ihan hilkulla.

Metrolla Madridissakin

Madridissa ostimme kahteen otteeseen 10 matkan metrolipun ja vielä pari yksittäistä lippua näiden lisäksi. Ensimmäisen 10 matkaa ostimme heti lentokentältä, lentokenttälisineen ja toisen myöhemmin kaupungilta. Lentokentällä maksoimme lipusta liikaakin, sillä valitsimme turhan laajan voimassaoloalueen, mutta tämä virhekin huomioiden metrolla liikkuminen maksoi meille yhteensä vain 40,10 euroa.

10 metrolippua maksaa oikeasti 12,20 euroa ja lentokenttälisä on 3 euroa per nuppi, eli lentokentältä 10 lippua lisineen maksaa oikein ostettuna 18,20.

Käveltyäkin Madridissakin tuli 🙂
Eniten askelia kertyi eläintarhassa ja Casa de Campossa lauantaina.

Don Luisista olimme ajatelleet aamulla ajaa taksilla lyhyen matkan lentokentälle, mutta hotellin respa sai meidät uskomaan, että läheiseltä aukiolta sinne menevä paikallisbussi on yhtä hyvä ja paljon edullisempi vaihtoehto. Illalla kävimmekin sitten vielä tarkistamassa pysäkin ja aikataulun ja saavuimme sinne vähän kuuden jälkeen aamulla odottamaan bussia. Paikalla oli kuitenkin pari muutakin ihmistä, jotka olivat odottaneet bussia jo vähän pitempäänkin ja tulleet siihen tulokseen, että koska tänään maanantaina on pyhä (San Isidro jatkui ilmeisesti vielä maanantaille) niin bussi ei kulje ennen kello seitsemää. He olivat juuri pyydystämässä itselleen taksia ja selityksen kuultuamme pyysimme päästä samalla kyydillä lentokentälle, mekin ja näin sitten päädyimme tähän kimppataksiin, josta lopulta maksoimme vain 5 euroa (15 euron kokonaishinnasta).

Auton säilytys lentoasemalla vajaa 5 vuorokautta maksoi 66 euroa.

Nähtävyydet ja retket

Nähtävyyksiin ja retkiin käytimme rahaa seuraavasti:

Iltapäiväretki Toledoon 107 euroa kahdelta (toinen eläkeläisalennuksella)
Eläintarha 42,20 euroa (toinen eläkeläisalennuksella)
Teleferico 8,40 euroa kahdelta
Reina Sofian sisäänpääsymaksu 10 euroa (yli 65-vuotiaat ilmaiseksi)

eli yhteensä 165,60 euroa.

Madrid Zoo — Flamingoja Madridin eläintarhassa

Eläintarha oli mielestämme melko kallis, mutta eläintarhana se oli mielestämme myös hyvä, eli sikäli hintansa arvoinen. Eläintarhasta lisää vielä vähän myöhemmin.

Toledoon olisi tietysti päässyt myös omatoimisesti, mutta tuosta retkestä tuo 107 euroa ei mielestämme ollut paljon ja pikaiseen tutustumiseen opastettu kävelyretki kaupungissa oli hyvä vaihtoehto.

Yhteensä

Kokonaisuutena käytimme matkaan 1091,81 euroa, eli 546 euroa per nuppi, josta taas isoin menoerä oli hotellilasku.

4 päivää Hampurissa maksoi 516 euroa per nuppi eli pistelennoista huolimatta Hampurin matkamme oli hiukan kalliimpi, etenkin ajatellen sitä, että olimme Madridissa 5 päivää.
Ero syntyi lähinnä hotellista, eli melko lyhyellä varoitusajalla emme löytäneet Hampurista neljän tähden hotellia hyvällä sijainnilla ihan tuohon hintaan kuin Madridista.

Matka Guernicaan

25.5.2017Eurooppa, NäyttelytEspanja, MadridPirkko

Madridin mahtavista museoista olimme etukäteen päättäneet tällä kertaa panostaa Reina Sofia -museoon. Museon aarteistakin olin etukäteen sen verran lukenut, että tarjolla olisi ainakin Picassoa ja erityisesti Picasson Guernica.

Museoon päästyämme huomasimme, että tarjolla olisi enemmänkin kuin Guernica.
Kesän ajan museossa on esillä näyttely Pity and Terror, joka kertoo Picasson matkasta Guernica-teokseen. Esillä on Picasson teoksia Guernicaa edeltäviltä vuosilta ja lukuisia luonnoksia ja harjoitelmia itse Guernica-teoksesta.
Ei nyt niin, että olisin kuvitellutkaan, että taiteilija, Picassoaan, maalaisi seinän kokoisen teoksen siitä vaan aloittamalla yhdestä laidasta ja edeten toiseen, mutta esillä oleva monipuolinen materiaali konkretisoi teoksen eri vaiheiden kehittymistä.

