Pysähdyin jokin aika sitten lukemaan Conde Nast Traveler -lehden artikkelin The Golden Rules of Retirement Travel, According to Actual Retirees. Juttu lupasi kokeneiden matkailijoiden vinkkejä ja niksejä niin matkojen ajankohtaan kuin pakkaamiseen liittyen.
(Tämän jutun otsikkokuva on kyseisen jutun kuvituksesta.)
Omakohtaista kokemustakin matkailusta työelämän jälkeen on jo kertynyt vähän yli yhdeksän vuotta.
Poimin jutusta itseäni eniten puhuttelevat ajatukset ja kommentoin niitä hiukan seuraavassa samalla, kun esittelen niitä:
Kohtele matkustamista kuin työtä
Työvuosina matkustaminen sovitettiin työn ehtoihin – jutussa ehdotetaan, että kohtele nyt matkustamista kuin se olisi uusi työsi. Asetelma on kääntynyt toisin päin: elämä rakentuu matkojen ympärille.
Kuulostaa tutulta! Juuri näin me teemme – tiedostaen, että joskus jäämme sen vuoksi paitsi joistakin sukujuhlista tai muista mukavista tapahtumista. Valintoja on tehtävä, myös eläkkeellä.
Matkaideoiden osalta käytössämme on muutama lista: itsenäisiä maita ehkä vielä muutama, Euroopassa muutama Nomadmania-alue. Nomadmania-alueet eivät ole tärkeitä, mutta kartta niistä muistuttaa, että vaikka olemmekin käyneet kaikissa Euroopan maissa, emme ole käyneet kaikkialla, Euroopassakaan. Isojen kaupunkien osalta on oma kertauslistansa, jonne juuri lisäsin Budapestin takaisin maan vaihdettua vaaleissa lopultakin suuntaansa.
Tee se nyt
Aikahorisontti lyhenee vuosi vuodelta. Jotkut matkatyypit, kuten vaikka pitkiä vaelluksia sisältävät matkat, ovat jo osaltamme historiaa, joten suunnitelmat kannattaa toteuttaa nyt eikä sitten joskus.
Toisaalta emme halua olla jatkuvasti liikkeellä. Kotikin on meille tärkeä ja jokaisen matkan jälkeen on hyvä pysähtyä hetkeksi. Käytännön syistäkin – sekä kodista että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii sekin aikaa.
Matkaile sesonkien ulkopuolella
Tätäkin noudatamme. Nykyisin hyvin harvoin suunnittelemme reissuja juhlapyhien ajaksi, sen sijaan lähdemme matkalle niiden jälkeen tai palaamme kotiin ennen niitä. Suomalaisten lomakaudet eivät globaalisti juurikaan vaikuta matkustajamääriin kohteissamme, etenkin kun vaikka Välimeren kesän jätämme jo helteidenkin takia suosiolla väliin. Isompia matkailuruuhkia, kuten amerikkalaisten kevätloma kannattaa kyllä ottaa huomioon! Monissa kohteissamme ei kyllä turistiruuhkia ole mihinkään aikaan vuodesta.
… ja hyödynnä aamun aikaiset tunnit
Tässä me ole parhaimmillaan – ainakaan jos puhutaan varhaisista aamuista.
Useimmiten olemme liikkeellä aamupäivällä tai alkuillasta, silloin kuin muutkin. Päivämme rytmitämme, jos mahdollista mielellään kahteen osaan: aamu- ja iltapäiväretkeen, jos majoituksen sijainti ja etäisyydet sen sallivat.
Valitse hotellin sijainti huolellisesti
Sijainti ratkaisee – niin hotellin kuin oman kodin osalta.
Arvostamme sitä, että keskeiset kohteet ovat kävelyetäisyydellä ja päivän voi jakaa useampaan lyhyeen retkeen. Luksus ei ole itseisarvo, mutta käytännössä parhaat sijainnit löytyvät usein hyvistä hotelleista. Neljä tähteä riittää meille hyvin – viisi tuntuu jo hieman kiusalliselta.
Outoja ja tuttuja niksejä
Artikkelissa oli myös muutamia käytännön vinkkejä.
Yksi matkailija vannoo VapoRubin nimeen epäilyttävien hajujen varalta – esimerkiksi lentokoneessa. En ole koskaan kokeillut, en .flunssaankaan.
Toinen taas pitää (amerikkalaisena) eurooppalaista vessapaperia niin karkeana, että kuljettaa oman rullan mukanaan. Niin muuten mekin, joihinkin kohteisiin, kuten vaikka Irak tai Afrikan kierrokset. Jos (vajaalle) rullalle ei ole ollut pakottavaa käyttöä, käytämme sen sitten viimeisessä hotellissa.
Concierge-palvelut
Silloin kun matkamme ei ole sisältänyt valmiita retkiä eikä kohteessa ole ollut sopivia tarjolla GetYourGuiden tai Viatorin kautta, olemme käyttäneet näitä onnistuneesti useamman kerran. Esimerkiksi Tunisiassa emme halunneet vuokrata autoa, mutta meillä oli selkeä retki-idea. Hotellin kautta järjestyi vaivattomasti auto kuljettajineen – juuri tarpeisiimme sopivasti.
Opettele vähän paikallista kieltä
Jo aika kauan sitten, ennen Etelä-Amerikkaan suuntautuneita pidempiä matkojamme opiskelimme espanjaa muutaman vuoden ajan. Jo sitä ennen kielivalikoimaamme kuului tietysti englanti, minulla myös ranska ja molemmilla hiukan saksaa.
Jutussa kehotetaan opettelemaan muutama sana paikallista kieltä, mutta en oikein usko tähän. Espanjan ja ranskankin osalta usein haasteeksi muodostuu se, että voit muotoilla hetken mietittyäsi asiallisen lauseen kyseisellä kielellä, mutta jos vastaus on pitkä ja nopea, niin joudumme kuitenkin kysymään, että onnistuisiko englanniksi. No, helpot keskustelut esimerkiksi ravintoloissa tapaavat silti onnistua.
Mitä emme juuri tee
Välilaskuja emme yleensä hyödynnä erillisinä kohteina, vaan suosimme mahdollisimman suoria lentoja – se on meidän tapamme huomioida myös lentämisen vastuullisuus.
Risteilyillä omatoimiretket ovat meille harvinaisempia, sillä kahdestaan matkustaessa varustamon retket ovat usein kustannustehokkain vaihtoehto. Tuttuja eurooppalaisia kaupunkeja toki tutkimme mielellämme omin päin, jalan.
Asuntoautoilijoitakaan emme ole, joten jutussa siihen liittyvät vinkit eivät meille kolahtaneet.
Vesa Puttosen ajatuksia
Luin hiljattain myös Helsingin Sanomien haastattelun, jossa Vesa Puttonen pohti rahan käyttämistä. Vesan vaimo oli jossain vaiheessa kysynyt, mihin me tarvitsemme lisää rahaa, ja hän oli havahtunut siihen, että ehkä sitä tosiaan pitäisi myös osata kuluttaa :-)
Matkailun – ja muutaman muunkin asian suhteen olemme hänen kanssaan hyvinkin samoilla linjoilla.
“Matkustaminen on Puttosen mukaan ehdottomasti hyvä tapa käyttää rahaa. Se tuo elämyksiä. Elämykset puolestaan lisäävät usein onnellisuutta enemmän kuin tavarat. Matkustamisessa Puttonen kuitenkin välttää turhaa rahankäyttöä. Bisnesluokassa kannattaa matkustaa vain kaukomatkoilla. Muuten hän suosii economy-luokkaa ja ostaa sieltä paikan, jossa on enemmän jalkatilaa. Se on hänestä järkevämpää.”
Samaa mieltä olemme myös loma-asunnoista:
“Entä Lapin ja Rivieran loma-asunnot? Niistä Puttonen ei piittaa. Hän sanoo maksavansa mieluummin muuttuvia kuluja kuin huoltokustannuksia. Loma-asunnon vuokraaminen tarvittaessa on paljon vaivattomampi vaihtoehto kuin sen omistaminen.“
Autonkin suhteen Puttonen kehottaa toteuttamaan unelmiaan, jos sellaisia on. En tiedä, onko meillä niitä oikeastaan, mutta viimeisen leasing-auton korvautuessa omalla autolla ostimme haluamamme auton, uutena.
Vesa Puttonen on myös sitä mieltä, etteivät turhan suuret perinnöt ole jälkikasvulle hyväksi – samaa mieltähän on myös Microsoftin Bill Gates, joka jättää kuulemma lapsilleen vain prosentin omaisuudestaan. Meillä ei suoria jälkeläisiä ole, joten paineita jättää heille ainakaan jättiperintöjä ei todellakaan ole.
Ehkä sitä pitäisi siis opetella lentämään nykyistä useammin business-luokassa :-)
Lisää vinkkejä tai ajatuksia?
Matkailetko itse jo vapaalla aikataululla? Tuleeko mieleesi vielä jotain muita ajatuksia aiheesta?
Tai matkailetko työsi reunaehdoilla – mitkä niistä rajoittavat eniten matkailuharrastustasi?