Avainsana-arkisto: Albatros

Palaute Albatrosille Willi Länsi -matkasta

Osallistuimme Albatrosin Willi Länsi -kiertomatkaan neljännosavaltion alueella läntisessä Yhdysvalloissa helmikuussa 2015. Matka oli toinen Albatros-matkamme: syksyllä 2014 osallistuimme Pohjois-Espanjassa pyhiinvaeltajien reittiä seurailleelle matkalle.

Yosemite Albatros groupWilli Länsi -kierrokselle osallistui vain 18 henkeä, eli ryhmäkoko oli mukavan pieni – tältä osin Albatros pääsi ilmeisesti sattumalta samalle tasolle kuin vaikka Olympia, joka ei tätä suurempia ryhmäkokoja taida yleensä ottaakaan, Albatrosille normaali ryhmäkoko lienee vähintään 30 hengen luokkaa.

Hotellit

Hotellimme olivat kiertomatkan hotelleiksi riittävän hyviä, paitsi Las Vegasissa ja San Franciscossa – näissä molemmissa kaupungeissa olisin toivonut astetta parempia hotelleja. Emme tapaa tehdä yksityiskohtaisia hotelliarvosteluja, sillä nopealla tavalla liikkua yksityiskohdat eivät ole meille kovin tärkeitä kunhan kokonaisuus on toimiva. Valokuviakaan emme yleensä hotelleista ottaneet, mutta eräänlaisena dokumenttina kuvasimme jokaisesta hotellihuoneesta kahvinkeittimen, jos sellainen vaan oli. Parissa hotellissa sen “tilalla” oli Starbucks hotellin aulassa. Toinen hyvä kuvauskohde olisi ollut kylpyhuoneen ja suihkun hanat: nekin olivat erilaisia luultavasti jokaisessa matkamme hotelleista!

Hilton Garden InnLos Angelesin Hilton Garden Inn Hollywoodissa oli raikas ja sijanniltaan hyvä.
Aamiaisella pannukakuista tai vohveleista olisi joutunut maksamaan lisää, mutta perusvaihtoehdollakin selvisi hengissä. Nettikin oli peruskelvollinen.

 

Laughlin NuggetLaughlinin Golden Nugget aloitti matkallamme hotellien/motellien sarjan, joissa sijainnilla ei juuri ollut väliä, sillä illan saapumisen ja aamun lähdön väliin ei jäänyt aikaa muulle kuin illalliselle, nukkumiselle ja aamiaiselle. Kasinokompleksin illallisravintolat olivat sen verran ruuhkaisia ja meluisia, että turvauduimme illallisen osalta huonepalveluun. Netti toimi täälläkin kelvollisesti.

Canyon PlazaGrand Canyonilla majoitusvaihtoehtoja saattaa olla vähän, joten ehkä Canyon Plaza ainakin tämänkin kokoiselle ryhmälle oli ainoita vaihtoehtoja, mutta ei kovin toimiva sellainen. Matka huoneisiin oli pitkä, aamiainen ihan peruskamaa ja sitäkin joutui jonottamaan ison kiinalaisryhmän vallattua aamiaisravintolan. Huoneessa oli täälläkin kahvinkeitin, muttei teepusseja. Netti ja palvelu vastaanotossa olivat molemmat alle kaiken arvostelun.

Bryce CanyonBryce View Lodge oli taas toimiva, jopa hyvä vaihtoehto. Sijainti lähellä kanjonia oli mukava, iso myymälä tutustumisen arvoinen ja nettikin toimi hyvin. Illallisravintola tosin täälläkin oli ruuhkainen eikä muitakaan vaihtoehtoja käytännössä ollut.