Sota ja väkivalta ilmestyy Picasson teoksiin eri muodossa vähitellen vuoden 1925 jälkeen, ensin osiksi hajoavina vartaloina – myöhemmin mukaan tulivat myös erilaiset hirviöhahmot. Guernica-teos valmistui runsaassa kuukaudessa alkukesästä 1937, vähän sen jälkeen kun saksalaiset natsit ja italialaiset fasistit olivat espanjalaisten nationalistien pyynnöstä pommittaneet Guernican kaupunkia, mutta väkivallan teema oli ollut läsnä niin Picasson teoksissa kun sen ajan Euroopassa jo tätä edeltävinä vuosina.

Näyttely jatkuu vielä Guernica-teoksen jälkeenkin kertoen teoksen vaiheista sodan aikana. Tauluhan oli sotaa paossa Yhdysvalloissa vuodesta 1939 alkaen ja palasi Espanjaan vasta vuonna 1981.

Tältä ajalta Reina Sofian näyttelyssä on myös Ad Reinhardtin useamman seinän kokoinen analysointiohje Guernicasta. Kuten Guernica-näyttelystä muutenkin, tästäkään ei saanut ottaa kuvaa, mutta se on mukana esimerkiksi Kunstkritikkin jutun kuvituksessa.

Guernica oli muuten mukana myös Espanjan edustajana äskettäin julkaistussa kivassa kartassa, jossa kunkin Euroopan maan osalta on mainittu maan tunnetuin teos. Itävallan kohdalla maan tunnetuimpana teoksena mainitaan Gustaf Klimtin Kiss, jonka kävimme katsomassa Wienissä runsas vuosi sitten.

Guernican ympärille rakennettu näyttely Reina Sofiassa oli sen verran intensiivinen, että muu Reina Sofia jäi vähemmälle. Muutamat Salvador Dalin teokset olivat kyllä tapansa mukaan hätkähdyttäviä ja tämä Óscar Domínguezin teos oli hauska.
(Reina Sofian muissa tiloissa kuvaaminenkin oli mahdollista, toisin kuin Guernica-näyttelyssä.)

Caixaforumin viherseinä

Reina Sofian jälkeen kävimme katsastamassa läheisen Caixaforumin, tai lähinnä sen mahtavan viherseinän. Todetaksemme, että jos joku kohde joskus on vaikea kuvata, niin tämä!

Matkamme lähes ainoa matkamuistokin tarttui matkaan Caixaforumin museomyymälästä. Pizzaleikkuriksikin ehkä oikeasti kelpaava keltamusta pyörä tuntui vaan kuuluvan meidän kotiimme, riippumatta siitä päädymmekä koskaan yrittämään sillä pizzanleikkuuta tai ei.

Samoilla kulmilla olisi ollut Thyssen-Bornemisza ja Prado, mutta museokiintiömme oli tässä vaiheessa jo tuolta päivältä täynnä, ja Pradon olimme jo aikaisemmin ajatelleet jättää tältä kerralta, sillä olimme käyneet edellisellä vierailullamme kaupungissa, emmekä tälläkään kertaa olleet Madridissa kuin muutaman päivän.
(Kelpuutin Pradon edustalla otetun kuvan kuitenkin tämän blogijutun otsikkokuvaksi.)

Madridin kultaisen museokolmion museot tuntuivat tavallisena perjantai-aamuna olevan myös koululaisryhmien suosiossa ja Guernicaakin tarkasteltiin myös täyttäen monia siihen liittyviä tehtäväpapereita.

Karhu ja mansikkapuu

Museoiden lisäksi Madridissa pysähdyimme taiteen kohdalla Puerta del Solilla heti ensimmäisenä iltana katsastaessamme nykyisin Madridin tunnetuimmaksi patsaaksi väitettyä Karhu ja mansikkapuu -patsaan. Espanjan sanojakin tuli hiukan sen tiimoilta tapailtua, kun yritimme sitä maps.me -sovelluksesta etsiä: siellä se löytyy nimellä El Oso y el Madrono. Helppoahan tuo espanja on, otsosta on aika lyhyt matka osoon!

Meriharakka.net

Iirislahdesta maailmalle ja takaisin