Turistina Angolassa

Angola Luanda

Angola avautui turismille runsas vuosi sitten: maaliskuun 2018 lopusta Angolaan on saattanut hakea nettiviisumia siinä missä aikaisemmin viisumi oli haettava lähetystöstä ja sen liitteeksi tarvittiin melko paljon dokumentteja, mm. portugaliksi käännetty rikosrekisteriote.

Nyttemmin nettiviisumin haku onnistuu kunhan lentoliput ja hotellivaraukset ovat kunnossa ja maahan saavuttaessa nettiviisumi muuntuu oikeaksi passiin liimatuksi viisumiksi. Tosin huonolla tuurilla tähän voi isolla ryhmän saapuessa maahan samaan aikaan kulua pari tuntiakin: taitavat turistit Angolassa olla edelleen sen verran harvassa, että prosessin hiomiseen ei ole ollut paineita.

TAGin lento Luandaan

Saavuimme Luandan lentokentälle yölennolla São Tomélta ehkä aamuyöllä neljältä ja jo kuudelta pääsimme jatkamaan matkaamme hotelliaamiaiselle Luandan keskustassa sijaitsevaan Trópico-hotelliin!

Hotelli on business-tasoa, mutta ehkä se on tässä kaupungissa tarpeen. Ja ainahan se, että kaikki toimii, Afrikassakin, on mukava asia: suihkusta tulee kuumaa vettä ja wifi toimii vaikka Netflixiä katsoisi.
Kaupungilla liikkumisesta varoitellaan kuin aikanaan Rio de Janeirossa: mieluiten taksilla ja mieluiten valoisaan aikaan. Hotellin lähistön ravintoloista ”annetaan lupa” vaan läheiseen Tenhindaan. Ehkä viereiseen viiden tähden Epic-hotellin ravintoloihinkin olisi saanut mennä. Mutta valitsimme yölennon ja aamiaisen jälkeen aamupäivänokoset.

Hotel Tropico Luanda Angola
Pastel de natoja ja Hotel Tropicon aamiaisella Angolan Luandassa

Iltapäivällä lähdimme ryhmässä kiertämään bussilla Luandan nähtävyyksiä. Jotenkin tuli Oran mieleen. Linnoituksen ja rantabulevardin takia. Mutta olihan täällä kaikenlaista, ihan omaleimaistakin.

Antropologinen museo ja Palácio de Ferro

Jostain syystä aloitimme kaupunkikierroksen kaukaa menneisyydestä, eli antropologisesta museosta. Luandan suurkaupungin sykkeessä paluu heimokuninkaiden aikaan tuntui kuitenkin ehkä jo vähän liian kaukaiselta. Ihan kaunis pieni museo kuitenkin oli – eikä sen kiertämiseen kovin kauaa mennyt.

Luanda Angola Luanda Angola

Palácio de Ferro, rautatalo, on myös kaunis pieni talo, jonka on suunnitellut Gustaf Eiffel, siis sama mies, joka suunnitteli Eiffel-tornin Pariisissa ja jonka toimisto on suunnitellut myös Valassaarten majakan.

Talo on kunnostettu äskettäin ruostuttuaan sitä ennen Afrikan helteissä aikansa. Talossa on myös mahdollista vierailla, mutta aikamme Luandassa ei riittänyt siihen.

Palácio de Ferro Luanda

Sao Miguelin linnoitus ja sotamuseo

Seuraavaksi nousimme, autolla tietysti, Angolan helteessä, linnoitukselle. Angolalla on sotainen ja sosialistinen menneisyys ja molemmat näkyvät täällä.

Maa itsenäistyi Portugalista 1975 (samana vuonna kuin São Tomé ja Príncipe), mutta ajautui sisällissotaan kolmen rintaman välillä: Angolan kansallinen vapautusrintama (FNLA), Kansanliike Angolan vapauttamiseksi (MPLA) ja Angolan täydellisen itsenäisyyden liitto (UNITA). Itäblokin tukema marxilainen MPLA sai vallan ja Angola aloitti taipaleensa itsenäisenä maana sosialistisena. Sisällissota jatkui kuitenkin aina 2000-luvun alkupuolelle asti.

