Dubai, Oman, Fujayrah, Abu Dhabi, Ras Al-Khaimah, Umm Al Quwain ja Ajman

Matkakuvat (klikkaa kuvasta kuva-albumiin)

Kahden Kristina Cruises -varustamon risteilyn jälkeen kokeilimme kansainvälistä risteilyä: Vietimme viikon Costa -varustamon Costa Deliziosa -aluksella reitillä Dubai – Oman – Fujeyrah – Abu Dhabi – Dubai. Alunperin Abu Dhabista oli tarkoitus jatkaa vielä Bahrainiin, mutta arabimaailman levottomuuksien takia varustamo päätti sitten viime hetkellä jättää Bahrainin väliin.

Costa Deliziosa oli Kristina Reginaan tai Kristina Katarinaan verrattuna todella iso alus – matkustajia risteilyllä oli kuulemma 2300 (ja heitä varten n. 1000 -hengen henkilökunta). Yllättävän hyvin elämä laivalla kuitenkin sujui, niin ateriointi kuin kulkeminen laivalle tai laivalta tai retket. Matkustajia oli ainakin seuraavilta kielialueilta: italia, ranska, saksa, englanti, espanja, hollanti – tämä pääteltynä siitä, että pelastusharjoituksessa asiat kerrottiin näillä kielillä. Suomalaisiakin laivalla oli kuulemma ”bussillisen verran” – risteily on ainakin Aurinkomatkojen tarjonnassa. Me varasimme matkamme kuitenkin tällä kertaa sen verran myöhään, että ko. kiintiö oli jo myyty ja ostimme sitten risteilyn suoraan suomalaiselta agentilta ja lennot erikseen (Finnairilta). Viikon risteilyn lisäksi asuimme Dubaissa hotellissa (Arabian Courtyard) 2 yötä. Laivakin toimi Dubain hotellinamme useamman yön, sillä varsinainen risteilyosuus alkoi vasta maanantaina, vaikka saavuimme laivalle jo sunnuntaina ja Bahrainissa käynnin jäätyä väliin laiva palasi Dubaihin jo perjantaina, vaikka poistuimmekin siltä vasta sunnuntaina.

Risteilyn ensimmäinen kohde oli Muscatin kaupunki Omanissa, johon tutustuimme varustamon perusretkellä. Melko eksoottisen tuntuinen maa, jonka 3-miljoonainen kansa elää öljystä. Ensimmäinen ”nähtävyys” olikin Shell-huoltoasema, jonka innoittamana opas pääsi kertomaan siitä, miten maa on muuttunut sen jälkeen kun siellä 1960-luvulla löytyi öljyä.

Omanista matka jatkui Fujayrahiin – pieni kuuma ja pölyinen kaupunki. Tähän tutustuimme enimmäkseen kävellen – ehkei niin hyvä idea, mutta tulipahan hiukan liikuntaa laivalla syömisen lomaan (laivalla kun ruokaa oli käytönnässä tarjolla lähes vuorokauden ympäri ja toisin kuin suomalaisilla laivoilla, kaikki ateriat kuuluivat risteilyn hintaan, vain juomista piti maksaa erikseen).

Fujayrahista seuraava emiraattikunta, Abu Dhabi, olikin sitten jo isompi (isoin emiraattikunnista). Abu Dhabissa vietimme viikon vuonna 1994 ja tällä kertaa otimme kaupungin kevyesti – otimme laivalta taksin Emirates Palace -hotelliin (tutustuen Sex and the City 2 -elokuvan maisemiin) ja jatkoimme sieltä Marina Mall -ostoskeskukseen ja lopuksi kävelimme pätkän rantabulevardia.

Abu Dhabista laiva palasikin sitten jo suoraan Dubaihin. Bahrainin väliin jäämistä hiukan harmitellen päätimme sitten vuokrata yhdeksi päiväksi auton ja kuljettajan ja kävimme katsastamassa vielä loputkin emiraattikunnat eli Ras Al-Khaimahin, Umm Al Quwainin ja Ajmanin. (Sharjahinkin läpi ajoimme, mutta emme siitä välittäneet, koska sielläkin olimme olleet jo aikaisemmin). Näistä pohjoisista emiraattikunnista Ajmanin valkoinen hiekkaranta ja Ajman Kempinskin rantaravintolassa nautittu lounas viehätti eniten.