HarrahsLas Vegasin Harrah’sin osalta harkitsimme vakavasti jo etukäteen varaavamme itse paremman hotellin, etenkin kun luderaporttisivukin oli listannut hotellin pari vuotta sitten, mutta tyydyimme kuitenkin lopulta Albatrosin valintaan. Sijainti oli hyvä, mutta huone hiukan nuhruinen. Aamiainen oli turhankin laaja, mutta sitä ei voine viaksi laskea. Ruokaa hotellista sai muutenkin hyvin useammasta ravintolasta/kahvilasta/myymälästä, mutta matkat ison hotellin sisällä olivat uuvuttavan pitkiä ja laajan ravintolavalikoiman olisin mielelläni vaihtanut suppeampaan, jos tilalle olisi saanut netin, joka nyt toimi vaan yleisissä tiloissa. Luteita emme sentään täälläkään lähneet.

VisaliaHoliday Inn Visaliassa oli kaikin puolin ok – ei miltään osin mitään erityistä moitittavaa ainakaan.

ModestoPalm Court Inn Modestossa oli ehkä kuitenkin vähän turhan lähellä valtatietä: vaikka sanoinkin, ettei näiden yhden yön pysähdyspaikkojen sijainnilla ollut väliä, niin tähän kuului liikenteen melu huoneeseen. Aamiainen oli muuten ehkä matkan suppein, mutta vohvelirauta ja itse sillä paistetut tuoreet vohvelit antoivat paljon muun valikoiman puuttumisesta anteeksi. Illallisvaihtoehtojakin Modestosta löytyi ja nettikin oli hyvä.

San FranciscoSan Franciscon Whitcomb-hotellia olenkin jo moittinut surkeaksi pariinkin otteeseen. Huono kylpyhuone, siivouksen huono taso, huono netti ja huono aamiainen, olikohan tuossa jo kaikki. Ei, kuuma vesikin oli vähön kortilla.

Santa MariaSanta Maria Inn oli etenkin San Franciscon jälkeen hyvä – ainoa miinus vanhan hotellin sokkeloisuudesta, olisivat voineet jakaa pohjakartat automaattisesti heti avainkorttien kanssa. Ruokapaikkoja oli hyvin, tosin niiden saavuttaminen vaati vilkasliikenteisen tien ylittämisen. Täällä netti oli jo tasoa loistava!

Yhteenvetona hotelleista voisi todeta, että isoissa kaupungeissa, joissa olimme sentään 2, jopa 3 yötä, hotellit olisivat mielellään saaneet olla neljän tähden hotelleja ja toimivat nettiyhteydet lienevät jo nykyisin kohtuullinen toive.

Bussista

Bussimatkamme mukavuuteen vaikutti suuresti pieni ryhmäkokomme, joka mahdollisti jokaiselle oman kahden hengen paikan (ja oman ikkunan) n. 50 hengen bussissa.
Pitkänmatkan bussiksi bussi oli kuitenkin oudon huonosti varusteltu – penkeissä ei ollut mitään telinettä tai verkkoa juomalle, ja roskakorin virkaa toimitti vain iso jätesäkki bussin etuosassa. Turvavöitäkään bussissa ei ollut.

Willi Länsi bussiBussin ihan etummaiset paikat oli varattu valokuvaamiseen ja useimmiten niille pääsikin aina välillä istumaan – vain kerran jouduin pyytämään opasta kertaamaan “sääntöjä” tältä osin. Edes lyhyitä 5 minuutin kuvauspysähdyksiä olisin kyllä toivonut lisää – en ihan usko ettei missään teiden laidalla olisi voinut hetkeksi pysähtyäkin.

Bussissa oli myös wc, mutta sen käyttö käytännössä kiellettiin, mutta toisaalta sitten lepohuonepysähdyksiä (restrooms amerikkalaisittain) pidettiin ihan riittävän usein.

Matkaohjelmasta

Albatross tekee Willi Länsi -kierrosta Suomestakin pääosan vuotta kahdella lähdöllä joka kuukausi ja esimerkiksi Ruotsista ainakin osan vuotta ihan viikottain, joten ohjelma on hioutunut hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi kahden viikon aikarajan puitteissa. Isoihin kaupunkeihen olisi voinut lisätä kuhunkin päivän, etenkin San Franciscon osalta useimmat, elleivät kaikki, tuntuivat sitä kaipaavan.

Grand Canyonille voisi lisätä vapaaehtoisen lisämaksullisen auringonnousuretken.

