Etelä-Kaukaasian kierros – rahat ja risut

Armenia

Jo melkein totuttuun tapaan – tässä Etelä-Kaukaasian matkamme kustannukset:

Räätälöity matkapaketti Starlight Toursilta

4774

– lennot Hki – Kiova – Yerevan ja Tbilisi – Baku ja Baku – Kiova – Helsinki (UIA, Qatar)
– 11 hotelliyötä (keskimäärin 4 tähden hotelleissa)
– lentokenttäkuljetukset
– kaikissa maissa lähes kaikkina päivinä auto kuljettajineen ja paikallisopas
Paikallisoppaiden (ja kuljettajien) tipit (pääosa tästä erästä), yksi(!) taksi, Kaspianmeren omatoimiristeily ja muutamassa paikassa valokuvausluvat

139

Lentokenttäpaikoitus (halvempi kuin taksi kentälle ja takaisin)

71

Pieniä matkamuistoja, tuliaisia ja valuuttakuluja

36

Yhteensä 2 hengeltä

5020

Pelkän ”matkapaketin” hinta per henkilö oli 2 387 euroa ja jos tätä vertaa tarjolla oleviin ryhmämatkoihin (vain Georgia ja Armenia, ei Azerbaidjania), niin hinta on jokseenkin sama – sekä Aventura että Olympia tarjoavat samanmittaista matkaa näihin kahteen maahan hintaa 2 440 euroa tätä kirjoitettaessa. Albatros tarjoaa sitä hiukan edullisemmin: 2198 euroa. Nyt toukokuussa Albatros ei kuitenkaan saanut tätä matkaa toteutumaan eikä heidän kanssaan olisi ollut mahdollista lisätä matkaan Azerbaidjania – Aventuran ja Olympian kantaa tähän en ole tarkistanut. Erityisesti Albatrosin reitti näiden kahden maan osalta oli melko sama kuin meillä – Signagin suunnalla emme käyneet, mutta toisaalta kävimme Novarankissa.
albakart
Meidän matkamme hinta perustui 4 hengen ryhmään – ihan kahdestaan matkustettaessa hinta olisi ollut n. 300 euroa kalliimpi (per henkilö).

Ja kuten aikaisemmin, ruokaa ja mahdollisia muita kuin matkamuistotyyppisiä ostoksia en laske matkan kuluiksi – syömmehän me kotonakin.
Valuutat vaihdoimme kentillä ja hotelleissa – eli tuskin kaikkein optimaalisempiin kursseihin, mutta koska hintataso oli alhainen (paitsi Bakussa, jossa se oli lähes kotimaista tasoa), niin vaihdettavat määrät olivat pieniä (alle 100 euroa per päivä kahdelta hengeltä). Mitään valuutoista ei voinut vaihtaa Suomessa.

matkamuistot
(Perusmagneettien lisäksi ”sorruin” yhteen teepakettiin ja yhteen huopaomenaan. Melko ruman punaisen granaattiomenan (kaksi sellaista!) saimme Armenian paikallistoimiston lahjana ja päädyimme kantamaan toisen niistä kotiin asti, vaikka tuskin sitäkään kauaa säilömme. Azerbaidjanista saamamme kiva paperikassi ei myöskään jääne meille kovin pysyvästi. Mustat kiiltävät kivet oli ”pakko” poimia Armeniassa, kun pysähdyimme erikseen niitä varten.)

Tämä oli toinen Starlight Tours -kokemuksemme ja tälläkin kertaa kaikki sujui pääosin hyvin.

Oikeastaan ainoastaan Central Hotel Bakussa jätti toivomisen varaa. Hotellihuonettamme ei ensimmäisen päivän jälkeen oltu siivottu, kassakaappia eivät saaneet auki parista pyynnöstä huolimatta ja wc-paperiakin jouduimme pyytämään erikseen! Suihkusta tuli, tosi harvinaista, useimmiten vain kuumaa vettä, niin kuumaa, että tukan peseminen oli melko haasteellista ja aamiainenkin oli tässä hotellissa oli korkeintaan keskitasoa. Melkein farssiksi hotellin palvelukyvyttömyys heittäytyi, kun sain kahvit valkoisille housuilleni toiseksi viimeisenä päivänä ja halusin pesettää ne saman tien: lupasivat, että ehtivät varmasti ja ne tulevat minulle viimeisenä Bakun päivänämme, mutta kun niitä sitten klo 15 jälkeen parin tunnin välein tiedustelin, niin ”pesula on varmaan jotenkin sotkenut”, ”ei ole meidän vikamme” ja vasta kun useampaan otteeseen muistutin, että olivat luvanneet toimituksen tälle päivälle ja että he vastaavat myös käyttämistään alihankkijoista, niin viitsivät paneutua asiaan siinä määrin, että lopulta sain housut illalla klo 21 mennessä. Mutta, netti toimi – ei häikäisevän nopeasti, mutta kuitenkin ja sijainti oli sikäli kelvollinen, että läheinen 28th May -ostoskeskus ja jopa rantabulevardikin olivat sentään kävelyetäisyydellä.

