Jos Reims – ja Epernay – ovat samppanjakaupunkeja niin Auxerre ja viereinen kylä nimeltä Chablis tunnetaan viineistään. Siinä missä samppanjaa tuotetaan rajatulla alueella Champagnen maakunnassa, niin Chablis-viineilläkin on oma alueensa.
Auxerre oli pienen Champagnen ja Burgundin kierroksemme viimeinen kaupunki. Reimsin ja Auxerren välille jäivät Epernay, Troyes ja Dijon. Auxerre oli ehkä kaikista vierailemistamme kaupungeista kaunein,
Auxerre
Kiertomatkabussimme pysäköi Yonne-joen rannalle, toiselle puolelle kuin Auxerren vanha kaupunki. Luultavasti, jos olisimme olleet omalla autolla liikkeellä, olisimme valinneet samaisen pysäköintialueen, sillä vanhan kaupungin kapeita katuja ei ole tarkoitettu autoille, ei ainakaan turisteille, joille ne ovat vieraita. Joen rannalta olikin hyvä aloittaa tutustuminen Auxerreen, sillä pienen etäisyyden päästä avautui kaupungin koko siluetti kolmine kirkkoineen.
Lähimmät sillat joen toiselle puolelle olivat Paul Bert tai Vapauden silta (Passerelle de la Liberte). Jälkimmäinen, kaarisiltana, oli kyllä kaunis, mutta teimme nopean arvion auringon suunnasta ja tulimme siihen tulokseen, että on parempi katsoa kaupungin siluettia myötä- kuin vastavaloon, joten suuntasimme Paul Bertin sillalle. Matkamme tosin eteni aika verkkaiseen, sillä joki tarjosi sen verran upeita näkymiä niin kaupunkiin kuin elämään joella. Joen rannat olivat täynnä veneitä, osittain ehkä asumiseenkin tarkoitettuja.
Kaupungin siluetista nousevat kirkot olivat Saint-Pierren kirkko 1100-luvulta, mahtavan kokoinen Saint-Etiennen kirkko 1200-luvulta ja Saint-Germainin luostari, joka on näistä vanhin, eli benediktiiniluostari perustettiin jo 500-luvulla. Muutaman tunnin päivävierailua emme tässäkään kaupungissa halunneet uhrata kirkkoihin, mutta kävelykierroksellamme ohitimme läheltä Saint-Pierren ja lopulta päädyimme muuten vaan sen verran lähelle Saint-Germainin luostaria, että näimme senkin lähietäisyydeltä.
Kellotornilta Cadet Roussellen patsaalle
Meidän ensimmäinen kohteemme kaupungissa oli kellotorni. Kellotornejakin toki on monessakin Euroopan kaupungissa, viimeksi taisimme moista käydä ihailemassa Bernissä, Sveitsissä. Auxerren kellotorni on peräisin keskiajalta, 1400-luvun lopulta ja edustaa sekin, kuten vaikka Saint-Etiennen kirkko, goottilaista arkkitehtuuria.
Matkaamme kellotornille varmisti (paitsi MapsMe-sovellus) myös Cadet Rousselle, joka Auxerressa opastaa turistia siinä missä Dijonissa pöllö (La Chouette). Käytössämme ei Auxerressa ollut ”Cadet Rousselle” -karttaa, mutta kierrettyämme Dijonin kaupunkia pöllön jalanjäljissä uskoimme, että kyllä tämäkin reitti vie meidät kaupungin tärkeimpiin kohteisiin, myös kellotornille.
Kellotornilta jatkoimme seuraavaan kohteeseemme, eli Cadet Roussellen patsaalle. Cadet Rousselle on hahmo, joka liittyy tähän kaupunkiin. Tarina miehestä on peräisin 1700-luvulta. Köyhä, Auxerresta kotoisin oleva, mies omisti vain yhden hevosen, mutta matkusti tarinoissa ja lauluissa ympäri Ranskaa. Tarina on jäänyt elämään myös suosittuna lauluna. Cadet Roussellesta oli suosittu hahmo Ranskan vallankumouksen aikana, ja häntä pidettiin symbolina pienten ihmisten voimalle ja kyvylle nousta vastustamaan ylivaltaa.
Cadet Roussellen patsaan kuvaamista vähän ”haittasi” samaista aukiota joka puolella ympäröivät toinen toistaan hienommat ristikkotalot – värikäs patsas olisi ollut helpompi kuvata jotain tylsän valkoista toimistotalon mielellään ikkunatonta seinää vasten :-)
Ristikkotaloja Auxerre vanha kaupunkikin on tulvillaan, kuten Troyeskin, toinen toistaan hienompia.
Chablis-viinit
Parikymmentä kilometriä Auxerren kaupungista länteen sijaitsee pieni Chablis’n kylä. Chablis’n kylä jäi osaltamme läpiajon varaan, mutta sen sijaan Clotilde Davenne pienellä viinitilalla viivähdimme pitempäänkin.
Vaikkakaan emme harrasta viinejä sen kummemmin, niin muutamiin viininmaistajaisiin olemme vuosien mittaan päätyneet ja joistakin niistä mieleeni jäivät erityisesti Chablis-alueen viinit ja vaikka ne tapaavatkin olla valkoviinien hinnakkaimmasta päästä Alkossa, niin silloin tällöin on juuri niitä tullut ostettua.
