Avainsana-arkisto: matkavaatteet

Naisten pukeutuminen Saudi-Arabiassa

Naiset pukeutuvat Saudi-Arabiassa abayaan, mustaan kaapuun.
Myös maassa vierailevat naisturistit, poikkeuksetta.

Saudi-Arabia pukeutuminen
Maailmanmatkaajat-ryhmämme komeat naiset.
Mukana matkassa olivat myös puolisomme ja 2 muuta miespuolista jäsentä.

Voisin lopettaa jutun tähän, sillä näin yksinkertaista se on, naisten osalta.
Miesten osalta sääntöjä ei juuri ole, mutta eipähän nyt suurkaupungeissa, Riadissa ja Jeddassa kenellekään taidakaan tulla mieleen kulkea lyhyissä shortseissa tai ilman paitaa.

Mutta joitakin poikkeuksiakin on.

Uimassa Punaisessameressä

Matkamme viimeisen päivän vietimme Punaisenmeren rannalla.
Etukäteen
pohdimme, etenkin pienen seurueemme naiset, että noinkohan pääsemme Saudi-Arabiassa uimaan vaikka matkaohjelmassamme niin lukikin, sillä muuten valmistaudumme kulkemaan koko abayassa.
Olimme myös kuulleet (ja parissa hotellissa todenneet), että hotellien uima-altaat ja kuntosalit ovat vain miehille.
Mutta niin vaan pääsimme nauttimaan Punaisenmeren lämpimästä vedestä ihan tavallisissa länsimaisissa uimapuvuissa!

Uimassa Punaisessameressä Jeddassa

Uimaranta on yksityisen klubin alueella. Avainsana on yksityinen, private, ja abayan saa unohtaa hetkeksi.

Obhurin lahden ranta-asunnot

Ennen uintiretkeä olemme tutustuneet hulppeisiin ranta-asuntoihin Obhurin lahden rannoilla. Asunnoilla on omat hiekkarantansa ja veneet eivät saa ajaa kovin lähellä rantaa, joten näilläkin rannoilla saa oleilla ilman abayaa. Kuten yksityisellä veneellämmekin.

Obhur Creek Saudi-ArabiaVeneellä Obhurin lahdella

Aavikolla

Yhtenä iltana matkasimme Jeddasta aavikolle, ajelimme hiekkadyyneillä ja nautimme perinteisen arabialaisen illallisen kuunvalossa. Aterian jälkeen leiristä sammutettiin hetkeksi kaikki valot ja istuimme lämpimässä yössä tähtitaivaan alla.
Täälläkin, yksityisessä leirissä, abayat olisi saanut riisua, mutta emme olleet varautuneet tähän ja muun vaatetuksen puutteessa pitäydyimme kaavuissamme. 

Jedda aavikolla

Jedda aavikkoleiri
Illallisravintolamme aavikolla. Kuvassa näkyvä paikallisoppaamme vaimo on valinnut huivikseen vain silmät näkyviin jättävän niqabin.

Perheet piknikillä puistossa Diriyahissa

Toisena Riadin iltanamme kävimme katsomassa Diriyahin vanhaa linnoitusta.
Lämpimässä illassa puistossa oli paljon perheitä piknikillä. Täällä abayat eivät olleet vapaaehtoisia, ei meillä eikä paikallisilla, mutta huivit olivat. Nykyisin Saudi-Arabiassa näkee naisilla kaikkia versioita huiveista: huivi voi peittää kaiken, silmätkin, se voi jättää silmät näkyviin, kasvot näkyviin tai se voi puuttua kokonaan. Huivin käyttöä ei enää ohjaa laki vaan perinne ja uskonto ja näin ollen mekin kuljimme viikon huiveitta.

Riadin illassa Saudi-Arabiassa Riadin illassa Saudi-Arabiassa

Family section – tai naiset jäävät ilman ruokaa

Laki ohjaa kuitenkin edelleen naisten ja miesten oleskelua samassa tilassa. Paikallisoppaamme oli kehunut paikallista Albaik-pikaruokaketjua ja yhtenä iltana päätimme vaihtaa illallisemme pistäytymisellä hampurilaisella, mutta se ei ollutkaan ihan helppoa. Ensimmäisessä, isossa ja valoisassa Albaik-ketjun ravintolassa ei ollutkaan perheosastoa, joten siinä missä miehet olisivat siellä voineet syödä, olisi naisille jäänyt vain mahdollisuus ostaa ruoka erillisestä takeaway-luukusta ja syödä se vaikka autossa.
Lopulta löysimme kuitenkin myös sellaisen Albaik-ravintolan, jossa oli yläkerrassa lukuisia yleensä neljän hengen pieniä kabinetteja, perheille, ja pääsimme testaamaan paikan kana-  tai kala-aterioita ihan pöydän ääressä. Hyviä olivat, kanahampurilaiset ainakin!

Hampurilaisella Saudi-Arabiassa Hampurilaisella Saudi-Arabiassa

Järjestetyt lounaamme ja illallisemme olivat lähes aina perhekäyttöön soveltuvissa kabineteissa, jotka useimmiten sijaitsivat ravintolan toisessa kerroksessa: katutaso oli varattu vain miehille. Muutamassa ravintolassa pöytiä ei oltu sijoitettu erillisiin kabinetteihin vaan perheosaston asiakkaat näkivät myös muut siellä ruokailevat perheet.

Viikonloppuja ja viikonloppuja

Ostoskeskuksista paikallisoppaamme muuten mainitsi, että ne ovat nykyisin avoinna molemmille sukupuolille kaikkina päivinä, mutta nuorten miesten pääsyä niihin rajoitetaan viikonloppuisin, siis perjantaina ja lauantaina.

Niin, viikonloppu aloitetaan Saudi-Arabiassa perjantaina ”sunnuntailla” ja ”lauantaita” vietetään sitten sen jälkeen lauantaina. Aikaisemmin käytössä ollut torstai – perjantai -viikonloppu jätti yhteistä työaikaa länsimaiden kanssa vain kolme päivää, mutta nyt päiviä on sentään neljä.

Juttuja Saudi-Arabiasta

Aloitin Saudi-Arabia -jutut naisten pukeutumisesta, sillä ainakin meidän pienen ryhmämme kolmea naista asia kiinnosti lähes yhtä paljon kuin viisumin saantiin liityvät asiat. Mutta nyt, tätä lentokoneessa paluumatkalla kirjoittaessani, abayat ovat jo käsimatkatavaroissa joten unohdetaan ne ja siirrytään muihin aiheisiin kuten esimerkiksi:

  • Riad: teloituspaikalta prinssin puheille
  • Maailman (melkein) suurimmilla kamelimarkkinoilla
  • Jedda, kaupunki Punaisenmeren rannalla
  • Taif, kesäpääkaupunki vuorilla
  • Miten Tres Hombres onnistui matkamme järjestelyissä

Vielä yksi asia kuitenkin abayoista: Saudi-Arabiaan suuntautuvilla lennoilla naiset sujauttavat ne päälleen koneen vessassa hiukan ennen laskeutumista ja vastaavasti lähtevillä lennoilla koneeseen noustaan vielä abaya päällä, mutta jo paikalleen asettautuessaan sen voi ottaa pois. 

Me olimme ostaneet abayamme Suomesta Arabian Import -verkkokaupasta, mutta kuulemma olisi ollut mahdollista myös saapua maahan ilman sitä ja hankkia se sitten heti maahan saapumisen jälkeen.

Pakkaamista ajatellen abaya ei kyllä oikeastaan ole huono vaihtoehto: sen lisäksi minulla oli viikon reissussa matkalla käyttämieni vaatteisin lisäksi mukana vain muutamat (mustat) legginsit ja joitakin hihattomia toppeja abayan käytettäväksi abayan alla. Kerrankin Lassen vaatteet veivät yhteisessä matkalaukussamme enemmän tilaa kuin minun!

Meriharakat Saudi-Arabiassa

Nyt marraskuussa lämpötilat niin Riadissa kuin Jeddassa olivat jo siedettäviä, tyypillinen päivälämpötila luokkaa 32 astetta. Kosteassa merenrantakaupungissa lämpötila ei paljoa laskenut yöksikään, mutta Riadissa iltaisin saattoi olla vain 18 astetta.
Kesällä Saudi-Arabiaan ei turistiksi oikein kannata lähteäkään: 40-50 asteen lämpötiloissa ei ulkona juuri voi oleilla.

Olisikohan tässä jo kaikki oleellinen naisten pukeutumisesta Saudi-Arabiassa?
Jos jokin asia jäi vielä mietityttämään, niin kysy toki lisää kommenteissa!

Ja jos sattuisit tarvitsemaan abayaa (ja olet noin 180 cm pitkä, abayoiden koot menevät pituuden mukaan), niin ota yhteyttä, voisin hyvinkin myydä tai lainata omaani.

Ryhmäämme Persepoliksessa

Naisten pukeutuminen Iranissa

Ehdimme taas eilen mukaan Maailmanmatkaajien klubikokoukseen – ja hyvä niin, sillä vaikka emme asiaa erityisesti olleet muistaneetkaan, niin kyse olikin klubin 15-vuotisjuhlakokouksesta (linkki kokousyhteenvetoon, jossa tällä kerralla on myös hiukan asiaa klubin perustajasta ja perustamisesta).

Iraniin klubikokous liittyy sikäli, että etenkin naispuolisia klubilaisia tuntui kiinnostavan erityisesti naisten pukeutumiseen liittyvät säännöt – ihan ymmärrettävää, sillä kiinnostivat ne minuakin kun yritin miettiä miten pitäisi pakata maahan, jossa pukeutumisen pitää olla peittävää ja jossa on kuitenkin yli 30 astetta lämmintä.

iran, naisten pukeutuminen

Naisten pukeutumiseen suhtautuvat tiukimmin Saudi-Arabia ja Iran.  Alla olevan kuvan mukaan myös Sudan, mutta Khartumista bloggaava suomalainen kommentoi kyllä äskettäin, että ulkomaalaisilta ei siellä vaadita pukeutumissääntöjen tiukkaa noudattamista.

Naisten pukeutuminen

Olympian ohjeet naisten pukeutumisen suhteen olivat, näin jälkikäteen arvioiden, turhankin tiukan sanoessaan suunnilleen näin:

  • vaatteiden on oltava väljiä
  • hihojen on ulotuttava ranteisiin, eivätkä nilkat saisi näkyä
  • yläosat eivät saa olla avokaulaisia ja niiden pitää ulottua reiden puoliväliin
  • pää peitetään huivilla
  • sandaaleita voi käyttää, myös ilman sukkia
  • farkut ovat hyväksyttäviä, mutta eivät legginsit

Ainakin nilkkapituisia legginsejä näkyi katukuvassa paljon, myös vanhemmilla naisilla mekon tai tunikan alla käytettynä. Samoin 3/4-pituisia hihoja näkyi yleisesti. Ja reiden puolivälin sijaan monilla muilla turistiryhmillä yläosan pituudesta oli luultavasti vain ohjeistettu, että lantion peittävä pusero riittää.

Omalta osaltani näin pukeuduin Iranissa:

Iran, naisten pukeutuminen Iran, naisten pukeutuminen

Pitkät mustat housut ja pitkä hihaton paitapusero ja pitkä ohut neule. Kun puserokin oli pitkä, saattoi neuletakkia käyttää avoimena. Ja huivi tietysti.

Toisessa kuvassa minulla on yläsasana Marimekon paitamekko, joka kauluksellisena ja polveen ulottuvana täytti tiukimmatkin säädyllisyysvaatimukset. Huomaa myös sandaalit ilman sukkia.

Iran, naisten pukeutuminen Iran, naisten pukeutuminen

Khomeinin hautamausoleumissa jaloissa piti olla sukat.

Qomin pyhässä kaupungissa omat vaatteet eivät riittäneet vaan kaikkien naisten piti pukeutua chadoriin, eli kietoutua isoon lakanantapaiseen kankaaseen. Omalta osaltani asu ei vieläkään ollut ihan säädyllinen, sillä otsatukkani ei olisi saanut näkyä, mutta en saanut huiviani siten aseteltua, että se olisi pysynyt koko ajan piilossa. Myös hiukankaan näkyvämmät meikit piti Qomiin mentäessä pestä pois: tähän tarkoitukseen naisten pukeutumistilassa oli tarjolla meikinpoistoliinoja.

Iran, naisten pukeutuminen Iran, naisten pukeutuminen

Pitkä hame täyttää tietysti kaikki vaatimukset, kunhan se ei ole tiukka. Ja ainakin hameen kanssa myös lantiolle ulottuva pusero riitti hyvin. Toisessa kuvassa hihattoman topin päällä on taas ohut avonainen neulostakki.

Iran, naisten pukeutuminen

Etelä-Iranissa, Shirazissa ja etenkin Persepoliksessa, alkoi jo olla oikeasti kuuma (parhaimmillaan tai pitäisikö sanoa pahimmillaan lähes 35 astetta iltapäivisin vielä syyskuussakin) ja silloin valkoiset housut olivat jo viileämpi vaihtoehto kuin mustat.

Persepoliksen alueella otetussa kuvassa näkyvän ohuen valkoisen huivin ostin Shirazin basaarista kolmella eurolla ja ohuena ja taipuisana se olikin hyvä vaihtoehto helteessä. Persepolis olikin lähes ainoa paikka, missä olisin vapaaehtoisestikin pitänyt huivia suojaamassa päätäni paahtavalta auringolta avoimella tasangolla. Tosin tuossa kuvassa se näyttää taas kerran pudonneen kaulalle …

Parhaiten minusta toimivat ns. ryppyhuivit tai ohuet ja notkeat, mutta eivät liukkaat huivit. Pyhimmillä paikoilla huivit eivät saaneet olla läpikuultavia eivätkä kirkkaan värisiä, mutta normaaleilla kaupunkikierroksilla värillä tai läpikuultavuudella ei ollut väliä.

Minulla oli myös mukana yksi palestiinalaishuivi, mutta se toimi liian isona ja lämpimänä huonosti, paitsi lentokoneessa ja bussissa suojana liian tehokasta ilmastointia vastaan.

Iran, naisten pukeutuminen iran, miesten pukeutuminen

Miesten pukeutumisella varsinaisia vaatimuksia ei ollut, kunhan ymmärsi, että isoissa kaupungeissa ei kuulu liikkua shortseissa ja hihattomassa trikoopaidassa. Solmiot kannattaa jättää kotiin, sillä niitä paheksutaan länsimaisten arvojen symbooleina.

Miehet voivat halutessaan ottaa mukaan myös uimahousut, sillä joissakin käyttämissämme hotelleissa oli uima-allas, mutta vain miesten käyttöön!

Naisille asetettujen vaatimusten osalta etenkin huivipakko hiukan nyppi ajoittain, etenkin sisätiloissa, joissa sitä ei aurinkosuojana olisi tarvinnut. Muilta osin vaatimusten täyttäminen ei ainakaan, hiukan Olympian vaatimuksista lievennettyinä (mustat legginsit ok, lantiopituinen pusero ja 3/4-mittaiset hihat) eivät tuntuneet niin ahdistavilta.

Jos joskus vielä saan viisumin Saudi-Arabiaan, niin siellä pukeutuminen onkin ilmeisesti sitten vielä yksinkertaisempaa, sillä siellä myös maassa vierailevien naisten on käytettävä abayaa, eli kaiken peittävää kaapua.