Playa de Arinaga

Mauritanian matkamme alkoi yllättävästä paikasta, Arinagan rannalta Kanarialla.
Tarvitsimme lentoyhteyksien takia yhden yön Kanarialla ja etsimme lentokenttähotellia Las Palmasin kentän läheisyydestä, mutta eihän sellaista ole, joten päädyimme hiukan kauemmas, Arinagaan.

Arinagasta en tiennyt mitään, mutta myöhäisestä iltapäivästä aamuun, onko sillä väliä missä sitä on. Mutta Arinagapa yllätti oikein positiivisesti! Pieni vähän tuntemattomampi kylä eli omaa, pitkälti paikallista elämäänsä meistä, turisteista, välittämättä ja toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi yhdeksi illaksi. Jopa siinä määrin, että vähintään vitsailimme, että ehkä tänne pitää palata ensi talvena. Siis me, jotka olimme aikaisemmin olleet Kanarialla, Puerto Ricossa, viikon ja senkin yli 20 vuotta sitten.

Avenida Pescadores 57

Siinä missä Arinagan kylä yllätti positiivisesti, niin oli majoituksemmekin yllättävä!
Olimme varanneet Booking.comin kautta Casa Mar Azul -nimisestä paikasta kaksi huonetta, olimmehan matkassa kahden pariskunnan kokoonpanolla. Lentokenttäkyytimme jätti meidät sinisen talon eteen ja aikamme huhuiltuamme pääsimme talon muiden asukkaiden päästämänä sisälle ja saimme ohjeet soittaa majoituksesta vastaavalle, joka sitten ilmestyikin paikalle.
Ehkä Casa Mar Azulissa oli pari huonettakin vapaana, siltä aulasta käsin ainakin näytti, mutta syystä tai toisesta meille tarjottiin niiden sijaan majoitusta lähellä sijaitsevassa huoneistossa. Kovin hyvää selitystä tälle emme saaneet käännösketjua espanja – ruotsi – englanti pitkin, mutta edelleen asenteella, että yksi yö, samapa tuo, lähdimme kävelemään huoneistolle.

Osoitteessa Avenida Pescadores 57 meitä odotti kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö ja kylpyhuone – ja merinäköala! Ok, menetimme yhden kylpyhuoneen, mutta siis, yksi yö ja olimme kaikki toisillemme tuttuja jo useamman vuoden takaa. Lähes talon alakerrassa oli vielä pieni supermarket, joten saimme helposti hankittua aamiaistarvikkeet ja illan juomat jääkaappiin ennen kuin lähdimme tutustumaan varsinaiseen Playa de Arinagaan, siis rannalle.

Rantabulevardilla auringonlaskun aikaan

Laskeva aurinko värjäsi mainittavan siistin rantabulevardin pinkein sävyin. Rantabulevardin penkeillä meitä luultavasti pysyvämmät kylän asukkaat istuivat iltaa ja itse rantabulevardilla reippaammat juoksivat meitä vastaan tai ohitsemme. Lukuisat sinikeltaiset kuntoilulaitteet olisivat mahdollistaneet monipuolisen lihastreeninkin.

Auringossa kimaltelevasta merestä erottui ensin pientä poikaa esittävä patsas ja vähän myöhemmin laiturilla istuva onkiva mies paljastui sekin patsaaksi. Auringonlasku keräsi laiturille pienen joukon kyläläisiä, mutta päätellen siitä, että vain me yritimme ikuistaa ympäristömme kameroilla tai kännyköillä, he kokoontuivat tänne ehkä joka ilta.

Auringonlaskun jälkeen söimme illallisen Miramar-ravintolassa. Ravintolan ruokalistalla oli ehkä hiukan enemmän vaihtoehtoja kuin mitä oikeasti saattoi valita, mutta löysimme itse kullekin mieluisan vaihtoehdon ja pidimme niitä hyvin toteutettuina. Jälkiruokien vaihtoehdot olivat supistuneet pariin saatavilla olevaan vaihtoehtoon, mutta crème brûlée toimii aina.

Paluu Arinagaan?

Tutustuimme Arinagassa käyntimme myötä kevyesti Kanarialla kolmatta talvea talvehtivaan suomalaispariskuntaan ja he kehuivat meille ”kyläänsä” estottomasti – ja ilmeisesti siis kokemuksella.
Arinagan ilmasto on useimmiten suopea vaikkei se Gran Canarian etelärannalla olekaan ja tosiaan, kylässä ei ole isoja hotelleja eikä siis juurikaan turisteja.

Pitäisiköhän sitä, oikeasti, poiketa Kanarialla vielä jonain toisenakin talvena? Ja viettää osa ajasta juuri Arinagasta? Huoneisto osoitteessa Avenida Pescadores 57 oli sekin ihan kiva – tosin en kyllä tiedä, että miten sen toisen kerran edes varaisi, Casa Mar Azulin tiedoissa sitä ei Booking.comissa näytä olevan, mutta ehkäpä sen kautta varauksen kuitenkin pystyisi jotenkin tekemään.