Käyntiä Monterey Bayn akvaariossa voisi tarjota voimakkaammin osallistujille – nyt vaikkakin se mainittiin, niin tapa, jolla se tehtiin “sitten ette kyllä ehdi Montereyssä mitään muuta” karkoitti kaikki muut akvaariosta, ihan turhaan.

Getty Centerissä opastamiseen voisi panostaa sen verran, että veisi ryhmän vapaaehtoiset ainakin heti alkuun katsomaan 10 minuutin esittelyfilmin, jolla pääsee hyvin jyvälle paikasta.

Opas Jaana Torseke

Albatrosin opasJaana oli asiantunteva ja innostava opas. Hänen useamman vuoden Pohjois-Ameikassa asumisen myötä kertynyt kokemus maasta oli vertaansa vailla. Pitkien bussimatkojen aikana hän kävi läpi sopivassa määrin eri aiheita, jättäen kuitenkin myös tyhjää aikaa omille ajatuksille, lepäämiselle tai muulle tekemiselle matkan aikana.

Jos lisäretket olivat Jaanan ideoimia, niin kiitos niistä hänelle. Ohjattu kävelyretki Hollywoodissa oli varmaan monelle hyvä vaihtoehto saapumisiltana, samoin bussilla tehty iltaretki Las Vegasissa oli retki paikallaan.

 

Lennoista

Lufthansan lennot Helsingistä Frankfurtin kautta Los Angelesiin ja samaa reittiä takaisin toimivat moitteettomasti saksalaisella täsmällisyydellä. Ruokaa ja juomaakin tarjottiin kaikilla väleillä sopivasti ja sitä rahastuskuvioilla sotkematta. Turistiluokassakin jalkatilaa oli jopa 180-senttisille matkustajille ihan kelvollisesti.

Frankfurt - Los AngelesMyös lentoaikataulut olivat hyvät kumpaankin suuntaan: Helsingistä aikainen aamulähtö (7:10), jolloin koneessa hiukan nukkumalla jaksoi venyttää ensimmäistä iltaa saapumista (paikallista aikaa 12:45) riittävän pitkälle iltaan saadakseen kiinni paikallisajasta 10 tunnin aikaerolla ja Los Angelesista iltapäivälähtö (15:20) sopivasti hotellihuoneen luovutukseen nähden ja sopivasti taas siten, että nukkumalla hiukan koneessa sai Helsingissä paikallisajasta kiinni hetimmiten koneen laskeuduttua (16:45). Vaihtoajat Frankfurtissa olivat kumpaankin suuntaan riittävät, mutteivät turhan pitkiä.
Frankfurt – Los Angeles -lento on tietysti pitkä, melkein 11 tuntia.

Toimistopalveluista

Edellinen juttuni matkan kustannuksista kirvoitti jonkin verran keskustelua, jonka lopputuloksena huomasin, että olin onnistunut hankkimaan ESTA -luvat sivulta, joka peri paitsi ESTA -luvista 14 dollaria per nuppi myös 73 dollarin käsittelymaksun kummaltakin meistä. ESTA:n hankkiminen Albatros-matkalla on matkustajan vastuulla ja olin tehnyt sen huolimattomasti ja päätynyt sivustolle, josta kyllä sai luvan, mutta monta kertaa kalliimmalla kuin oikealla sivustolla. Albatrosin meille lähettämissä pdf-dokumenteissa oli kyllä ihan oikea linkki ja ohje lukea asiasta tarkemmin heidän sivuiltaan, mutta kun se pdf-dokumentin linkki ei helposti kopioitunut selaimeeni niin turvauduin hakukoneeseen, mikä siis oli virhe. Virhe oli minun ja jos olisin lukenut kaikki ohjeet, niin en sitä olisi tehnyt, mutta silti olisin toivonut, etenkin kun näin kävi, että Albatrosin materiaalissa tuo linkki olisi tullut sähköpostissa toimivana linkkinä eikä vaan pdf-dokumentissa. Kun virheemme sitten ymmärsin, blogimme lukijoiden meitä asiassa neuvottua, niin anoin tuota ylimääräistä 2×73 dollarin käsittelymaksua takaisin ja “huijaussivusto” lupasikin palauttaa rahat. Jos ne palautuvat kortilleni viikossa niin hyvä – ellei, niin päivitän tätä tekstiä sitten tältä osin. Muuten tähän ESTA -lupiin liittyvää asiaa enemmän tuon kustannusjutun kommenteissa.

USA Osavaltiot otsikko

Albatros Willi Länsi kokonaiskustannukset

(Kustannuksia päivitetty ESTA:n ja kokonaissumman osalta 3.3.2015.)

Edelliset ainakin 10 juttua blogissamme kertovat USA:n länsirannikolla tekemästämme kiertomatkasta, jonka siis oli Albatros -matkatoimiston Willi Länsi -niminen matka.
Muutama juttu (ainakin) on vielä tekeillä, mm.  julkinen palaute matkasta Albatrosille, mutta, lähipäivinä, ehkä …

Matkan kustannuserittely (2 hengeltä) alla – matkapaketti sisälsi lennot, hotellit, kiertomatkan bussikuljetukset ja opastuksen.

Albatrossin matkapaketit

4796,00

Lisäretket (Helikopterilento Grand Canyon 317€, Rantaretki Los Angeles 37€, Iltaretki Las Vegas 37€)

391,60

Lisäpääsymaksuja
(iMax Grand Canyonilla, Eiffel-torni Las Vegasissa, Monterey Bay Aquarium)

112,75

Show (Menopause) Las Vegasissa

78,01

Takseja ja raitiovaunuja (LA, Las Vegas, SF)

94,15

ESTAt *)

17,66

Juomarahoja aamiaisiin liittyen, kuljettajille ja oppaalle *)

129,36

Lentokenttäpaikoitus (halvempi kuin taksi kentälle ja takaisin)

79,00

Prepaid SIM-kortti toiseen matkapuhelimeen

33,45

Matkamuistoja

79,53

Yhteensä 2 hengeltä

5 811,51

Kustannusyhteenvedossa tähdellä merkityt kohdat (ESTA ja juomarahat) kuuluvat esimerkiksi Olympian matkoilla matkan hintaan – tämä kannattaa kokonaishintaa arvioidessa huomioida.

Tietysti tuo ESTA on sikäli mielenkiintoinen kuluerä, että se on voimassa kaksi vuotta, joten jos käy kahden vuoden sisällä USA:ssa useamman kerran, niin kustannus jakautuu useammalle matkalle. Omalta osaltamme edellinen ESTA-lupamme ehti juuri vanhenemaan ennen tätä matkaa ja seuraavasta USA:n suuntautuvasta matkasta ei vielä ole päätöstä, joten rasitetaan tuolla kustannuksella nyt kokonaisuudessaan tätä matkaa. En myöskään osaa sanoa hyvittäisikö Olympia ESTA:n osuuden matkan hinnasta, jos sellainen jo olisi voimassa.
ESTAan liittyen kannattaa myös ehdottomasti lukea tämän jutun kommentit. Me maksoimme ensin ESTAsta virheemme takia n. 150 euroa, mutta saimme sitten ylimääräiset rahat takaisin kun hiukan uhkailimme ja valuuttakurssimuutosten takia lopullinen ESTA-kustannuksemme jäi sitten noinkin pieneksi.

Taksit olivat Las Vegasia lukuunottamatta Uber-takseja, eli jonkin verran tavallisia takseja edullisempia.

Ostimme tälle matkalle ensimmäistä kertaa myös yhden prepaid -kortin, joka mahdollisti edulliset puhelut ja nettiyhteyden (1 Gtavu dataa) myös hotellien ulkopuolella, sillä suomalaisten SIM-korttien käyttäminen on kallista USA:ssa ja Pirkon sapattivapaan aikana maksamme kaikki puhelinkulut itse.

Ja matkakustannuksiinhan emme sisällytä ruokaa, sillä söisimme me kotonakin, emmekä ostoksia, jotka eivät mitenkään liity tähän matkaan, kuten vaikka nyt tällä matkalla Applen liikkeestä San Franciscosta ostetut uudet suojakuoret puhelimeen ja iPadiin.

Matkamuistojen määrä tuntuu meillä vähevän matka matkalta – tällä kertaa mukaan ei tarttunut kuin kaksi magneettia, kaksi postikorttia ja tuo Grand Canyon -pallo, johon Lasse ihastui! (Jos ihmettelet, miten nämä maksoivat 79 euroa, niin selitys on, että tästä puuttuvat myös matkamuistoiksi luokittelemani meistä parissa nähtävyydessä otetut yhteiskuvat, jotka tunnetusti eivät ole halpoja!).

Willi Länsi matkamuistot

Tappiopuolellekin tuli tällä(kin) kertaa yksi tavara: Pirkko onnistui hukkaammaan uuden Olympus Pen -kameransa linssisuojuksen puolivälissä matkaa – mutta sen innoittamana hän sitten tilasikin hetimmiten uuden ja nyt sellaisen, jossa on kiinnitysnarukin.Samaiseen kameraan olisimme mielellämme myös ostaneet vara-akun, mutta sellaista ei löytynyt, tosin kysyimme vaan noin kymmenestä kameroita myyvistä liikkeestä. Taitavat olla nämä tällaiset varaosat siirtyneet isoillakin markkinoilla vain verkossa myytäviksi tuotteiksi. Molemmat tuotteet löytyivät sitten Olympuksen omasta verkkokaupasta.

I Left My Heart in San Francisco

San FranciscoSan Franciscoon saapuessamme opas kertaa meille ohjeita maanjäristyksen varalle: pidä passin ja rahat sisältävä laukku sängyn vierellä paikassa, josta löydät sen vaikka pimeässä ja nuku yöpaita tai ainakin jotain päälläsi. Edellinen iso maanjäristys San Franciscossa oli 1906 ja sen arvion mukaan, että sellainen tälle alueelle kerran sadassa vuodessa osuu, niin seuraava voi tulla minä päivänä (tai yönä) tahansa.

Pysähdymme sunnuntai-aamuna autiolle Civic Centerin aukiolle ja tutustumme paitsi keväiseen aukioon myös näillä tienoilla yönsä viettäneisiin kodittomiin. Asuminen San Franciscossa on kallista, mutta ilmasto sen verran miellyttävä, että kodittomia muualtakin Yhdysvalloista saapuu tänne talveksi. Seuraavana aamuna näemme kodittomia nukkumassa myös Union Squarella nauttiessamme siellä aamupäivän auringosta terassikahvilassa.

San Francisco Civic center

Pier 39 vastaa muistikuvaamme vuosikymmenien takaa: täällä on matkamuistokauppoja, ravintoloita, retkiä San Franciscon lahdelle ja Alcatraziin, mutta myös jotain uutta – merileijonat, josta kirjoitimme jo heti tuoreeltaan. Veneretkelle ei keväisen viileässä säässä ja reippaassa tuulessa tee tällä kertaa mieli, eikä vankilasaarikaan houkuttele, tälläkään kertaa.

San Francisco Pier 39
San Francisco Pier 39
San Francisco Pier 39 San Francisco Alcatraz

Golden Gatella yritämme kuvauttaa itsemme samassa kohtaa kuin vuonna 1982, mutta maisema on muuttunut tai ehkä Joseph Straussin patsas on muuttanut: kuvasta ei tule ihan samanlaista. Ehkä mekin olemme hiukan muuttuneet …
Vuosia sitten kävelimme sillan yli – tällä kertaa bussimme käy kyllä kääntymässä Sausaliton puolella, mutta kukaan ryhmästämme ei taida San Franciscossa ollessamme kävellä tai pyöräillä sillan yli. Oppaamme väittää, että sillalla on kylmää ja tuulista ja että sen kävelleet, muissa ryhmissä, eivät ole olleet siitä jälkeenpäin kovinkaan innostuneita. Muistelemme kyllä olleemme, 33 vuotta sitten.

San Francisco Golden Gate San Francisco Golden Gate San Francisco Golden Gate 1982

Lands Endissäkin on kevättä ilmassa ja lukuisissa keltaisisa kukissa. Kiipeämällä mäelle näkee Golden Gate -sillan vielä toiseltakin puolelta. Muinaiset, oletan, uima-altaat rannassa eivät näytä houkuttelevilta.
Golden Gate -puusto on valtava ja sunnuntaina kansoitettu.

San Francisco Lands End San Francisco Lands End San Francisco Lands End

Twon Peaksillä käy viima, mutta näköala yli kaupungin on huikea.

San Francisco Twin Peaks

Bussimme kiemurtelee myös eri kaupunginosien läpi ja näemme vilauksia elämästä esimerkiksi Haigth Ashburyn ja Castron alueella. Entisessä hippikaupunginosassa ei ehkä enää asu hippejä, mutta kaupunkikuva on edelleen värikäs. San Franciscon maine homokulttuurin tyyssijanakin saa katetta kun ohitamme kadulla lähes alastomana kävelevän miesparin. Maailman mutkaisemmasta kadusta, Lombard Streetin yläosastakin näemme vilauksen – bussimme ei sitä tietenkään voi ajaa, mutta aikoinaan olemme siitä henkilöautolla tulleet alas.

San Francisco Fishermans Wharf San Francisco Lombard Street San Francisco Union Square San Francisco on Golden Gate

Seuraavana päivänä, vapaapäivänämme San Franciscossa, käymme vielä katsomassa Painted Ladies -talorivistön, postikorttimaiseman Steiner Streetillä ja ajamme vanhanaikaisella raitiovaunulla Fishermans Wharfilta Union Squarelle, jossa luovutammekin sitten jo nähtävyyksien katselun ja muunnumme tavallisiksi kaupunkilaisiksi: teemme pieniä ostoksia Macy’s -tavaratalossa ja käymme elokuvissa.

San Francisco Painted Ladies
San Francisco cable car

Piilaaksoonkaan emme tällä kertaa ehdi, mutta käymme sentään Applen liikkeessä Market Streetillä jo ostamme uudet suojakuoret Lassen uuteen iPhone 6:een ja Pirkon iPadiin. Liikkeessä ei ole lainkaan kassaa vaan jokainen myyjä toimii kassana pienen kannettavan korttipäätteen kanssa.

Paljon muutakin kuin Piilaakso jäi San Franciscosta tälläkin kertaa näkemättä. Osa ryhmästämme kävi Muirin punapuumetsässä ja Sausalitossa kuten mekin edellisellä vierailullamme ja ihan kiva sielläkin olisi ollut käydä taas, mutta aika ei riittänyt. Ehkä sitten taas seuraavalla kerralla – siinä missä Las Vegasista ja Los Angelesistakin ajattelimme, että nämä taisivat nyt olla osaltamme tässä, niinSan Francisoon voisimme kyllä palata kommannenkin kerran!

SuTwitter HQ San Franciscorkea hotellimme (Whitcomb) puolestaan on ihan Twitterin pääkonttorin vieressä ja kuulemma Twitterin tulo alueelle on tuonut sinne myös mm. parempaa ruokatarjontaa ja syömmekin molempina iltoina talon alakerran Food Marketilla. Hotellimme on surkea, koska kylpyhuone on pieni ja sen valokatkaisimeen yhdistetty tuuletin niin äänekäs, että siellä pitää enimmäkeen käydä pimeässä. Lisäksi se on huonosti siivottu. Aamiainen tarjoillaan lautasella pöytään, kylmänä. Tarjoilijan isosta termoksesta kaatama tee on niin kitkerää, että pyydän tuomaan erillisen teekannun. Ja netti on reittimme huonoin – tämä osasyynä siihen, että tämä juttu ilmestyy vasta nyt.

San Francisco Pier 39 Tulipmania San Francisco old car

Lopuksi: erityisesti San Franciscon osalta suosittelen myös valokuviamme vuodelta 1982 ja lisäkuvia, jotka julkaisemme blogissa kuva-albumina vähän myöhemmin. Tähän ja muihin matkan varrelta kirjoitettuihin juttuihin mahtuu ja ehtii vain muutama kuva per aihe.