Marraskuumme Aasiassa alkaa jo lokakuussa Finnairin lennolla Souliin, businessluokassa. Upgradasimme jo kesällä ostetun tarjoushintaisen lennon pisteillä (50 000 pistettä per nuppi) ajatellen, että näin pääsemme heti aloittamaan pitkän matkamme hiukan pirteämpinä kuin mahdollisesti kokonaan valvotun yön jälkeen.
Tulimme kentälle ajoissa – ei nyt pelkästään loungen takia – vaan myös siksi, että kotimme ”vallanneet” ystävämme toivat meidät kentälle ja heilläkin oli aikataulunsa sen jälkeen. Mutta hyvinhän tuo aika loungessakin kului …
Lentomme lähti ajallaan ja oli muutenkin miellyttävän yllätyksetön – ja oikeastaan ihan liian lyhyt! Kun 8 tunnin lennolla ensin syö illallisen pitkän kaavan mukaan ja sitten ennen laskeutumista aamiaisen, niin sille välille jää ihan turhan vähän tunteja nukkumiseen!
Vielä viimeinen kuppi teetä ennen asettumista iloisenvärisillä liinavaatteilla ”pedattuun” sängyksi muuttuneeseen tuoliin. Sänky muistutti meitä ensimmäisestä purjeveneestämme, Sunwind 27:sta, jossa yksi makuupaikoista oli pistopunkka, eli jalat laitettiin omaan koloonsa. Hiukan tietysti jalkatilan ahtaus kääntyillessä haittasi, mutta jo se, että sänky oli täysimittainen oli iso mukavuustekijä.
Mutta, kuten todettu, yö jäi kuitenkin liian lyhyeksi tämän aamiaisen herättäessä meidät lähestyessämme Soulia.
Soulissa maahantulomuodollisuudet sujuivat ripeästi, mutta matkalaukkuja jouduimme isosta koneesta isolla kentällä odottelemaan tovin.
Matka hotellille sujui hotellilta saamiemme ohjeiden mukaisesti – Incheonin valtaisalta bussikentältä löytyi Jongno 3-ga:lle menevä bussi numero 6002 (liput 10 000 KRW, n. 7€ per nuppi) ja lyhyet nokoset vielä Rian -hotellissa ja seikkailut Soulissa saattoivat alkaa.
Aaahhh :)! En malta odottaa, että pääsen takaisin Finnairin businekseen parin viikon päästä :D! Busineksessa matkustaminen aiheuttaa sen, että jo itse lentoa odottaa innolla.
Oliko tuo muuten A330 vai A340 kone? Ainakin siellä oli tuo Finnairin uusin businessluokka, joten se on mahtava juttu :). Tuolla helposti todellakin tuntuu siltä, että matka voisi jatkua vielä pidempäänkin, joten tiedän tasan tarkkaan sen tunteen.
Millainen tuo lounge muuten oli?
Ps. Hieman tyhmä kysymys, mutta heräsittekö ihan muuten vain sopivaan aikaan aamiaista varten, herätettiinkö teidät vai miten :P? En ole koskaan nukkunut lennolla siten, että olisi aamiainen saatavilla, joten tällaista pikkuista asiaa olen mietiskellyt.
Kiitos Jerry kommenteista ja kysymyksistä!
Täytyy tunnustaa, etten konetyyppiin kiinnittänyt huomiota, mutta onneksi siippa on näistä kiinnostuneempi – A330-300 (joko V2 tai V3, ei ainakaan V1) kuulemma oli.
Lounge ei nyt ollut ehkä ihan huippu – porukkaa oli melkein ruuhkaksi asti ja tarjoilut vähän vähissä (ehkä sen takia) – mutta kyllä se kentällä muuten vaan haahuilun voitti :-)
Business-luokassa aamiainen tarjoiltiin sitä mukaa kun ihmiset heräilivät, heräsin kun siipalleni tuotiin aamiainen ja lentoemäntä kysyi sitten, että joko minäkin haluaisin.
Tuo palvelun joustavuus ja nopeus oli kyllä ehdottomasti parempi busineksessä kuin turistissa (jossa yleensä kyllä lennämme).
Oiii, määki haluaisin tuollaiselle lennolle ja Souliin! Mun hyvä ystävä asuu siellä mutten ole koskaan vielä käynyt hänen luonaan. Mielenkiinnolla odotan lisää postauksia kohteesta :)
Joulukuussa sitten nähdään! Mukavaa reissua!
Kiitos kommentista! Lyhyellä Soulin kokemuksellamme tämä on ihan miellyttävä ja turistille helppo kaupunki, joten siitä vaan suunnittelemaan Soulin reissua!
Hyvä, että siippa tiesi :). Yleensä se menee niin, että korkeintaan toinen pariskunnan osapuoli tietää nämä (sukupuoleen katsomatta) :P. En ole käynyt vielä kummassakaan Finnairin loungessa Helsingissä, joten odotan innolla, että pääsen testaamaan Schengen loungea ja non-Schengen loungea parin viikon päästä :). Harmi, että siellä oli niin kova tungos :/. Toivotaan parempaa tuuria jatkossa.
Aivan totta! Tuo joustavuus, nopeus, huomaavaisuus ja ystävällisyys ovat aivan omalla tasollaan, kun matkustaa busineksessa. Mutta toisaalta niin sen kuuluukin olla, kun liput maksavat helposti jopa 4 kertaa enemmän :P. Oliko tämä ensimmäinen pitkän matkan lentonne busineksessa vai oletteko kokeneet tuon useamminkin?
Matkustin itse ensimmäisen businesslentoni viime vuonna, kun palasimme Tokiosta ja silloin vannoin itselleni, että pitkät matkat lennetään jatkossa busineksessa tai paremmassa. Eurooppa menee helposti economyssa, mutta nuo pitkät lennot ovat yhtä tuskaa tällaiselle, joka ei osaa nukkua koneessa ja on muutenkin hieman selkävaivainen.
Atlannin yli on tullut busineksessä lennettyä joitakin kertoja.
Kerran, vuosia sitten, meidät upgradattiin ihan muuten vaan – vai olivatkohan huomanneet, että reissu oli mieheni synttärimatka …
Ja sitä ennen oli muutama reissu työnantajan lukuun. Yhdellä niistä kävi Nykissä niin, että Finnairin kone hajosi ja viivästyi kai melkein vuorokauden, mutta kun meillä oli businessluokan liput niin saivat meidät reititettyä Lontoon kautta niin että olimme Helsingissä vain 3 tuntia alkuperäistä myöhemmin. Koko koneellista ei saatu uudelleenreititettyä, eli tällainenkin etu tuosta luokasta.
Ja vaikka tämä lento nyt pisteillä upgradattiinkin, niin tuskin me aina pitkiäkään lentoja busineksessä jatkossa lennämme – matkustamme mieluummin useammin sillä rahalla. Ja mieluummin suorilla Helsingistä/Helsinkiin vaikka turistissa kuin vaihdoilla etsien halvinta business-luokkaa.
Eli kokemusta on kertynyt jonkin verran :). Hyvä juttu tietää, että tuollainenkin asia kävi, että teidät reititettiin, vaikka monia muita ei.
Ymmärrän ihan täysin, että matkustatte mieluummin useammin ja suorilla Helsingin lennoilla. Itsekin olin ennen sillä kannalla, mutta mieli muuttui sen ensimmäisen businesslennon jälkeen :).
Soul on mielenkiintoinen paikka, sotamuseossa kannattaa ainakin käydä, aika creepy. Mitä businekseen tulee, olen hemmotellut itseni siihen pisteeseen, että lennän vain Pohjoismaiden sisäiset turressa. Se non-Shengen lounge tahtoo olla aika tukossa iltapäivisin ja iltaisin. Päivällä on todella paljon väljempää. Ruoka- ja juomapuoli ei ole koskaan kovin hääviä, mutta miljö/design on minusta ihan kiva, vaikka sitä usein haukutaan. Eivätpä ne maailmalla ole sen kummempia, kamalampia olen kyllä nähnyt.
Kiitos Merja lisätiedoista näistä Finnairin loungeista. Meidän kokemuksemme tuosta Schengen-loungesta kun olikin siitä ensimmäinen. Mutta olen samaa mieltä tuosta miljööstä, se oli ihan miellyttävä, mielestäni.
Ja palatakseni vielä tuohon busineksessä lentämiseen, eihän sitä koskaan tiedä, ehkä mekin jossain kohtaa jollain pitemmällä lennolla sitä taas harkitsemme :-)
Mielenkiintoinen ja kiva blogi sinulla, alan kyllä seurata! Kiva lukea muidenkin vähän vanhempien :) blogeja. Niitä on vielä aika vähän.
Kiitos vielä Merja kiitoksista – ja tervetuloa lukemaan juttujamme jatkossakin. Erityisesti nyt, aina ensi huhtikuulle asti, ehdinkin panostamaan blogiin ja matkailuun enemmän kun olen sapattivapaalla!
Kuulostaa ihanalta! :)
Näitä lentojuttuja lukee aina mielellään. Olen tykännyt aina näitä lukea ja viimeaikoina olen myös itsekin näistä juttuja kirjoitellut.
Olen lentänyt busineksessa vain Euroopan sisäisiä (Finnair, Air Baltic sekä SAS) ja kerran mannertenvälisen Premium Economy luokassa Emiratesilla, joten erittäin vähän näistä on kokemusta. Tuo flatbed on kyllä yksi ehdoton plussa ainakin pidemmillä lennoilla, siinä se jo tuo hintaansakin takaisin. On ainakin pirteänä perillä kohteessa :)
Kiitos Lena – tulikin sitten sattumalta kirjoitettua lentojuttu eilisestä paluulennostamme Tukholmastakin, kun oltiin melkein jännittävästi liikkeellä samoihin aikoihin kuin Egon-myrsky Ruotsissa: ensin kone ei päässyt myrskyn takia Tukholmaan ja kun sitten viisi tuntia myöhässä olimme tulossa Helsinkiin, niin oli ilmeisesti hiukan tipalla, että ehdimmekö Helsinkiin ennen lumimyräkkää!
Niin ja juu – kyllä se flatbed oli mukava!