Telekokeilu

Olympus PEN E PL-7 ja digijärkkärikoulu

Ostin alkuvuodesta itselleni uuden kameran: pienen Olympus PEN E-PL7 minijärkkärin. Aikaa ennen digikameroita minulla oli Canonin normaalikokoinen järjestelmäkamera ja perheessämme oli ihan kunnioitettava kokoelma siihen sopivia objektiiveja eri tarkoituksiin, mutta digikameroiden myötä jäin moneksi vuodeksi Canonin Ixus -pokkareiden tyytyväiseksi käyttäjäksi. Päivitin ne aina vaan uuteen malliin muutaman vuoden välein: V3, 80 IS, 220 HS.

Puolisollani on ollut jo useampikin Canonin normaalikokoinen järjestelmäkamera, mutta vierastin ajatusta isosta kamerasta, sillä tiesin, että sillä määritelmällä, että paras kamera on se, joka on mukana, iso järjestelmäkamera ei olisi paras kamera minulle. Toki Lumiallanikin (920) ottaa ihan hyviä kuvia, mutta sen käyttämistä myös kamerana rajoitti mielestäni akunkesto ja kuvan ottamisen hitaus nopeasti ohi menevissä tilanteissa.

Olympus PEN E-PL7

Vähitellen huomasin kuitenkin häviäväni yhä useammin leikkimielisen kisamme, että kummalla on parempi kuva jostain kohteesta ja totesin tarvitsevani paremman kameran: siitähän se vaan on kiinni, onhan! Pienimuotoisen tutkimuksen jälkeen päädyin Olympus PEN -mallistoon ja lopulta vasta kaupassa tähän E-PL7 -malliin ja sen mukana tulevaan 14-42 millin ”settiobjektiiviin” (vastaa 28-84 mm normaalikokoisilla järjestelmäkameroilla).

Ennen ensimmäistä matkaamme helmikuussa en ollut vielä ehtinyt kameraani tutustua kuin sen verran, että sain kuvattua automaattiasetuksella, mutta kyllä sillä silti tuli vähintään yhtä hyviä kuvia kuin vanhalla pokkarillani. Opettelin sentään kuvien siirtämisen wifin avulla puhelimeeni, jotta sain niitä jo päivän mittaan halutessani vaikka Instagramiin.

ModeDialMaaliskuussa kävin Olympuksen järjestämässä yhden illan perehdytystilaisuudessa, jonka alussa kurssin loistava vetäjä, Veera, totesi, että tämän illan jälkeen kaikki ovat siirtyneet iAuto-asetuksesta ainakin P-asetukseen ja tein työtä käskettyä.
(A:han tai S:ään, M:stä puhumattakaan en ole vielä päässyt. A:lla siis määrittäisin itse aukon, S:llä suljinajan ja M:llä molemmat.)

Olympus-koulutus

P-asetus sallii sentään jo esimerkiksi kuvan yli- tai alivalottamisen tilanteen mukaan, vaikka automatiikka onkin edelleen pääosin käytössä. Veera kävi myös mukavasti läpi lähes kaikki kameran valikot ja opin vasta tässä kohtaa esimerkiksi, että saan kameran kosketusnäytön asetettua siten, että sillä vaan tarkennetaan, ei oteta kuvaa.
USA:ssa otetuissa kuvissa olikin turhan monta sellaista, jotka oli tullut otettua vaan siksi, että kameraa kaulalla kantaessani olin tullut tökänneeksi sitä!
Itse asiassa Veeran kurssi (ja etenkin saamamme materiaali) riittäisi varmasti minun kuvaajan urallani tosi pitkälle, kun vaan ehtisin/viitsisin siihen kunnolla paneutua: sieltä ne löytyisivät, kaikki muutkin kamerani asetukset, ja perusasiat syväterävyydestä, ISO-luvuista ja valkotasapainosta.

Veeran loistavasta yhden illan kurssista huolimatta osallistuin kuitenkin vielä myös Rajalan Digijärkkärikouluun, kun heiltä kameran ostaneet sellaiselle ilmaiseksi saavat osallistua, kunhan vaan kursseilla on tilaa: minäkin pääsin lopulta kurssille vasta n. 4 kuukautta kameran oston jälkeen.

Digijärkkärikoulu

Digijärkkärikoulu oli kurssina kevyt, mutta ei minua silti harmittanut, että siellä yhden illan vietin: perusasioiden kertaamisessahan ei koskaan ole mitään pahaa.

Ensin käytiin läpi eri kameratyypit: Olympus Pen -kameranihan on peilitön, siinä missä isot kamerat ovat peilillisiä. Kouluttaja tarkisti myös paljonko eri ”kamerapuolueiden” edustajia oli paikalla ja aika tasaista oli Canonin, Nikonin ja Olympuksen välillä. Oli siellä muutama pienpuolueidenkin edustaja (Fuji, Panasonic).

Puhuttiin kuvien tallennusvaihtoehdoista, jpeg ja raw (tai molemmat) ja siitä, että kannattaa aina tallettaa suurimmalla mahdollisella koolla, kuvia kun saa aina huononnettua. (Raw-kuvien maailmaan en itse ole vielä sukeltanut, vaikka puolisoni aina välillä esitteleekin miten hienosti huonostakin raw-kuvasta saa hienon kuvan fiksuilla kuvankäsittelyohjelmilla.)

Sitten siirryttiin eteenpäin käsitteeseen syväterävyys, jonka perusperiaate on: syväterävyysalueen saa lyhyeksi käyttämällä isoa aukkoa ja lyhyttä valoitusaikaa ja pitkäksi käyttämällä pientä aukkoa ja vastaavasti pidempää valotusaikaa. Jos valo ei riitä, niin sitten muutetaan ISO-lukua, nykyisillä kameroilla normaalista 100..400:sta aina vaikka lukuun 6400.

Tähän liittyen verkossa on kiva opetusohjelma, jolla voi ”ottaa kuvan” siten, että saa nämä kaksi aika erilaista lopputulosta. Kokeile itse!

Canonin opetuskuva 1 Canonin opetuskuva 2

Lopuksi kouluttaja kertoi hiukan objektiiveista, alkaen kuvalla, jossa on ehkä 100 erilaista objektiivia, mutta totesi sitten, että useimmat pärjäävät 2-3 objektiivilla, telezoomilla, joka alkaa siitä mihin settiobjektiivi loppuu ja päättyy 250-300 milliin. Ostinkin sattumalta samalla viikolla Rajalan Digiviikkotarjouksesta 40-150 mm:n objektiivin (eli isojen objektiivien mitoissa 80 – 300 mm). Seuraavana saattaisin vielä joskus hankkia laajakulma- tai makro-objektiivin.

Objektiivien esittelyynkin kouluttaja oli löytänyt kivan nettisivuston, jolla voi katsoa mitä eri millimetrimäärillä kuvaan tallentuisi. Kokeilin tätä vielä kotonakin ja jäin lopulta leikkimään noilla hyvin isoilla ”teleobjektiiveilla” havainnoiden sitä miten tytön kädessä olevan kirjan asento muuttuu – hauska yksityiskohta, vaikkakin ehkä tahaton!

Nikonin objektiivisimulaattori kuva 1 Nikonin objektiivisimulaattori kuva 2

Lopuksi tilaisuudessa (tietysti) markkinointiin Rajalan Digijärkkärikoulu jatkokurssia, jonka pitää valokuvaaja Pekka Punkari ja jonka klubihinnalla 39 euroa saa myös kirjan Digikamerakoulu.

Millä Sinä kuvaat?
Jos olet aloittelija järjestelmäkameroiden maailmassa, niin miten olet kuvaamisen saloja opiskellut?

Erinomaisen menestynyttä englanninkielistä World of Wanderlust -matkablogia kirjoittava tasmanialainen nuori nainen kuvaa muuten tällä samaisella Olympuksen kameralla, tai ainakin väitti näin blogissaan vielä tammikuussa.

Käy tykkäämässä Meriharakan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa kuviamme ja kommenttejamme myös Instagramissa (@Meriharakka) ja Twitterissä (@Meriharakka1)!

(Kameran kuvaa lukuunottamatta kuvat ovat Rajalan, Canonin tai Nikonin markkinointiluonteisilta sivuilta olettaen, että asianomaiset tahot eivät näitä muutamaa kuvakaappausta paheksu.
Niin, ja juttua ei ole tehty yhteistyössä minkään tahon kanssa, vaikka mainitsenkin kamerani merkin ja käyttämäni koulutuspalvelujen järjestäjät.)

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

33 kommenttia artikkeliin ”Olympus PEN E PL-7 ja digijärkkärikoulu

  1. Valokuvaaminen on kyllä niin hieno harrastus! En voisi kuvitellakaan lähteväni reissuun ilman kameraa. Minulla oli välissä vuosia, etten juurikaan kuvaillut, ainakaan kunnolla. Nyt viime Hongkongin reissulla ostin uuden järkkärin (Canonin) ja kun päätin liittyä jokin aika sitten Instagramiin, on taas tullut kuvattua paljon enemmän. Ennen digikameroiden aikaa kävin joskus kurssilla, jossa ei niinkään opeteltu kameran käyttöä vaan opeteltiin kehittämään itse mustavalkokuvia. Se oli kyllä mukavaa puuhaa!

  2. Mä hankin meille töihin järkkärin rinnalle Olympus Pen PL-6:n juuri siksi, että halusin mahdollisimman helppokäyttöisen kameran, jonka voisin pistää työmatkoille lähteville mukaan – nimenomaan sellaisille, joilla ei ole mitään erityistä osaamista tai kokemusta kuvaamisesta. Kriteereinä olivat helppokäyttöisyyden lisäksi pieni koko ja peruspokkareita tai puhelimia parempi kuvanlaatu. Ihan hyvältä se on vaikuttanut, mutta itse en siirtyisi järkkäristä tuohon, vaikka kätevä ja kevyt onkin. 😛

  3. Minulla taitaa olla astetta ”järeämpi” Olympus, mutta mini sekin. Mies kantaa sellaista tonnin painavaa ihme vekotinta, jonka pitelystä käsivarteni on ihan muusia. Pitkään kuvailin vain pokkarilla – ja nykyään mietin, miksi niinkin kauan viitsin, vaikka hyvälaatuisia olivatkin. Onnea matkalla kohti parempia kuvia! On laitteella kuitenkin vähän väliä. 🙂

  4. Mulla on Canon EF-S 17-55/2.8 IS USM, johon olen hieman pettynyt. Valovoima aika huono, vaikkakin toki ihan OK.
    Sitten on Canon EF 70-200mm f/4L USM, joka on törkeän hyvä!
    Oli kiinteä 50mm joka putosi ja hajosi ja pyörii tuolla myös laajakulma Sigma 10-20mm 1:4-5.6, joka on jäänyt alkuinnostuksen jälkeen aika vähälle käytölle.
    Runkona Canon 700D joka on ihan riittävä minulle.

    1. Noilla linjoilla taitavat useimmat olla objektiivien kanssa.
      Kun olen nyt 2 ensimmäistä hankkinut, niin mietin sitten jossain vaiheessa, että laajakulma vai makro ja tekisinkö jotain sillä Veera Valokuvaajan suosittelemalla muotokuvaobjektiivillä (kiinteä polttoväli).

  5. Mäkin olisin hyvän kuvauskurssin tarpeessa. Kun kerran on hieno järjestelmäkamera, olisi sitä kiva osata myös käyttää. Me kuulutaan Canonin leiriin, mutta on mulla yksi aivan mainio Nikonin kamerakin.

  6. Valokuvauskurssi olisi todella kiinnostava. Meillä on kamerana Nikon, jossa riittää mulle vielä opeteltavaa 🙂

  7. Pakko myöntää, että olen ollut tosi laiska opettelemaan järkkärillä kuvaamista. Yleensä tilanteissa joissa kuvia otan, ei ole aikaa lähteä turhia säätelemään ja sen takia on jäänyt harjoittelukin puolitiehen.

    Joku pienempi kamera olisi myös kiva. Aina ei tuota möhkälettä jaksaisi oikein kanniskella mukana. Näyttää sopivan kokoiselta tuo Olympus ja sitä onkin moni kehunut!

  8. Itellä reisuilla neljäsosa matkatavaroiden painosta menee Nikonin D600 kantamiseen 28-300mm objektiivillä. Joskus olen ottanut jonkun muun objektiivin reissuun, mutta toi on matkoilla hyvä kun saa helposti kuvattua lähelle ja kauas. Tietysti suuri etu on siinä, että tuolla saa kunnon iltakuvia ilman jalustaakin, jos sen saa vaan nojaan jotain vasten.

    Toisena kamerana toimii Lumian 930. Jos puoliso on mukana reissulla niin sillä on Canonin Ixus jotain, mikä kilpailee lähinnä Lumian kanssa. Toki tuollaista isoa kameraa on jonkun mielestä hankala raahata, mutta itse olen tottunut noita järkkäreitä kantamaan matkassa useamman vuoden. Jos alkaa painaa, niin sitten pysähdytään oluella vain useammin 😉

  9. Mä haluaisin myös ehdottomasti jonkun minijärkkärin tuon ison kameran rinnalle, mutta nyt täytyy kyllä vielä pitkän aikaa vain jättää haaveilun asteelle ja tehdä vertailua näiden kanssa ja katsoa mihin kehittyvät. Olisi kiva kyllä testata juurikin silleen että ottaisi monessa tilanteessa kuvan sekä järkkärillä että minijärkkärillä…

  10. Tollasesta kurssista oli varmaan ja olis mullekin hyötyä. Hankin viime vuonna ekan järkkärini, Nikonin. Nyt oon opetellu poikaystävän avustuksella kuvaamaan manuaalilla, hankalinta on mulle ollut ulkona kuvatessa lopputuloksen tarkastelun vaikeus. Kuvien yli- ja alivalottumista ei auringonvalossa ja ulkona ollessa huomaa niin helposti, mut virheistä oppii. 🙂

  11. Olisi kyllä tosi mielenkiintoista osallistua järkkärikurssille, sais varmasti tärkeitä oppeja siitä, miten sitä kameraa kuuluu käyttää! Pitäisi kyllä myös panostaa kunnon kameraan, tällä hetkellä on vielä käytössä minijärkkäri. Bloggaamisen myötä kuvaamisesta on tullut aina vaan tärkeämpi harrastus ja sellaseen mielellään panostaa rahallisestikin!

  12. Mäkin vaihdoin noin puoli vuotta sitten Canonista Olympukseen. En ole vieläkään ihan täysin opetellut Olympusta, joten vastaavanlainen kurssi voisi olla ihan tarpeen. Onneksi tosin netistäkin löytyy aika hyviä ohjeita. Kamera tuli vaihdettua, koska Canon oli liian suuri eikä sitä aina jaksanut kantaa mukana. Toistaiseksi ainakin Olympus on kulkenut hyvin mukana. 🙂

  13. Tuollaista minijärkkäriä minäkin olen miettinyt. Mies kuvaa järeämmällä laitteella, mutta mun makuun se on liian suuri koko ajan mukana kannettavaksi. Olympus Peniä olen nähnyt muuallakin kehuttavan, pitäisköhän käydä jossain kameraliikkeesä hieman testailemassa… 🙂

  14. ”paras kamera on se, joka on mukana” – niin totta! Mulla on ollut jo vuosia Canonin järkkäri, mutta kun se tuppasi jäämään kaappiin pölyyntymään ostin pari kuukautta sitten Sonyn minijärkkärin mihin olen ollut todella tyytyväinen. Automaattiasetuksilla mennään, kiitos tästä muistutuksesta, että pitäisi alkaa opetella käyttämään myös niitä muita vaihtoehtoja…

    1. Juuri näin, kun meillä tuo miehen iso kamera tuppaa joka toisella reissulla, etenkin lyhyemmillä, jäämään kotiin, niin tiesin, että toista sellaista meille on turha hankkia. Tämä minijärkkäri perusobjektiivillä kulkee käsilaukun pohjalla eikä edes lisää laukun painoa mitenkään kohtuuttomaksi.

  15. Kiitos kaikista kommenteistanne!
    Tämän jutun kommentit ovat mielestäni sellaisia, että vastaaminen jokaiseen erikseen ei ehkä ole ”tarpeen”, mutta näitä lukiessani tuli mieleeni, että vähintäänkin loppukommentiksi tähän juttuun teen yhteenvedon näistä, paljonko on eri ”kamerapuolueen” edustajia ja minkälaisia ajatuksia ihmisillä on esimerkiksi minijärkkäreistä. Mutta odotan vielä jonkin aikaa, jos kommentteja vaikka vielä kertyisi 🙂

  16. Välillä joku kepeämpi kapistus olisi kyllä kätevä. Tuon järkkärin kanssa saa välillä taiteilla vaikeammissa olosuhteissa kannettaessa. Valokuvaaminen on parasta, rakastan sitä! Maisemaa ei kai enää koskaan voi katsoa ilman, että näkee sen kuvauksellisena kohteena.

  17. Mä niiin tarvitsisin tuollaisen kurssin. Kuvaan tällä hetkellä Canon 1100D:llä ja ihan hyvä kamera se näin aloittelijalle on, mutta nälkä kasvaa syödessä. 🙂 Mä olen innostunut viime aikoina kuvaamisesta tosi paljon ja katsotaan, josko kurssi + uusi kamera olisi ostoslistan kärkipäässä pian. Mietin minijärkkäriäkin, katsotaan katsotaan!

  18. Mielenkiintoista! En tiennytkään, että tuollaisia kursseja siellä tarjotaan. Olisi kyllä itsellekin hyödyllinen. Yhtään järjestelmäkameraa en tosin ole edelleenkään koskaan omistanut. En siis taida olla varsinainen välineurheilija tässä bloggaamisessa :D. Tuo mainitsemasi kamera on kyllä kiinnostanut pidemmän aikaa. Saas nähdä, mikä laite sitä tulee seuraavaksi hankittua. Taidan tehdä seuraavan kameran hankintapäätöksen kuitenkin videokuvaus mielessä, josko saisi niitä videoitakin vihdoin treenattua jossain vaiheessa. Hyvä postaus kyllä!

  19. Mekin luovuttiin jos vuosia sitten isosta järkkäristä, jota ei koskaan jaksanut raahata mukana. Tilalle hommattiin Sonyn pokkari, jossa pystyy säätelemään aika paljon kaikenlaista itse. Ihan täydellinen. Sen hankinta oli pitkän vertailun tulos, sillä piti löytää paras tuon kokoisista. Eipä ole kadottanut, ja useampi on meidän suosituksesta itselleen hankkinut saman kun on katsellut meidän kuvia blogista ja muualta somesta.

    Hyvä postaus, meilläkin ollut mielessä avata vähän kamerajuttuja.

  20. Mulla on käytössä Canonin järkkäri, ja kuvaan lähestulkoon aina P:llä, Av:lla tai Tv:llä (eli Olympus-kielessä P/A/S), useimmiten ehkä Av:llä kun aukon säätämisellä on isoin vaikutus moneen kuvaan. Jonkin aikaa yritin kuvata M:llä, mutta en loputa nähnyt siinä mitään pointtia, koska säätöjen kohdalleen säätämiseen menee silloin vain liikaa aikaa.

    Kävin joskus jollain yksittäisellä työväenopiston kurssilla, mutta siitä ei ollut paljoakaan hyötyä, vaikka opettaja olikin ihan asiansaosaava. Netistä lueskelu on itselleni luonnollisin tapa oppia. 🙂

  21. Mielenkiintoisen kuuloisia kursseja, ja kiitos linkeista linssisimulaattoreihin! Kuvaan eniten kannykkakamerallani, mutta blogiin asti tuntuvat silti useimmin paatyvan poikaystavani digijarkkarilla napsitut otokset. Olen tosin huomannut, etta mina ja (kuvaamisessa huomattavasti kokeneempi) poikaystavani saamme usein samasta tilanteesta ihan eritasoisia kuvia, eli kaikki ei taida kuitenkaan riippua varusteista..

  22. Kiitos edelleen kaikista kommenteista!
    Taitaakin kohta olla jo aika laatia näistä lupaamani yhteenveto.

  23. Hei!
    Ostin vähän aikaa sitten saman Olympuksen kameran, ja onhan se kiva kapistus. Mutta yksi ongelma minulla on, kuinka saada kuvat wifin kautta Nokian Lumian puhelimeen? Onko se edes mahdollista? Olympuksen kuvansiirto-appsin saa ladattua vain androidpuhelimeen, ainakaan Lumiaan en ole kyseistä appsia löytänyt. Puhut tässä postauksista Lumian puhelimesta, niin ajattelin että voisit jotain asiasta tietää 😊. Haluaisin jakaa hyviä kuvia instagramiin ja nopeasti. Vai onko nyt edessä uuden luurin osto. Kiitos jos viitsit vielä vastata tähän 😊.

  24. Lumialle löytyy sovellus nimeltä OI Wireless Camera, joka mahdollistaa yhteyden kameraan ja kuvien siirron wifillä kamerasta puhelimeen.
    Kameran kauko-ohjausta se ei mahdollista, mutta saat kyllä kuvat puhelimeesi vaikka Instagramia tai Facebookia varten.

  25. Tämä olikin mielenkiintoinen infopaketti, olen nimittäin ostamassa itsekin PEN-sarjan kameraan. Ostin vuosi sitten Nikonin D7000-järjestelmäkameran, joka on jäänyt todella vähälle käytölle juurikin siksi, kun olen vähän huono kantamaan niin isoa kameraa mukana (vaikkei mistään jättimäisestä järkäleestä olekaan kyse). Olen pitkään haikaillut kameran vaihtoa kompaktimman kokoiseen, ja nyt päätin hankkia Olympuksen PEN-mallin kameran ennen 10 päivän päästä starttaavaa Islannin-matkaa. Ihan puhtaasti siis kätevän koon ja kavereiden suosittelujen ansiosta. Puskaradiomarkkinointi toimii! Vielä kun saisi sen Nikonin myytyä, sillä kahta kameraa en kännykän ohessa tarvi, niin innokas kuvaaja en sentään ole! 🙂

    1. Kiitos Saana! Tuo minullakin jarrutti pitkään yleensä järjestelmäkameran ostamista, varmuus siitä, että isoa kameraa en tulisi matkoilla mukana kuljettamaan.

  26. Kiitos. Pen7 ja blogikuvaus -postauksista sain käsityksen kamerasi alkukokemuksista. Oletko yhä tyytyväinen nyt 2 v kun on kulunut? Harkitsen pen8 ostoa.

    1. Kiitos Kirsti kommentistasi! Minä olen minijärkkäriini tyytyväinen edelleen – pienikokoisena se tulee otettua mukaan ja kuvat ovat useimmiten ainakin yhtä hyvä kuin puolison isommalla Canonilla otetut 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.