Nyttemmin Angola on rikas öljyvaltio – Afrikan toiseksi suurin öljyntuottajamaa Nigerian jälkeen, mutta öljyn tuoma varallisuus on afrikkalaiseen tapaan jakautunut hyvin epätasaisesti.

Linnoituksen museo-osuus käsitti nopeasti vilkaisten muutamia patsaita, vanhoja lentokoneita ja panssariajoneuvoja, mutta vaikka sotahistoria ei kiinnostaisi pätkääkään, niin linnoituksella kannattaa käydä, sillä näkymät sieltä niin Luandan rantabulevardille kuin merelle tai toiseen suuntaan slummimaiselle asuinalueelle ovat joka suuntaan huikeat.

Luanda Angola Luanda Angola Luanda Angola

Luanda Angola
Angolan toivo – ja Angolan ensimmäinen presidentti

Luanda Angola Luanda Angola Luanda AngolaLuanda Angola

Linnoituksen viereen on rakenteilla iso ostoskeskus, Fortaleza, mutta vielä siitä ei kannata innostua, se on vasta rakenteilla. Kuten hotellimme lähellä rakenteilla oleva Kinaxixin ostoskeskus, josta joku arveli, että ehkä se voisi valmistua neljän vuoden kuluessa.

Agostinho Neton mausoleumi

Maan ensimmäisen presidentin mausoleumi, tai pikemminkin siitä kohoavaa korkeaa tornimaista rakennelmaa on vaikea olla huomaamatta Luandassa. Emme käyneet mausoleumilla, mutta pysähdyimme sentään katsomaan sitä.

Luanda presidentin muistomerkki

Keskuspankki ja parlamenttitalo

Otetaan nämä kaksi rakennusta samassa kappaleessa. Ei niin, että ne varsinaisesti kuuluisivat yhteen tai olisivat edes samoissa kortteleissa, mutta rakennukset ovat hyvin samantyylisiä. Kummankin julkisivussa on käytetty vaaleanpunaista ja valkoista ja kummallakin kruunaa komea kupoli.

Keskuspankin rakennus komistaa tyylikästä rantabulevardia.

Luanda

Uudelle parlamenttitalolle ei ihan keskustassa kävellen päädy.
Vuoden 2017 vaaleissa sosialistitaustainen MPLA sai edelleen 150 paikkaa 220:sta, mutta todellinen valta lienee sittenkin presidentillä.

Luanda
Parlamenttitalo

Satama ja tuntematon sotilas

Kaupunkikierroksella ohitimme ripeästi Luandan sataman, mutta rakennus näytti sen verran viehättävältä, että kun meillä vielä lähtöpäivänä oli sopivasti aikaa, niin kävimme katsomassa sitä uudelleen.

Matka hotellilta satamaan sujui hyvin – tosin totesimme nopeasti, että tässä helteessä emme halua kävellä auringonpaisteessa rantaa pitkin vaan tyydyimme kaupungin puoleiseen reunaan, jossa saattoi enimmäkseen kulkea katettua käytävää pitkin.

Luanda

Satamarakennuksesta muutaman kuvan otettuamme ajattelimme käydä katsomassa sitä lähempääkin ja pohdimme hetken mitä kautta sinne pitäisi mennä. Pohdinnan lopetti poliisi, joka pyysi meitä seuraamaan häntä poliisiasemalle. Näin ainakin ohjeet ymmärsimme. Poliisiasema sijaitsi satamarakennuksessa ja sinne kuljettiin kapeaa käytävää pitkin muutaman mutkan kautta. Hetken ehdimme miettiä, että mitenhän tässä käy. Perillä meidät ohjattiin ilmeisesti aseman päällikön puheille ja hän pyysi, hyvällä englanninkielellä, nähdä ottamamme valokuvat. Selitimme, että olimme vaan olleet kiinnostuneita kauniista, ilmeisesti siirtomaa-aikaisesta keltaisesta satamarakennuksesta ja kuvamme vastasivat ilmeisesti riittävästi selitystämme ja pääsimme jatkamaan matkaa.

Luanda satama Angola Luanda satama Angola

 

Myöhemmin mainitsimme asiasta matkanjohtajalle, joka mainitsi asiasta paikallisoppaalle, joka ilmeisesti soitti poliisipäällikölle ja valitti hänelle, ettei turisteja saa tuolla tavalla pysäytellä, jos tässä yritetään olla turistiystävällinen maa. Jossain vaiheessa iltapäivää saimme pyynnön tulla alas hotellimme aulaan: poliisipäällikkö halusi pyytää meiltä anteeksi!
Vähän meni ehkä överiksi tämä episodi, mutta ehkä siis osaltamme olemme olleet kehittämässä Luandaa ja sen poliisivoimia turistiystävällisempään suuntaan.

Ehkei satamaan liittyen, eikä poliiseihinkaan, mutta otetaan nyt vaikka tähän yhteyteen myös kuva melko uudesta ylväästä Tuntemattoman sotilaan muistomerkistä Luandassa – onhan sekin ainakin tuon rantabulevardin rannalla.

Tuntemattoman sotilaan muistomerkki Luanda
Tuntemattoman sotilaan muistomerkki

Ilha de Luanda

Rantabulevardin ohella Luandan mukavimmat alueet löytyvät Ilha de Luandan rannoilta. Nimestään huolimatta ”saari” on nyttemmin kapea niemi, jonka pitkillä rannoilla on Luandan parhaat ravintolat.
Niemen viimeisessä kärjessä on vaatimaton majakka ja hetimmiten kaupungin puolelta niemelle siirryttäessä pienvenesatama.

Ilha de Luanda Angola

Entisinä purjehtijointa hyppäsimme kaupunkikierroksen bussista pois pienvenesatamassa tutustuaksemme siihen tarkemmin. Hiukan olimme huolissamme, että pääsisimmekö alueelle, mutta onneksi venekerholla oli myös ravintola tai parikin, jonne myös ei-jäsenet pääsivät syömään, joten olimme hyvinkin tervetulleita, jopa hiukan kiertelemään satamaa.

Vartijoiden määrästä päätellen täällä ei kuitenkaan satama-alueen vartiointi etenkään öisin ole venekerhon vapaaehtoisten varassa.

Ilha de LuandaIlha de Luanda

Auringon jo laskettua – ja illallisen syötyämme – aloimme kyselemään taksia takaisin hotellille ja hetimmiten yksi, ehkä jäsen, tarjoutui tilaamaan meille Allotaxin, jonka oppaamme olikin meille esitellyt yhdeksi edulliseksi ja luotettavaksi taksiyhtiöksi. Ja sellaiseksi kyyti sitten osoittautuikin.
Jos itse haluat tilata Allotaxin, niin tarvitset sovelluksen sen tilaamiseen, mutta tosiaan kerran sellainen meille tilattiin ja kerran otimme moisen ihan taksitolpalta.

Ilha de Luanda

Ilha do Mussulo

Toisena päivänä suuntasimme kaupungin ulkopuolelle Mussulon saarelle. Vaikkakin saari on mainittu Tripadvisorissan Luandan kohteeksi #4, niin pelkkänä rantakohteena se oli mielestämme aika tylsä.

Matka saarelle taittui bussilla satamaan, josta oli vielä lyhyt venematka saarelle.
Pitkän ja kapean saaren (tai niemi tämäkin taisi olla) toinen ranta oli kapean salmen puolelle, siis tyyni ja rauhallinen, mutta toisella puolella aukeaa eteläinen Atlantti. Viitseliäimmät kävelivät Atlantin rannalle asti, mutta kun hukkasimme mahdollisesti sinne vievän polun heti alkumetreillä luovutimme helteen laiskistamina ja tyydyimme kellumaan meressä salmen puolella. Kellumaan, sillä vesi oli niin suolaista, että uiminen oli melkein vaikeaa.