Starlightin edustaja lupasikin antaa palautetta paikalliselle kontaktilleen hotellista – he olivat tätä suositelleet, kun Starlightin yleensä Bakussa käyttämät hotellit olivat olleet täynnä – selvästikin suosittu kaupunki!

Muita käyttämiämme hotelleja, Royal Tulip Yerevanissa ja Marriot Courtyard Tbilisissä voimme kumpaakin suositella – tosin Marriot Courtyardissa ilmainen wifi toimi vain aulassa, mutta huoneista oleva näköala Freedom-aukiolle korvasi tämänkin pienen puutteen. Carpe Diem Gudaurissa oli siisti, moderni ja uusi – ehkä hiukan liiankin uusi, sillä muutama pieni yksityiskohta oli vielä hakusessa, kuten vaikka shampoo hotellin puolesta ja meidän huoneessamme sähköjen kytkeminen yhteen pistorasiaan poisti sähköt kylpyhuoneesta, mutta huoltomies palautti ne sinne nopeasti. Uskoisin heidän hiukan vanhetessaan saavan hyvinkin homman toimimaan!

Muilta osin järjestelyt toimivat hyvin ja oppaat olivat mukavia – ihan erityisesti armenialainen Anna oli intoa pursuava kielitaitoinen tehopakkaus, mutta ei muissakaan ollut mitään valitettavaa.

 

Bakussa etukäteen sovittuun Qobustanin retkeen ei oppaamme Balashin mukaan kuulunut vierailua mutalähteille – jonne matkaa olisi ollut vain 15 km kalliopiirrosalueelta, mutta en jaksanut sitten alkaa asiasta hänen kanssaan vänkäämään. Mailitse olin asiasta kuitenkin ihan erikseen etukäteen Starlightilta kysynyt ja saanut tuolloin vastauksen, että ne retkeen sisältyvät.

Tästäkin Starlightin edustaja lupasi antaa paikalliselle kontaktilleen palautetta, mutta sehän ei meitä enää mutalähteille vie. Oma vika, olisi pitänyt jaksaa vängätä vähän …

Ja jos nyt kokoan tähän samaan juttuun kaikki (vähäiset) negatiiviset asiat matkallamme, niin ravintola Ezidziä 28th May -ostoskeskuksessa Bakussa kannattaa välttää – teimme virheen ja valitsimme tyhjähkön ravintolan ravintolakerroksessa ja saimme huonoa palvelua ja huonoa ruokaa. Mutta oli samaisessa ostoskeskuksessa ihan hyväkin paikkoa, Mado-kahvilaravintolassa kävimme pariinkin kertaan.
Georgian Kala -ravintola oli ihan ok, mutta syystä tai toisesta, ravintolaan liittyvästä tai ihan muista syistä, Pirkko sairastui vuorokaudeksi vatsatautiin muutaman tunnin siellä nautitun illallisen jälkeen. Epäilen omenajälkiruokaa, sillä se oli ainoa ruoka, jota kukaan muu ei syönyt.

IMG_5098

Vielä lopuksi yhteenveto jalankulkuliikenteestä näissä maissa:
Yerevanissa katujen ylittäminen sujui vielä ihan kohtuullisesti.
Tbilisissä hotellimme liepeillä Freedom Squarella oli jo melko vaarallista ylittää katuja, joten piti turvautua (likaisiin, haiseviin) alikulkuihin, joiden liepeillä oli myös tyypillisesti kerjäläisiä.
Bakussa lähes kaikki isommat kadut olivat oikeasti lähes mahdottomia ylittää alikulkuja käyttämättä, mutta täällä ne olivat hienoja ja siistejä, jopa rullaportailla ja kuljetushihnoilla varustettuja. Bakussa eivät myöskään enää kerjäläiset juuri häirinneet.

Maakohtaiset yhteenvedot löydät vaikka karttasovelluksemme avulla.

Join the Conversation

2 Comments

  1. says: tiina

    Eri maiden hintatason vertailussa ravintolahinnat on mielenkiintoista tietoa. Voisit alkaa julkaisemaan joka maasta esim mitä maksaa lasi olutta. ?

  2. says: Pirkko

    Hyvä idea, voisi yrittää muistaa jatkossa.
    Olutindeksin keräämisen rinnalle voisi harkita myös cokis- tai espresso-indeksiä – niitä kun tulee melkein nautittua paikassa kuin paikassa, olutta ei välttämättä ihan jokaisella päiväretkellä.

    Muuten tosiaan en ruokamenoja matkailuun liittyviksi menoksi tapaa mieltää, sillä ruokamenomme eivät tosiaan kuukaudesta toiseen niin paljoa vaihtele, olemme sitten kotona tai matkoilla – aina me kuitenkin syömme ja useimmiten matkoilla ravintoloissa syöminen tai kotona K-kaupasta ruuan ostaminen tuottavat karkealla tasolla saman loppusumman per viikko tai kuukausi.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *