Avainsana-arkisto: Grenada

Grenada delfiinit feature

Tylsin veneretki ikinä?

Nelituntisen valas- ja delfiinibongailuretken jo lähestyessä loppuaan olin jo valmis toteamaan, että tämä oli kyllä tylsin veneretki, jolla olen koskaan ollut.
Mutta eihän retki ollut vielä ohi …

Grenada delfiinit

Osaan kyllä jo lukea erilaisia retkikuvauksia siten, kun niitä pitää lukea:

Puolen päivän retki vie mukanaan merelle katselemaan valaita ja delfiinejä. Retken
hintaan kuuluu välipala sekä juomat. Katamaraanin kyydistä on mahdollisuus ihailla
esimerkiksi ryhävalaita, miekkavalaita tai kaskelotteja, jotka uivat Grenadan vesissä
joulukuusta huhtikuuhun. Kaskelotit, seitivalaat ja brydenvalaat viihtyvät alueen vesissä ympäri vuoden.
Meressä temmeltävät delfiinit hurmaavat jokaisen – nähdä voi esimerkiksi pullonokka-, pyöriäis- tai atlantintäplädelfiinin.

Ei tämä takaa yhtään valasta – mutta retken jo melkein loppuessa kapteeni löysi kuitenkin delfiiniparven ja kyllähän aina delfiinit yhden jo hiukan tylsistyneen venekunnan saa innostumaan.

Grenada delfiinit

Oikeat varusteet

Retki alkoi aamulla pienessä tihkusateessa (ja märässä veneessä), mutta vähitellen sää hiukan selkeni ja näkyvyyskin merelle parani.

Harmittelin hiukan väärää pukeutumistani, etenkin kun vieressäni istuvat luultavasti englantilaiset tytöt osasivat tämän. Hiukan siistimmät vaatteet vaihtuivat veneellä helposti kuivuviin mustiin urheilutrikoisiin ja pitkähihaiseen paitaan, joilla saattoi mukavasti istua kannella kastumisesta välittämättä siinä missä meikäläinen vaaleita housujaan varjellen istui alkumatkan sisätiloissa.

Grenada delfiiniretkiGrenada delfiinitGrenada delfiiniretki

Kun saimme lopulta delfiinit näkyviimme ja lähes kaikki siirtyivät ison katamariinin kannelle, niin päätin minäkin lopulta olla välittämättä vaatteista ja heittäydyin keulan verkkoihin siinä missä muutkin!

Delfiinejä!

Ihan veneen edessä näimme delfiinejä pinnan alla, mutta pinnan yläpuolella niitä näkyi vaan sen verran kauempana, että nopealiikkeiset eläimet eivät helpolla kameraan tallentuneet. Välillä jo päätin antaa kuvaamisen olla ja vaan katsella ympärilläni olevaa luonnon näytelmää, mutta onneksi sentään otin muutaman kuvankin (ja Lasse vielä useamman), että saamme jotain tästä tunnelmasta välitettyä teillekin.

Grenada delfiinit Grenada delfiinit Grenada delfiinit Grenada delfiinit

Lopulta, etenkin kun olimme jo retken suhteen yliajalla, jouduimme kääntymään takaisin satamaan. Paluumatkasta jo ihan eri tavalla eläväiselle joukollemme maistuivat välipalana tarjottavat kolmioleivät ja paikallinen Carib-olut – eli toteutui se retkikuvauksen välipalaosuuskin!

Grenada delfiinit

St George’sin rannoilla

Osallistuimme veneretkelle pääsiäissunnuntaina ja satamaan palattuamme päätimme vielä tutkia hiukan pääkaupunki St George’sia, tällä kertaa kaupungin rantoja kiertäen. Matkaa laguunilta keskustaan kertyi muutama kilometri, mutta ranta tarjosi monta kivaa näkymää. Olisi myös tarjonnut ex temporen oloisissa rantabaareissa olutta tai rommia, mutta jatkoimme reippaasti Sails-ravintolaan, jota matkaoppaamme oli meille suositellut.

Grenada St George's Grenada St George's Grenada St George's

Grenada St George's
Costan risteilijä Bianca C upposi St George’sin edustalla 1961 ja kaupunkilaiset auttoivat 700 matkustajaa turvaan – ja saivat tämän patsaan kiitokseksi.