Mussulo Luanda Angola Mussulo Luanda Angola Mussulo Luanda Angola

Ehkä, jos pidät rantaelämästä, niin Mussulon saari on Sinulle juuri oikea kohde Luandassa, mutta jos mieluummin tekisit jotain aktiivisempaa, niin et menetä paljoa, vaikket saarelle menisikään.

Haaksirikkoranta

Olisimme tietysti voineet jättää Mussulon rannat väliin ja yrittää sen sijaan järjestää itsellemme oppaan Haaksirikkorannalle (Shipwreck Beach, Karl Marx Beach, Praia da Santiago tai Praia do Sarico). Tripadvisorin arvioissa yksi toteaa sen olevan valokuvaajan, runoilijan tai maalarin unelma: ruosteiset laivojen hylyt kirkkaassa vedessä herättävät kunnioitusta ja innostavat miettimään kunkin laivan tarinaa. Proosallisin tarina lienee kuitenkin, että laivat on poistettu Luandan satamasta niiden muututtua merikelvottomaksi ja ne on joko ajettu tahallaan rantaan tai ne ovat ajautuneet rantaan ankkuriketjujen ruostuessa poikki.

Tälle rannalle ei kuitenkaan, Tripadvisorin mukaan, kannata mennä ilman opasta. Ranta on kaukana asutuksesta ja satunnainen, valokuvaava turisti, on helppoa riistaa jopa aseistetuille ryöstöille. No, me maksimoimme turvallisuutemme, emmekä menneet lainkaan tälle rannalle.

Shipwreck Beach Luanda
(Kuva Flickr: Carlos Reis)
Shipwreck Beach Luanda
(Kuva Flickr: Carlos Reis)
Shipwreck Beach Luanda
(Kuva Flickr: mp3ief)

Haluaisitko nähdä vielä lisää Angolaa? Matkan aikana jaoimme tuoreeltamme Meriharakan Facebook sivuilla nämä kuvat Luandasta ja nämä Mussulosta.

Angola oli matkamme aikana uutena tulokkaana esillä tammikuun matkamessuilla Helsingissä. Sen verran ystäviltämme kuulimme juttuja Angolan osastolta, että olivat muistuttaneet, että pääkaupunki Luandan ulkopuolella Angolakin on perinteistä Afrikkaa, eli palvelut eivät ole länsimaista tasoa. Myöskään englannin kieltä ei maassa välttämättä osata kovin hyvin, eli edes portugalin kielen alkeet olisivat kovaa valuuttaa täällä. Tuosta kieliasiasta olemme samaa mieltä, palveluista Luandan ulkopuolella emme osaa sanoa, sillä kokemuksemme rajoittuvat Luandaan.

Tags from the story
,
Join the Conversation

34 Comments

  1. says: Mia

    Mielenkiintoista! En tiedä, tulenko koskaan matkustamaan tuonne, vaikka se onkin nyt auki turismille. Maailmassa on niin paljon paikkoja, minne haluaisi vielä päästä. Te olette kyllä matkustelleet ihan huikean paljon, hatunnosto siitä! Ja minullekin tuli Oran mieleen joistain kuvista, esim.rantabulevardista. Osa isäni sukua on kotoisin Oranista, jossa kävin muutama vuosi sitten ensimmäisen kerran.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mia! Jännä tosiaan tuo miten jossain jonkun yksityiskohdan takia voi tulla mieleen joku toinen paikka, vaikka niillä historian tai kulttuurin takia olisikaan juuri mitään yhdistävää tekijää. Mutta tuolla tosiaan tuo linnoitus ja näköala siitä alas rantabulevardille toi vahvasti Oranin mieleen!

  2. Uppouduin tekstiisi oikein kunnolla ja sitä oli ilo lukea. Kuten Mia tuossa ylempänä sanookin, en minäkään tiedä tulenko koskaan matkustamaan Angolaan. Toisaalta jos joku pyytäisi mukaan en sanoisi ei. Maailman kartassani on vielä kuitenkin paljon muita maita valloittamatta. :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Inka! Tottahan tuo on, etteivät kaikki voi/ehdi/halua matkustaa kaikkialle ja silloin on kiva tutustua maailmaan muiden silmien kautta. Emme mekään maailmassa ihan kaikkialle ennätä :-) – emmekä haluakaan.