Chabliksen viinialue on pieni, tosin niin ovat monet muutkin Ranskan viinialueet, mutta vastaavasti niitä on lukuisia! Täällä valkoviinit valmistetaan yleensä Chardonnay-rypäleestä, viinit luokitellaan usein kevyiksi ja mausta löytyy tyypillisesti omenaa ja sitruunaa. (Siis samoja asioita, joista pidän tuoksuina hajuvesissä, ei siis ihme, jos olen pitänyt näistä viineistä.) Alueen kalkkikivimaaperä vaikuttaa sekin viinin makuun ja asiantuntijat väittävät sen myötä viinissä olevan mineraalisia vivahteita?
Clotilde Davenne
Clotilde Davennen viinitilalla maistelimme kolmea viiniä, joista yksi oli kuohuviini. Tällä alueella kuohuviiniä ei voi kutsua samppanjaksi, joten kutsutaan sitä sitten crémantiksi :-) Crémant-kuohuviinit(kin) ovat Ranskassa arvostettuja ja niitä pidetään kuulemma hinta-laatu-suhteeltaan erinomaisina, vaikka taitavatkin Suomessa olla vähemmän tunnettuja kuin espanjalaiset cavat tai italialaiset proseccot. Molempia jälkimmäisiä, kuten toki myös samppanjaa, olemme silloin tällöin ostaneet kotiin, isompaan tai vaikka vaan pienempäänkin juhlaan, mutta ehkä jatkossa tutkimme myös lähi-Alkomme crémant -vaihtoehdot.
Chablis ja Clotilde Davennen tila on myös ensimmäinen (ja ainoa) paikka matkallamme, jossa pääsimme myös ellei nyt ihan hypistelemään, niin ainakin ottamaan lähituntumaa viinitarhaan. Korjuuaikaan oli kuulemma arviolta viikko, joten köynnökset olivatkin jo melkein kovilla isoja viinirypäleterttuja kannatellessaan.
Nicolas Feuillatte, jossa vierailimme Champagnen alueella, ei ole samalla tavalla viinitila vaan samppanjantuottajien liitto, jonne rypäleet tulevat yli 5000 yksittäiseltä viljelijältä Champagnen alueelta.
Onhan siinä samalle suht pienelle alueelle sattunut kaikki samppanjasta, dijoninsinappiin ja burgundinpataan. Ollaan eurooppalaisuuden ytimessä.
Aiemmassa postauksessa jo kerroittekin, että teitä ”houkuteltiin” sadonkorjuuhommiin. Mietin, että mikähän porukka rypäleet oikeasti kerää näillä viinitiloilla. Thaimaalaiset tulee Suomeen korjaamaan marjasadon, mutta riittääköhän Ranskanmaalla väkeä omasta takaa pelloille…
Kiitos Anssi! Hyvä tiivistys tuo ”eurooppalaisuuden ytimessä” :-) Ehkäpä sadonkorjuuseen tuolla löytyy ainakin jossain määrin myös ihmisiä lähempää, sillä käsittääkseni se tehdään lyhyessä ajassa, viikossa tai viikoissa. Ja tosiaan myös turistit valjastetaan tuohon, elämysmatkailua näes.
Heh, ristikkotalot tosiaan nähtäväsi ”häiritsivät” Cadet Roussellen patsaan kuvaamista, sillä näyttävät kyllä erittäin hienoilta. Vaikka viinitilat ja niillä vierailut eivät ehkä olekaan meillä prioriteettina ihan kärkipäässä, voisi Clotilde Davenne meidänkin näkökulmastamme olla käymisen arvoinen paikka!
Kiitos Mikko! Alue on tosiaan muutakin kuin viiniä, joskaan viinejäkään ei ehkä tuolla kokonaan kannata ohittaa.
Tämä(kin) on sellaista aluetta Ranskassa, jossa vielä haluan reissata. Edellisestä kerrasta näillä seuduilla alkaa olla jo 20 vuotta aikaa, kun ajeltiin noissa maisemissa. Hyviä vinkkejä alueen kaupungeista ja viinitiloista.
Kiitos Mari! Auxerre oli kyllä kiva – ja tuskin ilman tuota ryhmämatkaa olisimme sinne päätyneet.
Ihana tämä Auxerren kaupunki! Ja kiva kun olit laittanut juttuun kartat, kiitos ? viinitilavierailu oli varmasti mukava ja tuo kuva sinusta Pirkko on kyllä mainio. Ehkä jossain toisessa postauksessa kerrotkin mikä tämä ryhmämatka oli, minulta on nyt mennyt ohi..mutta vaikuttaa tosi mukavalta viini-/kulttuurimatkalta.
Kiitos Tanja! Nuo Ranskan viinialueet ovat kyllä sen verran pirstaleisia, että jos jostain tietystä on kiinnostunut, niin pakko kaivaa kyllä kartta esiin!
Matka oli Albatrosin 5 päivän Champagneen ja Burgundiin suuntautunut reissu, joka on ollut tarjolla useampana syksynä muutamana toteutuksena, jotka on nopeasti myyty loppuun.