Dubaissa ”kuuluu” nykyisin ilmeisesti kiertää hotelleja ja ostoskeskuksia, niin niinpä sitten katsastimme Atlantis-, Jumeirah– ja Burj Al Arab -hotellit, näistä viimeinen on se purjeen muotoinen seitsemän tähden hotelli. Burj Al Arab -hotelliin pääsee sisään vaan pöytä- (tai huone)varauksella, mutta pöytävarauksen tekeminen onnistui vielä hotellin portilta ja niinpä sitten nautimme drinkit ja hiukan pientä syötävää maailman kalleimmassa hotellissa. Palmua (Palm Jumeirah) näimme hiukan Burj Al Arabin ylmmästä kerroksesta, mutta kunnolla sen nähdäkseen olisi pitänyt ostaa helikopteriretki, mitä emme tehneet.
Ostoskeskuksista katsastimme Dubai Mallin (kauppojen lisäksi todella iso akvaario ja korkea vesiputous), Mall of Emiratesin (sisälaskettelukeskus) ja Ibn Battuta Mallin (joka jakautuu ”maittain”, mm. Persia, Intia, Kiina).
Lisäksi teimme ”pakollisen” nousun Burj Khalifan tornin 124-kerroksen näköalatasanteelle.

Dubaissa asuimme Arabian Courtyard -hotellissa, josta olin tullut varanneeksi Executive-huoneen, joka sisälsi Executive Loungen käytön, mikä oli ihan mukavaa: loungen kahvi- tai iltaisin jopa drinkkitarjoilu (ml. pientä syötävää) sisältyi huoneen hintaan. Myös näköala hotellihuoneesta Dubai Museolle ja Dubai Creekille oli hieno. Matkaa lähimmälle metroasemalle tosin oli ehkä 15-20 minuuttia, mutta muutamaan kertaan kuitenkin sen kävelimme, mm. kun maanantai-aamuna matkustimme Dubai Internet Cityyn Pirkon Nokia Middle East -toimistossa vierailua varten.

Maabongauksen osalta matka oli tuottoisa – TCC:n listan mukaan kun jokainen emiraatti lasketaan omaksi maakseen, niin Lassella 100 tuli täyteen jo Fujayrahissa ja Pirkollakin matkan lopuksi on kasassa 95 maata, eli tavoitteeseen enää matkaa 5 maata!

Ja lopuksi vielä muutama kuva edellisestä matkastamme alueelle:

Abu Dhabi ja Dubai 1994(klikkaa kuvasta kuva-albumiin)

P.S. Matkaviikollamme Helsingin Sanomissa oli juttu matkustamisesta nykyisin. Ehkä me sitten menemme kategoriaan leimankerääjät, vaikka emme keski-ikäisiä miehiä olekaan.

3 kommenttia artikkeliin ”Dubai, Oman, Fujayrah, Abu Dhabi, Ras Al-Khaimah, Umm Al Quwain ja Ajman

  1. Ja jos HS:n linkki on ”rapautunut”, niin lause johon viittasin oli:

    Oma lukunsa ovat niin sanotut leimankerääjät ja keski-ikäistyneet seikkailijat, jotka ovat valmiita maksamaan elämyksistä ja jännityksestä sievoisiakin summia.

    ”Leimankerääjät ovat suorittajia, jotka pyrkivät elämänsä aikana käymään mahdollisimman monessa maassa. He ovat lähes poikkeuksetta miehiä”, tietää Starlight Tours -matkatoimiston toimitusjohtaja Timo Saressalo.

    (Vaikka en nyt ole ihan varma tuosta jännityksestä maksamisesta, matkustaminen ilman erikseen haettua jännitystäkin on ihan riittävän jännittävää minulle.)

  2. Hytti oli hulppea ja parveke käyttökelpoinen – mutta muita erityisetuja ei tuohon sitten kuulunutkaan. Matkustusluokka säilyi samana, tämä nyt vaan oli kyseisen kerroksen ehkä hulppein hytti – ja hyvä niinkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.