  3. says: NelliL

    Todella mielenkiintoinen kohde ja varmasti vuosien aikana tottuvat turisteihin, aika mielenkiintoisia juonenkäänteitä teillä ollut matkassa :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentista! Tällä kertaa matkassa oli hetken verran hiukan jännitystäkin, mutta eipä meillä näinkään jännittävää matkoilla useimmiten ole.

  4. Olipa mielenkiintoinen kierros. En ole koskaan ajatellut matkustavani Angolaan, mutta mielelläni luin tarinaasi. Noitten rikkaitten valtioitten varallisuuden epätasainen jakautuminen saa minut aina näkemään punaista, mutta se on realismia niissä maissa.
    Siellähän on paljon katsottavaa. Ja nuo rantabulevardin pilvenpiirtäjät ovat upeita. Rahaa on. Ja Tuntematonkin sotilas on rantabulevardilla, komea muistomerkki.
    Kiitos esittelystä. Vähän tiesin Angolasta, joten nyt sain siihen vähän lis” tuntumaa.
    Mukavaa viikonloppua.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Tuula! Niinhän se taitaa olla, että ainakin lähivuosina Angolassa käyvät lähinnä ne hiukan ainakin maabongarihenkiset matkailijat, jotka ovat jo odottaneetkin sen avautumista. Itse asiassa olin yllättynyt kun kuulin, että Angola oli esillä Suomessakin matkamessuilla.
      Surullinen historia tuolla maalla pitkään jatkuneen sisällissodan muodossa, mutta ehkä nyt vähitellen mennään eteenpäin, myös mainitsemassasi varallisuuden jakautumisessa.

  5. Komppaan aiempia kommentoijia eli (ainakaan ihan heti) en kyllä Angolaan tule matkustamaan. Tästä huolimatta postausta oli ihan kiva lukea jännittävine käänteinen. Teillä ilmeisesti olikin melko kiire koko ajan? Tai sellainen kuva jäi :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Eve! Länsi-Afrikan kiertomatkamme oli rytmitykseltään vähän epätasainen, mm. Beninissä ja Norsunluurannikolla tuntui, että rantapäiviä oli turhankin paljon, mutta sitten taas jossain muissa kohdissa lisäpäivät olisivat olleet tavallaan tarpeen, mutta toisaalta matka kesti nytkin jo melkein kuukauden ja oikeastaan mieluummin lepäämme kotisohvalla kuin rannalla, joten ihan hyvä näin :-)

  6. Jälleen hurjan mielenkiintoinen matkakohde teillä! Jäin vain tuijottamaan tuota violettia auringonlaskua, aivan taianomaisen kaunis. Angola ei heti seuraavana listalla itsellä ole, mutta voisin hyvin kuvitella matkustavani tuonnekin, kunhan bucket listani ylimmät kohteet on jo nähty :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Jenna! Tuolla venekerhon terassilla iltaa istuessamme meilläkin tosiaan tuon auringonlaskun kohdalla ruokailu keskeytyi hetkeksi, kun huomasimme miten aurinko kultaa vastarannan rakennukset.

  7. Olipas mielenkiintoista uppoutua postaukseen näinkin eksoottisesta kohteesta. Kauniiltahan siellä näyttää! Ja muutaman vuoden kuluttua palvelut ovat taatusti jo paljon kehittyneet – vaikuttaa siltä, että paljon rakennetaan tällä hetkellä. On ollut varmasti kuumottava tilanne joutua poliiseille selittelemään kuvaamistaan, mutta ehkä tämä episodi tosiaan opetti heillekin jotain :). Sinun pitäisi kyllä kirjoittaa kirja kaikista näistä reissuista, sen verran paljon olette kokeneet (:!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mirka! Näinhän se on, että kun usein hakeudumme aina uusiin ja uusiin kohteisiin, niin vähitellen useimmat niistä alkavat olla vähän eksoottisiakin. Ja onneksi tuo episodi paikallispoliisin kanssa päättyi ihan hyvin.

  8. says: Minna / Honuanui

    Kiva lukea Angolasta, josta en aiemmin ollut vaivautunut ottamaan selvää. Sen verran kuitenkin kiinnostaa, että Angolan esite tarttui matkamessuilta mukaan ja uusimpaan listaani vielä käytävistä maista se myös pääsi. En tiedä onko Etelä-Afrikasta hyviä yhteyksiä sinne. Etelä-Afrikkaa tullaan jossain kohtas koluamaan vielä enemmän. Tai sitten mennään Sao Tomesta, niinkuin tekin. Se kuulosti blogissa myös mielenkiintoiselta. No nähtäväksi jää…

    1. says: Pirkko

      Kiitos Minna! Mukava kuulla, että joku oikeasti tutustui Angolaan matkamessuillakin, sillä kevyesti asiaa muilta matkabloggaajilta kysellessäni juuri kukaan ei tainnut olla maata huomannutkaan, Sinua (ja Reissu-Jania) lukuunottamatta. Mutta te olettekin näitä maabongauskärpäsen puremia, enemmän tai vähemmän :-)

  9. Olen jutellut portugalin tulkin kanssa Angolan asioista ja hän sanoi, ettei niissä joukoissa taistelleet edes tienneet, minkä puolesta he olivat sotaa käymässä. Toinen luonnehdinta Angolasta oli, että se on samanlainen kuin Peru. Tietyllä tavalla oppii, että tropiikissa pyörivät asiat aina omalla tavallaan. Sosialismi kuitenkin tekee Angolasta vähän muita maita kiinnostavamman.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Stacy! Demokratia, tasa-arvo ja korruptoitumattomuus on vielä kaukana useimmissa Afrikan maissa, mutta ehkä ne vielä siitä, vähitellen.

  10. Angolasta en tiennyt ennen tätä juttua juuri mitään, joten oli kiva lukea välillä jostain uudesta kohteesta, josta ei ole tehty kymmeniä postauksia. Aika hassu tuo välikohtaus poliisin kanssa. Siinä mielessä sen ymmärtää, kun kyseessä on maa, jossa ei ole turisteja juuri näkynyt.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Merja! Useammassakin maassa ovat tarkkoja valtion virastojen ym. kuvaamisessa, mm. Algeriassa jouduimme poistamaan kamerasta jotain kuvia. Mutta juuri tuolla kohdin tietääksemme ei sellaisia edes ollut.

  11. Angola kummittelee positiivisessa mielessä yhä mielessäni <3 Samalla en ehkä koskaan unohda sitä angolalaisnaista, joka kertoi minulle pakolaisleirillä 18 vuotta sitten paenneensa maasta 4 päivää 3 lapsensa kanssa ja yöpyneensä joessa päästäkseen pakoon julmuuksia, joita sisällissota oli heidän elämäänsä tuonut. Tuolloin tuntui äärettömän lohduttomalta. Mietimme, nousisiko Angola enää koskaan toimivaksi yhteiskunnaksi. Jotenkin siis ihanaa, että maa on hitaasti elpymässä<3 Tietenkin surullista, että vaurastuminen ja toipuminen on takkuilevaa ja epätasaista. Paljon upeita paikkoja kuitenkin nousemassa, kuten käy ilmi postauksestasi. Ja ehkä tämä kaikki vähitellen näkyy myös Luandan ulkopuolella ja infrassa. toivotaan <3 ps. Tuo poliisiepisodi kyllä taitaa kertoa kuitenkin, miten alkutaipaleella maa on yhä matkailijoiden ja turismin suhteen. Toivottavasti turvallisuustilanne kohenee nopeasti, sillä tosi asiassa se on vieläkin kirkkaampi tervetuloviesti turisteille kuin pelkät diplomaattisen ystävälliset tavat ja pahoittelut.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Eve! Käydessämme useammassa Afrikan maassa tällä samalla reissulla oli jännä nähdä miten bruttokansantuote näkyi katukuvassa. Luanda näyttää jo melko länsimaiselta kaupungilta, paikoitellen ainakin, joten eiköhän maalla ole ihan edellytykset kehittyä tuosta vähitellen parempaan suuntaan.

