Sunnuntain retkikohteeksemme valikoitui lopulta kuitenkin eläintarhan sijaan akvaario, Oceanario – ja samalla suunnalla sijaitseva Vasco da Gaman ostoskeskus. Vähän veikkaan, että nuoremman sisarentyttäreni kiinnostus tuohon suuntaan ei kohdistunut pelkästään meren eläviin vaan tuolla ostoskeskuksella oli osansa. Mutta – think positive – näimme neljän päivän vierailumme aikana kaikki Lissabonin ostoskeskukset 🙂

Aloitimme kuitenkin Oceanariosta, jonne on lyhyt kävelymatka Orienten metroasemalta – kannattaa suunnata rannalle ja oikealle.

Matkalla Oceanarioon näimme sunnuntaielämää sikäläisellä rantaraitilla – reipasta menoa!

Oceanario oli akvaariona tasokas, tosin vierailtuamme äskettäin Montereyn akvaariossa, niin tämä ei ihan häikäissyt, eli jos näistä jostain syystä pitäisi valita vaan toinen, niin ehdottomasti Monterey, mutta käytännössähän valinta ei koskaan mene kahden eri mantereella sijaitsevan akvaarion välillä, joten jos satut Lissabonin suunnalla olemaan, niin suuntaa ihmeessä tänne!

Akvaario on ihan käsitettävän kokoinen ja kulku siinä tapahtuu selkeästi ison keskusaltaan ympäri, ensin yläkerrassa ja sitten alakerrassa. Muut altaat löytyvät keskusaltaan sivuilta, pohjoisten vesien eläimet ylhäällä ulkoaltailla ja trooppiset sisältä, alakerrasta. Kaloista tuli taas otettua turhankin paljon kuvia, kun jotenkin ne näyttävät niin kivoilta, mutta yritin nyt karsia niitä tähän vaan kohtuullisen joukon. Kuvaamisenkaan kannalta tämä akvaario ei ollut niin ihanteellinen kuin Montereyn, mutta jännittäviä uusia tuttavuuksia täältäkin löytyi kuten ocean sunfish ja pieni, hento, merilohikäärme.

Yli täysi-ikäinen sisarentyttäremme innostui edelleen Nemo etsimässä -elokuvan hahmoista elävinä ja ensin yhden löydettyään etsi jo katseellaan Nemoa, ja löytyihän se!

Myös isommat hait ja rauskut taisivat olla sisarentyttärellemme, jos ei nyt täälläkään ihan luonnossa, niin kuitenkin elävinä näin lähellä uusi kokemus.

Ulkoaltailla ihailimme erityisesti saukkoa, vekkulia eläintä, joka oli yksi Montereynkin vetonauloja, mutta siinä missä se muuten söpöili altaassa katsojien iloksi, niin kameran edessä se ei oikein sitä täälläkään suostunut tekemään. Pingviinit kirvoittivat sisarentyttäremme niin pingviini-selfieiden kuin -videoiden ottamiseen.
Tässä linkki yhteen pingviinivideoon 🙂

Oceanarion jälkeen vuorossa oli vielä yksi nuorelle neidille uusi kokemus ennen Vasco da Gaman ostoskeskusta, eli ajelu köysiradalla rantaa pitkin. Runsaan kilometrin pituinen matka rannan yllä oli hyvä tutustumismuoto tällaiseen kulkuneuvoon, ei hurjia korkeuseroja. Ja näkymät olivat aurinkoisessa kevätsäässä hienot niin rannalle kuin Lissabonin pisimmälle sillalle, sekin tietysti täällä nimeltään Vasco da Gaman silta.

Tässä vaiheessa luovutimme jo nähtävyyksien osalta, eli tarkempi tutustuminen tähän Portugalin maailmannäyttelyä varten rakennettuun uuteen alueeseen jäi tekemättä (tai toiseen kertaan) ja lopun ajastamme tällä alueella käytimme ostoskeskuksessa. Historia de Viajes blogin pitäjä sen sijaan tutustui alueeseen myös akvaarion ja ostoskeskuksen ulkopuolella, joten jos olet alueesta kiinnostunut, niin lue lisää täältä.

Muihin ostoskeskuksiin verrattuna Vasco da Gama oli ehkä toiseksi paras Columbon jälkeen, vähän sitä pienempi, mutta kuitenkin iso, ja uusi ja valoisa. Söimme ostoskeskuksessa myös lounaan. kuten useimmissa muissakin ostoskeskuksissa täältäkin löytyy ravintoloita joka lähtöön ja jälkiruuaksi pastapaikassa nauttimamme juustokakku purkissa oli oikein hyvää! Luottokorttejaan portugalilaiset ovat ilmeisesti talouskriisin takia lakanneet käyttämästä, sillä ne löytyivät käsienpesualtaiden pohjalta, tiukasti muoviin valettuina!
Meriteema jatkui ostoskeskuksen lattiassa syvyyskäyrinä ja eri väreinä ja taisi siellä jokunen saarikin olla.

Meriteemalla mentiin myös Orienten metroasemalla.