Pääsiäissunnuntaina pääosa kaupungista oli kuitenkin kiinni, myös tämä kauniilla paikalla oleva rantaravintola, joten ei auttanut muu kuin suunnata rannalta ylös kaupungin keskustaan. Tosin eipä sieltäkään oikein ravintolaa löytynyt, mutta löytyi sentään KFC ja taksi takaisin hotellille!

Greanda St George's
Sails -ravintola
Greanda St George's
Pääsiäissunnuntain rauhaa St George’sissa
Grenada feature

Grenada – #120

Saavumme Grenadaan iltapäivällä, kuten useimmiten tällä lentäen toteuttamallamme Eteläisen Karibian saarihyppelyllä. Aamulla on vielä aikaa edellisellä saarella niin pitkään kuin hotellihuone on käytettävissä, sen jälkeen lyhyt lento seuraavalle, jossa majoittuminen seuraavaan hotellihuoneeseen onnistuu hetimmiten.

Grenadalla majoitumme rannalle Kalinago Beach -hotelliin. Ranta on pienempi kuin seuraavan poukaman Grand Anse Beach, joka lienee saaren kuuluisin, mutta riittää hyvin meressä pistäytymiseen. Puutarhan uima-allas on pieni, mutta kutsuva, sillä päivät Karibialla ovat helteisiä, myös kevättalvella ja vaikka olisi pilvistä, kuten Barbadoksella oli.

Kalinago Beach Grenada
Tervetuloa Kalinago Beach -hotelliin, myös suomalaiset

Kalinago Beach Grenada

St George’s

Emme kuitenkaan jää rannalle oleilemaan, sillä Grenadan pääkaupunki St George’s kutsuu. Pysähdymme jo matkalla keskustaan katsomaan näköalaa kaupungin lahdelle korkealta yläilmoista. Keskustakin on rannalta katsoen yläilmoissa, mutta näkymä lahdelle on viehättävä. Myös vanhalta linnoitukselta, jonne kaupungissa ensimmäiseksi suuntaamme, on samalla tavalla näköala lahdelle, vain hiukan eri suunnasta.

Grenada St George's
Grenada St George's

Linnoitus on viehättävästi ränsistynyt ja ilmeisesti vasta äskettäin taas edes sallittua aluetta uteliaille. Tykkirivistöt on edelleen suunnattu merelle, kaupunkia suojaamaan.

Grenada St George's Grenada St George's Grenada St George's

Nyttemmin risteilylaivat satamaan, joita ne aikoinaan ehkä suojasivat, ovat kyllä tervetulleita ja tänäänkin satamassa on iso laiva, Tui-varustamon Mein Schiff 3:n.

Hassua tavallaan miten nopeasti ihminen jollain tasolla samaistuu viiteryhmäänsä. Olemme matkalla 12 hengen ryhmässä, jossa monen kohdalla aivan erityinen syy lähteä juuri tälle matkalle on vastenmielisyys laivaelämää kohtaan. Me olemme elämämme aikana osallistuneet ehkä kuudelle risteilylle ja vaikkemme risteilyjä ja laivaelämää ihan erityisesti rakastakaan, niin onhan siinäkin puolensa. Täällä kuitenkin olemme aina vähintään lievästi iloisia siitä, että joinakin päivinä ja ainakin iltaisin, saamme saaret ja kaupungit itsellemme, ilman risteilyturisteja – vaikka viimeksi runsas puoli vuotta sitten itsekin sellaisia olimme.

Grenada St George's Mein Schiff 3
Grenada St George's Mein Schiff 3

Perinteinen tori ja moderni ostoskeskus

Linnoitukselta palaamme kaupungin keskustaan, jossa on rinnan laivaterminaaliin liittyvä nykyaikainen ostoskeskus ja parin korttelin päässä perinteinen torialue.
Torialueella on oikeasti myytävänä lähinnä ruokaa, myös saaren erikoisuutta, muskottipähkinää. Torin joillakin alueilla saarta entuudestaan tunteva matkanjohtajamme muistuttaa siitä, että osa ihmisistä on luultavasti jonkin aineen vaikutuksen alaisia ja sellaisina hiukan arvaamattomia, eli kannattaa olla sopivassa määrin varovainen. Karibia ei ole vain lomaparatiisi, etenkään illalla auringon jo laskettua (ja risteilylaivojen purjehdittua ulos merelle).

Grenada St George's
Grenada St George's

Grenada St George's
Muskottipähkinöitä

Grenada St George's

Ostoskeskuksessa tarjolla on paitsi samoja mausteita ja pähkinöitä kuin torilla, mutta nyt siististi pakattuna turisteille kotiin vietäväksi, myös paikallista suklaata, eli ilmeisesti suklaakin on tämän saaren juttu ainakin jossain määrin. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan voi ostaa mukaansa yhtään sen enempää mitä kerralla voi syödä, sillä yli 30 asteen helteessä se sulaa heti ilmastoiduista tiloista poistuttaessa.
Ostoskeskuksen yhden luultavasti intialaisomisteinen ravintolan imago nojautuu amerikkalaisuuteen: New York’s Finest Bagels ja mekin sorrumme siihen heti ja ostamme välipalaksi bagelin kermajuustolla. Kermajuusto herättää muistoja: kauan sitten Karibian purjehduslomallamme mukana ollut nuori sisarentyttäreni kelpuutti sikäläisestä ruuasta ravinnokseen lähinnä banaanikakun ja Philadelphia -juuston.

Grenada St George's Grenada St George's

Pieni virstanpylväs

Risteilyvieraita on kiittäminen siitä, että saamme ostettua jääkaappimagneetin myös Grenadalta, joka sattui olemaan Pirkon itsenäinen maa #120. Lassella maa#120 oli jo Dominica. Ajantasaiset maa- ja aluelukemat voit halutessa lukea tästä.

Grenada St George's

Hiljaisen pääsiäisen leijat

Palaamme St George’sin keskustaan myös seuraavana päivänä, mutta koska tuolloin, pääsiäissunnuntaina, kaupungissa ei sattunut olemaan yhtään risteilijää, niin keskusta on todellakin tyhjä ja autio. Olimme ajatelleet nauttia keskustassa päivän lounaan, kun siellä valas- ja delfiiniretken jälkeen pistäydyimme, mutta vaihtoehdot olivat todella vähissä. Päädyimme lopulta KFC:hen: pysyyhän sitä kanahampurilaisillakin hengissä.

Grenada St George's
Leijat kuuluvat Grenadassa pääsiäiseen

Grenada ja Kuuba

Muutamin kohdin jopa ihan kaupunkikuvassa näkyy edelleen Grenadan hiukan erilainen historia pienenä Karibian valtiona. 1980-luvulla Grenada siirtyi poliittisesti vasemmalle ja liittoutui Kuuban kanssa. Yhdysvallat tunsi asemansa uhatuksi, vaikka kyse olikin näin pienestä valtiosta (runsaat 100 000 asukasta tätä nykyä) ja miehitti maan tuolloin viikoksi.

Grenada St George's
Maurice Bishop ja Fidel Castro

Kalinago Beach -hotelli

Kalinago Beach -hotelli tarjoaa illallisen hiekalla. Pöydät ja tuolit on katettu valkoisen katoksen alle ja ruuat tarjoillaan buffetista ja grillistä. Kana on parempaa kuin olisin luullutkaan – ehkä siksi, että ruoka maistuu aina luonnossa paremmalta kuin vaikka kotona keittiön pöydän äärellä. Pienet haasteet mahtua mukaan illalliselle unohtuvat ja nautimme tunnelmasta rannalla.
(Emme olleet ymmärtäneet, että rantaravintolan pöydät olisi pitänyt varata etukäteen, joten jouduimme hetken odottamaan, että henkilökunta laajensi ravintolaa kantamalla sinne meillekin pöydän ja tuolit.)

Itse rantahotelli on kelvollinen – vain aterioiden kanssa oli pieniä haasteita. Tuon illallisepisodin lisäksi emme ensimmäisenä aamuna ymmärtäneet miten kauan pöytiin tarjoillun aamiaisen saaminen voikaan kestää, ja kun retkibussi jo melkein odotti meitä pihalla, niin tunnelma meni hiukan stressaavaksi. Myös Karibialla on joskus aikatauluja!

Kalinago Beach GrenadaKalinago Beach Grenada

Grenadan vedet ja niillä liikkuvat valaat tai ainakin delfiinit ansaitsevat oman juttunsa, joten jätetään Grenada tältä osin tähän ja palataan sen rannoille vielä toisessa jutussa ihan kohta, mutta tässä vielä yksi lähtöaamuna Kalinago Beachin suuntaan otettu kuva.

Kalinago Beach Grenada

lennot 2018 caribia

Dominicalta
Saint Lucialle

Matkamme viimeisenä iltana muistelimme hotellimme laiturilla Rodney Bayn laguunin rannalla sen kohokohtia rommin ja kuohuviinin äärellä – en pidä väkevistä alkoholijuomista, joten ryhmämme ensimmäisen rommi-illan jälkeen pyysin rinnalle kevyemmän vaihtoehdon ja sainkin, tietysti, Aventura palvelee!

Kuten jos Sint Maartenista, Saint Martinista ja Saint Kittsistä ja Neviksestä kirjoittaessani uumoilin, niin sen verran tiivis kiertomatka tämä on ollut, että kanavistamme vain Facebook on päivittynyt “reaaliaikaisesti”, tähän tapaan:

Dominica

Dominicalla kävimme ensimmäisenä päivänä patikointiretkellä, josta ehdin jo kirjoittaa pienen jutunkin.

Ensimmäisen Dominica-päivämme pääaktiviteetti oli patikointi Soufrierestä Scotts Headiin. Molemmat pieniä hurrikaani Marian pahasti tuhoamia kyliä, jotka palasivat kertaheitolla 70-luvulle: sähköä saa generaattorista, jos sellaisen omistaa ja vesi haetaan astioilla säiliöistä. Kohtalaisesta kuumuudesta huolimatta selvisimme n. 2,5 tunnin patikoinnista – jees!
Kuvissa Dominican vehreyttä, joka alkaa jo hennosti palailemaan – hiekkarantojahan tällä saarella ei ole, mutta vihreää luontoa sitäkin enemmän.

Dominica puutarha Dominica Roseau

Toisen päivän vietimme pientä pääkaupunkia tutkien. Kasvitieteellistä puutarhaa ei käytännössä juuri nyt ollut olemassa, mutta värikäs kaupunki tarjosi toki muutakin.

Keskiviikkona kiertelimme pääkaupunki Roseauta. Kävimme myös kasvitieteellisessä puutarhassa, josta ei paljon ollut jäljellä. Tuo ison baobao-puun alle jäänyt bussi siellä oli kuitenkin 1970-luvun hurrikaanin jäljiltä, ei viime syksyisen. Paikallisen White Housen ovat kuulemma kiinalaiset suunnitelleet, rakentaneet ja rahoittaneet. Monet talot ovat vielä ilman kattoa tai muuten rikki myös pääkaupungissa.

Dominicassa myös hotellimme, Fort Young, oli elämys, josta lentokentällä lojuessani kirjoitin jo jutun blogiinkin.

Barbados

Barbadokselle saavuimme pääsiäisen alla, kiirastorstaina, joka näkyi etenkin pääkaupunki Bridgetownin lähellä liikenneruuhkina, kun ihmiset hoitivat viimeisiä käytännön asioitaan ennen pääsiäisen viettoa.

Meillä käytännön asiat olivat jo hoidossa ja käytimme kiirastorstai-iltapäivän saarikierrokseen ja pitkäperjantaina kiertelimme hiukan siihen mennessä hiljentyneessä Bridgetownissa.

Kahden Dominica-päivän jälkeen lensimme Barbadokselle ja asetuimme taloksi Oistinsin kaupunkiin etelärannikolla. Iltapäivällä ehdimme jo maaseutukierrokselle: Sandy Lanen golfklubi, jossa on pidetty mm. Tiger Woodsin häät, näköalapaikkoja parikin (Mount Hillaby ja Cherry Tree Hill), sokeriruokopeltojen halki (sokeriahan tarvitaan rommin valmistukseen), vanha sokeritehdas tuulimyllyineen, muutama lehmä, lammas ja vuohi ja vielä Bathsheban surffiranta ja Gun Hill erilaisine leijonineen 🙂 Huomenna sitten ehkä pitkäperjantain hiljentämään Bridgetowniin.

Pitkäperjantai oli Barbadoksella kostea, hetkittäin jopa sateinen. Aamupäivällä kävimme Bridgetownissa: risteilymatkustajien suosima Carlisle Bay oli hiljainen, samoin keskusta – ihmiset olivat kirkoissa. Magnoliat ja Pride of Barbados -kukat pitivät pienestä sateesta. Oistinsin pienen kylän Friday Night Fish Fry ei kuitenkaan pyhästä tai kosteudesta välittänyt. Me viihdyimme kuitenkin Oistinissakin enemmän rannalla kuin meluisissa ruokakojuissa – huvinsa kullakin.

Barbados saarikierros Barbados Bridgetown

Grenada

St Georgen, pääkaupungin, pienen kaupunkikierroksen teimme saarella olleen risteilyaluksen jo lähtiessä, ja vaikka tuolloin, pääsiäislauantaina, kaupunki ei vielä ollut hiljainen ja autio, niin mukavan rauhallinen kuitenkin.

Uusi päivä, uusi maa: Grenada. Ehdimme katsastamaan pääkaupunki St. Georges’ia päivän risteilijän jo tehdessä lähtöä, mikä kuulemma tapaa vähintään puolittaa hinnat kaupungissa. Mausteisiin emme keskittyneet, mutta Grenadan asemaa muskottipähkinän ja kaakaon tuottajana oli vaikea olla huomaamatta. Myös täkäläinen pääsiäisharrastus, leijojen lennättäminen näkyi kaupungilla. Illaksi vetäydyimme jo hotellille, Karibian rytmejä kuuntelemaan ja nauttimaan barbecue-illallista hiekkarannalla. Huomenna sitten merelle, mutta katamariinilla, ei laivalla.

Grenada ranta

Pääsiäissunnuntaina kaupunki olikin sitten jo autio, mutta vietimmekin pääosan päivää merellä. Valaat ja delfiinit kun eivät pääsiäispyhistä perusta.

Hiljainen pääsiäissunnuntai Grenadassa. Lähdimme aamulla valas- ja delfiiniretkelle, josta olin jo jossain vaiheessa tihkusateessa sanomassa, että tämä on tylsin veneretki, jolla olen ikinä ollut, mutta löytyihän niitä, edes delfiinejä, sitten lopuksi aika montakin! Sääkin selkeni, joten satamaan palattuamme kävelimme koko St Georgesin lahden ympäri todetaksemme, että rauhallista on: pääsiäissunnuntai ja päivä ilman yhtään risteilyalusta.

Grenada delfiinit Karibian saarikierros

Saint Vincent

Saint Vincent oli matkamme ainoa kohde, jossa vietimme vain yhden vuorokauden. Ehdimme kuitenkin kivasti iltapäivällä tutustumaan Kingstowniin ja seuraavana aamuna ennen lentoa sademetsään.

Saint Vincentin(kin) kohdalla vertailin mielessäni tällä kertaa valitsemaamme saarihyppelyä lentäen ja risteilyjä, joita niitäkin olemme useamman tehneet (tosin vaan yhden Karibialla). Näimme Saint Vincentistä luultavasti noin saman verran kuin risteilymatkustajat ehtivät nähdä, sillä aikaa olisi päiväseltäänkin ollut ½ päivän patikointiin ja pieneen kaupunkikierrokseen, mutta lentovaihtoehdon hyvänä puolena oli, että niitä ei tarvinnut tehdä peräkkäin ja kummankin pääsi aloittamaan levänneenä.

Aamulla vielä yksi silmäys Morne Rouge -rannalle ja sen jälkeen lento Saint Vincentille. Näkymää hotellihuoneen parvekkeelta hetken ihailtuamme kävimme tutustumassa Kingstowniin. Jos kävit kuvaamassa Kruunuvuoren vanhoja huviloita ennen kuin ne lakkasivat olemasta, niin olisit haltioissasi Kingstownin keskustan rapistuneista vanhoista taloista! Osuimme taas kaupunkiin hiljaiseen aikaan: satamassa oli kyllä risteilijä, mutta auringon jo melkein laskiessa risteilyvieraat olivat jo poistuneet kaupungista.

Tänään tutustuimme Saint Vincentin luontoon patikoimalla heti aamutuimaan 5 km (ja iPhonen mukaan 40 kerrosväliä) Vermont Trailiä sademetsässä. Papukaijat eivät yläilmoista osuneet kuviin, mutta kaakaopuun hedelmä sentään. Ja onhan se aasikin eläin 🙂 Nyt jo suihkunraikkaana lentokentällä, suuntana kierromatkamme viimeinen saari (ja valtio) eli Saint Lucia ja Rodney Bay ✈

Saint Vincent kaupunki Karibian saarikierros Saint Vincent patikointi

Saint Lucia

Ensimmäinen iltamme Rodney Bayssä muodostui juuri sellaiseksi kuin olin toivonut. Aloitimme iltakävelymme tutustuen Rodney Bayn marinaan, jonka halusin nähdä ajatellen sinne Atlantin yli purjehduksen päätteeksi saapunutta veljeäni, ja päätimme sen niemen toiselle puolelle hiekkarannalle auringonlaskua ihailemaan Spinnaker-ravintolaan, joka sekin tuntui olevan vahvasti mukana ARC-purjehdukseen osallistuneiden mielessä.

Sademetsän aamusta Rodney Bayn iltaan. Katsastimme marinan ja rannan, hyödynsimme Happy Hourin ja söimme illallisen Spinnakers-ravintolassa auringonlaskun aikaan. Huomenna vielä saarikierros ja ylihuomenna kolmen legin paluumatkalle.

Viimeinen matkapäivä ja viimeinen saarikierros Saint Lucialle. Pitihän sitä ponnistaa vielä yhden Unescon maailmanperintökohteen takia – ja Saint Lucian kasvitieteellisessä puutarhassa oli sentään kasvejakin, toisin kuin Dominicalla.

Parin viikon reissaamisen jälkeen lepopäivä uima-altaan reunallakin olisi jo ollut mahdollinen vaihtoehto, mutta ahkeroimme kuitenkin vielä tämänkin päivän ja kiersimme Saint Lucian saarta, kuten täällä tänään olleen Costa Magicankin matkustajat. Pääkaupunki Castries oli kuten mikä tahansa vähän isompi kaupunki, näkymät Marigot Baylle olivat kuin postikortista, kuten opas/kuljettajamme muisti korostaa ja Anse La Rayen kalastajakylästä löytyi edelleen myös menneen ajan tunnelmaa jääkaappimagneettikauppiaiden lisäksi.
Soufrieren alueella kävimme tietysti katsomassa Pitonit (Unescon maailmanperintökohde!) ja vesiputouksia niin tulivuoren alueella kuin kasvitieteellisessä puutarhassa. Banaaniviljelmiä oli vähän kaikkialla ja niitäkin pysähdyimme jossain vaiheessa katsomaan tarkemmin
Päivän päätteeksi sitten matkan päätösrommit hotellin laiturilla auringon laskiessa.Olihan siinä, yhdelle päivälle!

Saint Lucia Pitons Saint Lucia banaanit Karibian saarikierros

Hotelliranking

Totesin Fort Young -hotellista kirjoittaessani, että en jaksa oikein kiinnostua hotelleista, elleivät ne sitten ylitä tai alita mielestäni melko vaatimatonta vaatimustasoani reilusti.

Matkamme hotellit sijoittaisin paremmuusjärjestykseen näin:

  • Dominica: Fort Young
  • St. Vincent: Grenadine House
  • Sint Maarten: Holland House
  • Barbados: Butterly Beach Hotel
  • Grenada: Kalinago Beach Resort
  • Saint Lucia: Harmony Suites

Grenadine House on kuulemma ruotsalaisomistuksessa oleva entinen brittikuvernöörin residenssi. Hotellin sijainti oli mahtava ja tosin kuin monessa muussa hotellissa myös palvelu oli erinomaista. Tämäkin hotelli saattaisi jopa ylittää sen kynnyksen, että voisin siitä vielä kirjoittaa joskus ihan omankin jutun.

Grenadine House
Näkymä huoneemme parvekkeelta Grenadine House -hotellissa

Holland Housen huone ja aamiainen ja sijainti olivat ykkösluokkaa, mutta henkilökunta ei.

Apartementos-tyyppiset hotellit olivat parin päivän yöpymisellä vähän turhia, etenkin kun lisäneliöiden kääntöpuolena oli usein suihkut, joista ei tullut kunnolla lämmintä vettä, lisämaksulliset tai muuten hankalasti käytettävät kassakaapit ja korkeintaan keskinkertainen henkilökunta.

Rodney Bayn Harmony Suites olisi nostanut sijoitustaan lämpimällä suihkulla, pistorasia ja peili -yhdistelmällä, joka olisi mahdollistanut tukan suoristamisen muutenkin kuin sokkona ja paremmin toimivalla ulko-oven lukituksella.

Lisää kuvia Facebookin puolella

Kirjoitan toki lisää juttuja matkamme kohteista, mutta niitä odotellessa Facebookin puolella on jo nyt lisää kuvia kohteista, eli jos et pode vakavaa Facebook-allergiaa, niin halutessasi voit katsella niitä täältä.
Samalla voit tietysti laittaa Facebook-kanavamme seurantaan, jos Sinulla on Facebook-tunnukset. Pelkkä kuvien katseleminen ei sitä tällaisella julkisella blogimme sivulla vaadi.