  12. Olipas mielenkiintoinen postaus! En kyllä muista, enkä usko, että olisin ikinä lukenut blogipostauksia Luandasta aiemmin. Todellisia matkakohtaamisia nuo tuollaiset tilanteet, joita teilläkin on ollut tässä paikallisten kanssa. Siis esimerkiksi tuo poliisin kanssa tekemisiin joutuminen. Onneksi selvisitte seikkailusta suht helposti, ja vieläpä anteeksipyynnön kera. Ne ovat niitä todellisia matkamuistoja nuo.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Paula! Angola avautui turisteille vasta alle vuosi sitten, mikä selittänee sen, ettei sieltä ainakaan suomalaiset matkablogit ole vielä juuri ehtineet kirjoitella. Mutta ainakin Luandassa ja ainakin päiväsaikaan meno tuntui nyt jo ihan riittävän turvalliselta, etenkin kun poliisejakin oli katukuvassa ihan riittävästi :-)

  13. Kiva lukea tarinoita vähän eksoottisemmista paikoista välillä. Aika erikoinen tapaus poliisipäällikön tapaaminen ja varsinkin sitä seurannut anteeksipyyntö. Afrikka on aina kiehtonut, mutta en ole vielä Pohjois-Afrikkaa pidemmälle päässyt etenemään. Ehkä joku kerta myös Angolassa aikanaan sitten.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Mikko! Tuo anteeksipyyntö osoittanee, että siellä matkailuliiketoimintaa virittelevät tahot ovat asiaansa paneutuneita ja haluavat saada homman toimimaan. Paikallinen matkanjärjestäjän oli myös kuulemma antanut palautetta lentokentälle siitä, että varsinaisten viisumien saanti passiin kesti niin kauan vaikka heillä oli kaikki tarvittavat tiedot jo etukäteen haettujen nettiviisumien (pre-authorization) myötä.

  14. says: Sandra

    Tätä postausta oli ilo lukea. Ihailen käytyjen maiden määrää ja erityisesti sitä, että kerrotte paljon myös monelle suomalaiselle täysin tuntemattomista kohteista. Erityisesti kohtaaminen poliisin kanssa oli mielenkiintoinen ja onneksi homma päätyi vallan hyvin.

    Itsekin matkamessuilla Afrikan osastot jäivät mieleeni positiivisessa mielessä.

  15. says: Pirkko

    Kiitos Sandra! Yhä edelleen uusia kohteita etsiessämme päädymme tietysti nyttemmin ainakin silloin tällöin turismin näkökulmasta harvinaisempiinkin kohteisiin – ja toki silloin mielellämme jaamme kokemuksiamme niistäkin.

  16. says: Tiina

    Hei Pirkko,
    kertoisitko mitä kautta hankitte viisuminne? Mitä maksoi ja pitikö maksaa samantien?
    Kiitos etukäteen!

    1. says: Pirkko

      Meille Aventura hankki viisumit, tai siis sen etukäteen tarvittavan hyväksynnän. Varsinaisen viisumin saimme Luandan kentällä. Viisumin hinta taisi olla 120 dollaria per nuppi, eli viisumiksi melko kallis.

  17. says: Amilcar

    Hei, olen aikeissa lähteä lähiaikoina Angolaan. Valitettavasti maasta on varsin vähän tietoa, mikä johtunee tähän saakka lähes olemattomasta turismista. Mikä tuolla on hintataso ravintoloissa? Kävellen liikkuminen Luandassa ilmeisesti nykyään ihan ok?

    1. says: Pirkko

      Kiitos kommentista! Hintatasosta en ihan tarkkaan osaa sanoa, vuodessa unohtaa paljon, mutta useinhan hintataso on enemmänkin tasovalinta: hienot hotellit ja ravintolat ovat kalliita myös Luandassa, vaatimattomammissa paikoissa on edullisempaa. Luandassa voi kävellä valoisaan aikaan, iltaisin liikuimme vaan takseilla, jotka kannattaa tilata, ei välttämättä ottaa lennosta.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *