Teheran mattomuseo

Teheran – ensivaikutelmia

Teheran on miljoonakaupunki, asukkaita 7-8 miljoonaa ja liikenne sen mukainen. Siitä huolimatta, että ensimmäinen päivämme kaupungissa on perjantai, siis sunnuntai. Eivätkä koulut ole vielä alkaneet. Ilalla sataa hiukan, jonka jälkeen kadut tulvivat ja liikenne seisoo entistä pahemmin.

Kunnon Olympia-matkan tapaan käymme parissa museossa per päivä.
Ensimmäinen, mattomuseo, oli oikeastaan aika kiinnostava. Ja onhan Persia kuuluisa matoistaan. Monet matoista kertovat tarinaa lukuisten yksityiskohtaisten kuviensa kautta. Maailman vanhimmaksi väitetty matto pysäyttää. Matontekoa esittelevä pieni kehys ihastuttaa värillisillä lankakerillään. Myös monet hallitsijat, Napoleonista Abraham Lincolniin on ikustettu isoihin persialaisiin mattoihin.
Jossain nurkassa lisätietoja tarjoava tietokone käyttää laitonta kopiota Windowsista.

MatontekoaMaailman vanhin matto
Lintuaiheita Metsästysaihetta Henkilögalleriaa Napoleon

Paikallisopas mainitsee, että Persia on kuuluisa neljästä asiasta: matoista, kissoista, kaviaarista ja pistaasipähkinöistä. Kaikkia näitä ehdimme näkemään jo ensimmäisen päivämme aikana Iranissa.

Kaviaaria Persiassa Kissa Persiassa

Kansallismuseoon on kerätty vanhan kauppatien varrelta löytyneitä esineitä ja saamme esimakua Persepoliksesta, jonne matkamme muutaman päivän päästä jatkuu, tänne päätyneiden pylväiden ja relefien muodossa. 1993 löytynyt suolamiehen kallo hiuksineen ja partoineen on karmiva – vai huvittava. Museon yläkerrasta löytyy lisää luurankoja. Monet miniatyyrikokoiset esineet ovat oikeastaan aika ovelia.

Kansallismuseo - suolamies Kansallismuseo Kansallismuseo lapiseläin

Pysähdymme Azadi-tornin lähellä kuvataksemme tämän Teheranin maamerkin, joka on suosittu aihe Teheranissa myytävissä matkamuistoissa. Samalla paikallisoppaamme tulee kertoneeksi hiukan Irakin ja Iranin välisestä sodasta kun läheisten rakennusten seiniin on maalatty veteraanien kuvia. 8 vuotta sotaa tuottaa aika paljon veteraaneja. Elbrus-vuoret ja Miladin torni vielä taustalla ja tässä se on, Teheranin maisema.

Azadi Tower Teheran

Näemme myös Teherania tai Irania aina silloin tällöin menneinä vuosina kuvanneen ison seinämaalauksen Down with the USA, mutta bussin ikkunasta ei ehdi saamaan kuvaa.
Katukuvassa on myös paljon kuvia Iranin ja Irakin välisen sodan veteraaneista ja postilaatikon näköisiä laatikoita, joihin voi lahjoittaa rahaa sotaveteraaneille.

Teheran

Isot amerikkalaiset pikaruokaketjut eivät ole vielä Teheranissa, joten nautimme lounaaksi kanaa ja riisiä pienessä paikallisessa ravintolassa. Ja illalliseksi riisiä ja kanaa toisessa samantapaisessa. Kana ei ole ainoa vaihtoehto, tarjolla oli myös lammasta ja jauhelihaa, tosin ilman sikaa. Oluet ovat alkoholittomia, mangon tai vaikka päärynän makuisia mutta Coca-Cola jo aitoa tavaraa. Jälkiruuaksi ei ole konjakkia tai likööriä, mutta vesipiippua voi halutessaan imeä.

Coca Cola farsiksi Vesipiipun kokeilua

Olympian ohjeet naisille hijabin mukaisesta pukeutumisesta ovat tiukanpuoleiset. Paikallisilla naisilla on monilla melko niukatkin legginsit ja takki tai pusero auki. Huivi peittää kuitenkin käytännössä kaikkien naisten hiukset ja erityisesti niskan, etuhiuksista ei ole niin väliä. Länsimaalaista pakollinen huivi ja pitkähihainen jonkinlainen pitkähkö yläosa sentään pitkälti yli 20 asteen lämpötiloissa ja pakollisena valintana vähän ahdistaa.

Myös netin rajoituksiin sopeutuminen ahdistaa hiukan. Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin, nyt ainakin, pääsee vain kannettavalta ja VPN-ohjelmiston avulla. Applen laitteilla ei Freedome-ohjelmakaan tunnu auttavan. Gmail ja suomalaisen perussivut kuten Helsingin Sanomat ja Ampparit toimii. Tänne blogiinkiin pääsee.

Tätä kirjoittaessani kuuntelen samalla hotellin englanninkielistä uutiskanavaa.
Harvoin näinkin kaukana Suomesta uutisissa toistuu tuon tuosta sana Finland: joko kerrotaan perjantaisista protesteista tai rajavalvonnan tiukentamisesta Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla.

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

4 kommenttia artikkeliin ”Teheran – ensivaikutelmia

  1. Kiva että matkustatte myös tälläisiin harvinaisempiin kohteisiin avoimin mielin!:) se on hieno juttu. Minua kiinnostaisi ainakin yhdessä arabimaassa käyminen ja myös jossain päin etelä-Afrikkaa joskus. Saudi-Arabiaan en itse matkustaisi koska siellä on se kaapupakko naisille ja muitakin ikäviä sääntöjä. Libanonista olen kuullut että se olisi vielä melko rento kohde ja useat paikalliset pukeutuvat kuten länsimaalaiset. Todella vaikeaa tehdä matkasuunnitelmia kun aina löytää uusia kohteita joissa haluaisi käydä. Oletko sinä koskaan karsinut jotain maita pois tai sitten vain esim. siirtänyt niitä myöhempää ajankohtaa varten? minulla olisi nyt varaa lähteä vaikka minne, mutta en vain tiedä mistä aloittaisi: Amerikka, Australia, jotkin kaukaiset trooppiset saaret vaiko jotan ihan muuta. Eurooppaa olen jo melko hyvin kiertänyt ja kaukomaat kutsuu ennemmin tai myöhemmin

    1. Kiitos kommentistasi! Irania helpompia ja vapaampia arabimaita, olettaen, että Arabiemiraatit (Dubai tai Abu Dhabi) ovat jo tuttuja on esimerkiksi Qatar. Libanonkin taitaa nykyisin olla hiukan levotonta aluetta. Iranissa ei ihan kaapua vaadita, mutta esimerkiksi huivi kyllä koko ajan.
      Saudeista ei paljon kannata huolta kantaa, sillä turistina sinne ei tällä hetkellä ainakaan pääse lainkaan.

    1. Kiitos Ape! Apinoita, eli kavereitasi, ei täällä ole kyllä näkynyt. Kissoja kyllä aika paljon – tulisitkohan niiden kanssa toimeen 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.