Puerto de la Cruzin rannat ja puutarhat

Puerto de la Cruz osoittautui juuri meillekin sopivaksi kohteeksi, vaikkei se olekaan kovin suuri. Kaupungissa riitti kuitenkin nähtävää ja koettavaa ja pääosin kaikki oli kävelyetäisyydellä. Puerto de Moganiin riitti ehkä hyvin kolme kokonaista päivää – Puerto de la Cruzissa olisi varmaan mennyt viikkokin (olimme neljä kokonaista päivää, joista yhden käytimme Santa Cruzissa ja La Lagunassa).

Rantoja ja rantatunnelmaa

Kiertelimme päivittäin kaupungin lähirantoja ja aukioita – erityisesti Playa del Muelle ja Playa de San Telmo tulivat tutuiksi.

Ensimmäisinä päivinä meri kimmelsi auringossa rauhallisena, mutta Theresa-myrsky muutti maiseman. Rannat kuohuivat valkoisina ja aallot löivät yli kivien ja kallioiden ja murtuivat näyttävästi rantaan – komeaa katseltavaa, mutta uimaan ei olisi ollut asiaa.

Juuri Puerto de la Cruzhan oli jonkun talvimyrskyn aikaan ainakin yksi niistä paikoista, joissa joku kuolikin jätettyään huomioimatta viranomaisten varoitukset siitä, että rannoille ei pidä nyt mennä.

Hieman kauempana Playa de Martianez ja Playa de la Barranquera näyttivät olevan erityisesti surffareiden suosiossa – eikä ihme, sen verran vauhdikkaasti aallot siellä murtuivat – jo ennenkin Theresa-myrskyä.

San Telmon vieressä sijaitseva Lago Martianez olisi tarjonnut kesymmän vaihtoehdon uimiseen. Suuren tekojärven ympärillä on merivesialtaita, puutarhoja, terasseja ja ravintoloita, mutta emme nyt tällä kertaa innostuneet siitäkään – ehkä jos olisi ollut enemmän kesä ja olisimme olleet Puerto de la Cruzissa pitempään.

Sympaattinen kalastusmuseo

Plaza del Muelle ja San Telmon välissä on pieni Museo del Pescador. Ensimmäisellä kerralla olimme liian myöhään liikkeellä, se näytti menneen kiinni jo klo 14, mutta seuraavana päivänä ehdimme sinne ajoissa. Pieni museo kahdessa kerroksessa on ihan viehättävä eikä maksa paljoa, eli varsinaista pääsymaksua ei ole, mutta museolle voi tehdä pienen lahjoituksen. Museossa on esillä runsaasti pienoislaivoja sekä meriaiheista esineistöä ja taidetta. Suosittelen ehdottomasti merellisistä jutuista pitäville, kuten meille :-)

Kasvitieteellinen puutarha

Yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä on Jardin de Aclimatacion de La Orotava, eli historiallinen kasvitieteellinen puutarha.

Puutarha perustettiin 1700-luvun lopulla Espanjan kruunun toimesta, tarkoituksena totuttaa trooppisia kasveja Euroopan ilmastoon. Nykyisin se on rauhallinen vihreä keidas, jossa kasvaa vaikuttava kokoelma trooppisia ja subtrooppisia kasveja.

Maaliskuun alussa kukinta ei ollut parhaimmillaan, mutta kokonaisuus oli silti kiinnostava ja viihtyisä. Lumpeet kukkivat muutamissa vesialtaissa ja portin lähellä oli pieni orkideatalokin. Orkideatalo nousi autenttisena arvossaan sen jälkeen kun olimme käyneet myös kaupallisemmassa Sitio Litre -puutarhassa.

Sitio Litre – historiaa ja orkideoita

Olimme tulleet bussilla kasvitieteelliseen puutarhaan, matka sinne olisi ollut pitkälti ylämäkeä, mutta takaisin keskustaan kävelimme alamäkeen. Sovitimme askeleemme siten, että saatoimme matkalla poiketa myös Sitio Litren orkideapuutarhassa.

Sitio Litre on yksi Teneriffan vanhimmista puutarhoista, ja sillä on mielenkiintoinen historia. Puutarha oli englantilaisten omistuksessa lähes 300 vuotta ja se ylpeilee edelleen kuuluisuuksilla, jotka ovat viettäneet siellä aikaa, kuten vaikka Agatha Christie. Agatha Christie vieraili täällä vuonna 1927 matkustaessaan Teneriffalle toipumaan vaikeasta elämänvaiheesta, äidin kuolemasta ja avioerosta. Hänen kerrotaan kirjoittaneen puutarhassa osia romaanistaan Sinisen junan arvoitus, ja vierailu onkin jätetty näkyvästi osaksi paikan tarinaa. Pieni koju, jossa on esillä Agatha Christie -nukke on ehkä vähän hassu, mutta kieltämättä se jättää pysyvämmän muistijäljen kuin joku muistolaatta. Orkideojen ohella puutarhan alueelta löytyy myös vaikuttava, satoja vuosia vanha lohikäärmepuu.

Pysähdyimme hetkeksi Cafe Orquideaan välipalalla puiden ja kukkivien köynnösten alle, mutta tarjolla olleeseen mahdollisuuteen kokeilla orkideojen maalaamista vesiväreillä emme tarttuneet.

Pieneen puutarhaan on mahdutettu kaikenlaista, mutta toteutus on paikoitellen silmiinpistävän kaupallinen. Etenkin orkideat vaikuttavat jotenkin päälleliimatulta lisältä läpinäkyvissä muoviruukuissaan. Samanlaisia orkideoja samanlaisissa ruukuissa voisin ostaa Suomessa jostain lähimarketista.

Kokonaisuutena puisto on kuitenkin kaunis ja pidimme puutarhan keskellä olevasta pienestä kahvilasta.

Mustahiekkaisia rantoja

Kiertelimme kaupunkia myös katutaidetta etsien, ja sen innoittamana päädyimme Loro Parquen porteille asti. Itse puistoon emme menneet, piti boikotoida delfiinien ja miekkavalaiden pitämistä vankeudessa.

Loro Parkista takaisin keskustaan kävellessämme näimme myös kaupungin toisenlaisen rantamaiseman. Täällä rannat näyttivät olevan hiekkarantoja, mutta mustia sellaisia, kuten Playa Jardin. Näky mustahiekkaiselle rannalle oli jotenkin pysäyttävä – värikkäät pyyhkeet ja aurinkovarjot erottuivat ihan erilaisina kuin vaaleilla hiekkarannoilla. Lähempänä keskustaa rannat ovat enemmän kallioisia, joten juuri nämä lienevät Puerto de la Cruzin varsinaiset rannat rantaelämään.

Castello de San Felipen kohdalla siirsimme taas katseemme rannoilta katutaiteeseen, jota onkin erityisesti sen ja Playa del Muellen välisillä kaduilla. Playa Jardinin laidalla sijaitseva Castillo de San Felipe on 1600-luvulta peräisin oleva pieni rannikkolinnoitus, joka rakennettiin aikoinaan suojaamaan satamaa merirosvoilta. Nykyään se toimii lähinnä kulttuuritilana, mutta toimii myös mukavana maamerkkinä tällä puolella kaupunkia.

Yksi matka, monta kohdetta

Tämä onkin viimeinen juttumme kevään 2026 Kanarian-matkastamme, johon liittyvät käytännön asiat kuten reitit ja majoitukset kuvasinkin jo tässä jutussa.

Puerto de la Cruzin lisäksi vietimme aikaa Puerto de Moganissa ja Los Cristianoksessa, sekä teimme päiväretken Puerto de la Cruzista Santa Cruziin ja La Lagunaan.
Las Palmas jäi tällä kertaa vain “kääntöpaikaksi” Länsi-Saharan retkeemme liittyen, mutta muutama vuosi sitten kiersimme sitäkin vähän enemmän.

Yksi kohde Puerto de la Cruzissa – tai Teneriffalla – jossa emme käyneet, emmekä olleet edes suunnitelleet käyvämme, oli Teide. Teide olikin pääosan Teneriffalla viettämästämme ajasta Theresa-myrskyn takia kiinni ja ylhäällä satoi jopa lunta. Mutta joka aamu Puerto de la Cruzissa ihailimme sitä kyllä hotellimme terassilta!

Lisää Kanarian saarten kohteita?

Pidimme niin Puerto de la Cruzista kuin Puerto de Moganista, mutta todennäköisesti emme palaa näihinkään – aika harvaan kohteeseenhan joitakin suurkaupunkeja lukuunottamatta olemme tavanneet palata. No ehkä Gotlantiin ja Ahvenanmaalle :-)

La Gomera jäi vähän kutkuttamaan ja vähän olenkin ajatuksissani palannut jossain vaiheessa tämän matkan toteutusvaihtoehtona olleeseen risteilyyn, joka olisi kiertänyt ellei kaikkia niin useimmat Kanarian saaret. Silloin idea kaatui siihen, että kaikki kevyellä haulla löytämäni risteilyt kävivät myös Madeiralla, joka ei mielestäni kuulunut ideaan – ja josta olisi tullut turhia meripäiviä. Sittemmin Lomaristeilyjen Elina löysi minulle kyllä hetkessä myös CroisiEuropen risteilyn, joka tuntuisi oikein hyvältä vaihtoehdolta, mutta katsotaan nyt, mitä lähivuodet tuovat tullessaan matkailun saralla.

Las Palmaskin toki kestäisi vielä paluunkin.