Nouakchott, Mauritania – koe ainakin nämä

Mauritania

Muutamat päivämme Mauritanian pääkaupungissa Nouakchottissa käsittivät koko päivän kestäneen opastetun kaupunkikierroksen, omatoimisen päivän, jonka vietimme mm. paikallisilla markkinoilla ja illallisen samaan aikaan samassa kaupungissa sattumalta olleiden suomalaisten ystäviemme kanssa.

Kaupunkikierroksen varasimme netin keskustelupalstalta saamamme vihjeen perusteella Mauritanian Best Tours -sivustolta.
Itse asiassa lähestyimme myös suomalaista aikaisemmin käyttämäämme matkanjärjestäjää Starlight Toursia asian tiimoilta, mutta he eivät, kuulemma, ehtineet asiaa järjestää vain kolmen viikon varoajalla. Näin jälkikäteen ajatellen hyvä, että eivät ehtineet, sillä heidän alustava ehdotuksensa olisi maksanut meille maltaita, sillä heidän mukaansa olisimme tarvinneet (turvallisuussyistä) valtion ja kansainvälisten organisaatioiden käyttämiä autoja 4 hengelle ja oppaalle 2 autoa á 800 euroa per auto + 250 euroa oppaasta, eli yhteensä 1850 euroa!
Mauretanian Best Toursin oppaan kanssa teimme kierroksen hänen hiukan jo rämällä autollaan, ahtautuen kaikki neljä samaan autoon ja maksoimme hänelle päivästä tippeineen 260 euroa.

Mauritania
Tyypillinen auto? Oppaamme auto oli kyllä tätä paremmassa kunnossa!

Tietysti, jos olisi sattunut jotain, niin tuo edullisempi hinta ei olisi meitä siinä vaiheessa ilahduttanut. Mutta toisaalta, käyttämiemme lähteiden ja näin jälkikäteen myös omien havaintojemme perusteella, Nouakchottin kaupunki ei vaikuttanut mitenkään erityisen vaaralliselta.

Kaupunkikierroksen perusohjelma sisälsi vaikka mitä, mutta keskitytään tässä jutussa olennaisiin, eli kameleihin, kalamarkkinoihin ja dyyneihin.

Kameleita ja muita eläimiä

Aloitimme kaupunkikierroksemme pitkällä matkalla kaupungin toiselle laidalle. Ohitettuamme vanhan lentokentän, joka nykyisin on osa Nouakchottin katuverkostoa, vaan tavallista leveämpi katu, oppaamme toteaa tämän tien vievän Maliin.

Keskustelemme hetken Mauritanian muista kohteista Nouakchottin ulkopuolella, erityisesti Chinguettin kaupungista, jonka vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohdekin. Chinguetti, kuten Ouadane, Oualata ja Tichitt, joiden kaikkien vanhat kaupungit ovat osa Saharan vanhoja kauppareittejä ja uskonnollisia keskuksia, sijaitsevat kuitenkin syvemmällä sisämaassa, josta ranskalaisetkin ovat sitä mieltä, ettei sinne nyt pitäisi lähteä ilman erityistä syytä. Lisäksi lähteminen edes Chinguettiin tarkottaisisi mennen tullen 7 tuntia tien päällä, joten tyydymme Nouakchottiin.

Mauritania

Lopulta käännymme pienemmälle tielle ja hetken kuluttua huomaamme olevamme keskellä kamelilaumaa. Olimme vierailleet kamelimarkkinoilla Saudi-Arabiassa, mutta siellä kamelit olivat aitauksissa ja tiet niiden välillä leveämpiä ja selkeitä. Täällä kamelit ovat kyllä jaloistaan kiinni maahan kiinnitetyissä tolpissa, mutta niitä tuntuu olevan yhtäkkiä joka puolella. Mutta oppaan mukaan voimme nousta autosta niitä kuvaamaan, ei mitään hätää! Jos pitkähkö matka hetkittäin epäilytti, että onkohan se kohteen arvoinen, niin kyllä se oli!

Mauritania kamelit Mauritania kamelit Nouakchott Top3 kokemukset Mauritania kamelit Nouakchott Top3 kokemukset

Mauritania kamelit Nouakchott Top3 kokemukset
Oppaamme Lemine asettui mielellään kuvaan

Kameleiden lisäksi näemme päivän mittaan tien päällä useampaankin otteeseen aaseja vetämässä rattaita. Kommentoidessani oppaalle, että meillä päin ei aaseja juuri ole, mutta hevosia jonkin verran, tosin niitäkin vain ratsastuksen vuoksi, hän toteaa käytännöllisesti, että aasi on halvempi kuin hevonen ja tarvitsee vähemmän ruokaa.

Mauritania

Vuohiakin toki on tien varressa milloin missäkin. Me kiinnitämme niihin välillä huomiota, mutta paikalliset tuskin huomaavat niitä, sen enempää kuin me esimerkiksi variksia tien varrella.

Mauritania

Poikkeamme myös samalla suunnalla pienessä eläintarhassa. Tai ehkä oikeampi nimitys olisi kotieläintarha. Lapsiperheet taitavat tulla tänne viikonloppuisin katselemaan strutseja, kalkkunoita ja kilpikonnia.
Hyvä näin, sillä etukäteen lukiessani, että kaupunkikierrokseen kuuluu myös eläintarha, pohdin hiukan, että minkähänlaisissa oloissa ne eläimet tällaisessa maassa ovat, mutta nähtyäni kalkkunaparven en ehkä sittenkään jaksa oikein olla huolissani niiden hyvinvoinnista – ja sitä paitsi, ihan hyväkuntoisiltahan ne kalkkunat näyttivät!

MauritaniaMauritania Nouakchott Top3 kokemuksetMauritania

Kameleihin palatakseni, niitä voi toki Nouakchottissa nähdä muuallakin kuin kamelimarkkinoilla. Kaupungin keskustassa ainakin hetkellisesti tyhjällä tontilla näimme niitä jonain päivänä ehkä kymmenen kamelin lauman verran. Ja Nouakchottin ja uuden lentokentän välisen tien laidalla niitä näkyi ainakin kymmeniä, luultavasti satoja.

Kalamarkkinat Atlantin rannalla

Etsiessäni ennen matkaamme kuvia Nouakchottista, niin monet niistä olivat värikkäistä kalastajaveneistä Atlantin rannalla, joten osasin odottaa värejä ja veneitä. Kauniista kuvista ihmiset oli usein rajattu pois, joten mielikuvissani ranta ei ollut niin mustanaan ihmisiä, mitä se alkuiltapäivästä oikeasti oli. Ensimmäiset veneet olivat jo palanneet mereltä ja kalasaaliita jaettiin ja pakattiin rannalla.

Mauritania kalamarkkinat Mauritania kalamarkkinat Mauritania kalamarkkinat

Jäihin pakattuja kalasäkkejä kuljetettiin rannalta autoihin työntökärryillä tai aasien vetäminä. Osa kaloista, ehkä etenkin suurimmat, myytiin rannan tuntumassa sijaitsevalla kalatorilla. Kalastus on edelleen yksi Mauritanian tärkeimmistä elinkeinoista. Kalastuksen ohella maa elää rautamalmista ja maataloudesta, täällä viljellään esimerkiksi taateleita. Jossain vaiheessa ehkä rannikon öljyn ja kaasun tuotantokin pääsee siinä määrin vauhtiin, että siitä on haastajaksi vaikka kalalle, mutta vielä tänään kalastajaveneet nostavat hopeakylkistä saalista merestä.

Mauritania Nouakchott Top3 kokemuksetMauritania

Ja ne veneet! Niitä oli merellä, rantaviivalla ja osa vaan rannalla. Ihan kaikilla veneillä ei kalasteta joka päivä ja tietysti veneet tarvitsevat välillä pientä kunnostustakin.

Mauritania kalamarkkinat Nouakchott Top3 kokemuksetMauritaniaMauritania

Teetä dyyneillä

Lounaan, shoppailun ja taidenäyttelyn jälkeen oli aika palata mauritanialaisen elämän juurille. Vain muutama kilometri kaupungista ja tien varren rakennuskanta muuttuu yksittäisiksi pieniksi rakennuksiksi, joiden takana on vaan … hiekkaa.

Oppaamme, Lemine, kehottaa meitä tutustumaan dyyneihin ja lupaa sillä aikaa valmistaa meille teetä.
Epäröin ensimmäisiä askelia dyyneillä, kuvittelen uppoavani hiekkaan, mutta nämä kantavat kulkijan siinä kuin kevättalvinen hanki, eli ei hätää. Irtohiekkaa toki on täälläkin ilmassa, kuten kaikkialla Nouakchottissa näinä päivinä.

Mauritania MauritaniaMauretania Nouakchott Top3 kokemukset

Teetä varten autosta kannetaan pahvilaatikossa pieni pussi mustia hiiliä, vesipullo, pari pientä teekannua, muutama lasi, teetä ja sokeria. Pienen peltisen tarjottimen suojassa hiilet saadaan syttymään ja vesi kiehumaan pienessä kannussa, kannu kerrallaan. Seuraamme oppaan näppärää työskentelyä hänen kaataessa vettä pullosta kannuun ja edelleen toiseen kannuun teen ja sokerin päälle ja lopulta muutamaan lasiin. Ensimmäiset meistä nauttivat lasilliset makeaa teetä ja kohta opas pesee lasit pyöräyttämällä niiden reunat hiekassa ja huuhtomalla ne sen jälkeen pienellä vesimäärällä ja kohta tarjolla on seuraavat lasilliset teetä.

MauritaniaMauritaniaMauritania Nouakchott Top3 kokemukset

Olisimme tietysti voineet tänäänkin nauttia paikallista teetä jossain ravintolassa, kuten edellisenä iltana, mutta jotain sykäyttävää tässä luultavasti vuosisatoja samanlaisena säilyneessä teerituaalissa täällä hiekalla on!

Artikkelin avainsanoja
,

26 kommenttia

    • Thanks! It was a good tour. You might not be the correct person to state it was fantastic as it was your tour 🙂 but, yes, we were happy with it!

  • Vau, nuo kalamarkkinat ja teehetki dyyneillä vaikuttavat miltei uskomattomilta! Inspiroivaa lukea ja katsella teidän blogia.

    • Kiitos kommentistasi! Vaikkakin olemme käyneet Afrikassakin monessa maassa, niin tämä oli kyllä taas ihan omanlaisensa. Afrikasta täytyy aina muistaa, että se ei ole yksi maa vaan manner, jossa on n. 50 maata.

  • Voi että, suosikkikaupunkini Nouakchott!

    Hyvissä hinnoissapa oli Starlightin kierros! Mukavaa, kun kerrotte näitä hintatietojakin, ne kun usein lukijoita varmasti kiinnostavat. Todella harva bloggaaja mainitsee niistä!

    Mauritania lienee Afrikan turvallisimpia maita. Heillä on siellä kunnon presidentti (olkootkin vallan kaapannut), joka panostaa käsitykseni mukaan paljon turvallisuuteen. On huhuja siitäkin, että olisi tehnyt diilin al-Qaidan kanssa, että jättävät maan rauhaan. 😀

    • Kiitos Anssi!
      Nuo Starlightin välittämät autot ovat siis samoja, joita viralliset tahot käyttävät ja ehkä siis ne siis ovat todennäköisesti siistejä, ehkä jopa panssaroituja 🙂 ja kuljettajat taitavat osata jopa englantia – ehkä käyttää tarvittaessa asettakin 🙂 – eli autojen osalta vertaillaan ehkä vähän omenia ja appelsiineja, mutta pärjäsimme nyt kuitenkin sillä “appelsiinillakin”.
      Tuosta turvallisuudesta vielä, emme sitten kuitenkaan lähteneet uhmaamaan brittien ja ranskalaisten matkustustiedotteita ja jätimme varsinaisen Saharan väliin, vaikka sekin varmaan olisi ollut mielenkiintoinen kokemus.

  • Olipas kaupunkikierroksien hinnoilla iso ero, mutta Starlightin välittämällä olisi autot lienee olleet turvallisempia. Mutta siitäkin huolimatta aikamoinen hinta.. Kalastusveneistä tuli mieleen Gambiassa näkemämme veneet. Ne olivat myös värikkäitä ja opas kertoi uuden veneen maksavan paljon, koska sen työstäminen vie niin paljon aikaa. Teerituaali kuuluu niihin kokemuksiin, joita ei muualla saa. Vaikka en itse pidä teestä, niin tuollaisessa paikassa minäkin nauttisin kupposen mielelläni 🙂

    • Kiitos Merja! Tosiaan taitaa Starlight pelata varman päälle, mutta koska olimme blogimme kautta saaneet etukäteen tietoa toiselta maassa äskettäin käyneeltä, että Nouakchott on ihan “normaalin” turvallinen, niin uskalsimme valita tuon paikallisen vaihtoehdon. Lisäksi tuo extraturvallinen vaihtoehto ei ollutkaan enää valittavissamme, sillä tämän matkan toteutimme hyvin lyhyellä aikataululla.
      Paikallinen tee on siinä määrin sokerilla & mintulla höystettyä, ettei sitä ehkei edes ihan Suomessa juotavaan teehen voi verrata 🙂

    • Kiitos Jaakko! Jos olisimme lähteneet Nouakchottin ulkopuolelle, niin turvallisuuteen olisi ehkä kannattanut panostaakin. Marokosta autolla Nouakchottiin tulleet ystävämme kertoivat ainakin, että tien varrella oli runsaasti pysähdyksiä, jossa tarkistettiin paperit. Ehkä sekin kertoo joltain osin turvallisuustilanteesta ja myös siitä, että siihen kiinnitetäänn huomiota.

  • Ai että, miten huikeaan paikkaan olette taas itsenne laittaneet. Tuo teehetki dyynien keskellä olisi kyllä ehdoton, mikäli tälle suunnalle päätyy. Tuli erittäin hyvä mieli tästä postauksesta. Niin rosoista, kaunista, autenttista.

    • Kiitos kommentista! Mauritania on kyllä häkellyttävän erilainen ajatellen miten lähellä se on Kanariaa.

  • Huikea kuvaus? Monessako Afrikan maassa olette käyneet? Afrikka on valtava. Sen yli lentäessä tuntuu, että se jatkuu ja jatkuu…

    • Kiitos Riitta! Olisiko niitä Afrikan valtioita nyt käytynä n. 25 tai lähemmäs 30, jos lasketaan Intian valtameren saaria mukaan. Mutta toinen mokoma vielä käymättäkin, eli valtioitahan Afrikassa on yli 50.

  • Teerituaali teki vaikutuksen tälläiseen vannoutuneeseen teen ystävään! Ja nuo kalastusveneet ja kuvat rannalta ovat hienoja. En ole vielä koskaan käynyt Afrikassa, on kiinnostava lukea sieltä erilaisia juttuja miettiessäni, millaisen matkan sitten joskus haluan tehdä.

    • Kiitos Katja! Aika uskomaton tuo “seremonia” oli sikäli, että hyvin pienellä varustuksella oppaamme tuon teen keskellä hiekkaa valmisti.

  • Olipa mielenkiintoista lukea tätä niin erilaista Afrikka-kokemusta kuin oma viikon takainen safariseikkailu oli. Tämä Mauritania tuntuisi minulle jo jonkinlaiselta extremeltä. Ja vau, kommentista huomasin, että teillä onkin jo lähemmäs 30 maata Afrikasta käytynä. Itsekin haaveilen nyt uudesta matkasta Afrikkaan, safarista tälläkin kertaa, ehkä Tansaniaan tai Botswanaan.

    • Kiitos Heidi! Sen jälkeen kun “safarimaat” on nähty, kerran tai parikin, niin Afrikassa riittää tosiaan paljon muutakin, ihan erilaista, nähtävää. Perinteiset safarimatkathan pitävätkin matkailijat aika tehokkaasti erossa Afrikan arjesta, kun kierretään lähinnä luonnonpuistoissa – ei tule “oikea” Afrikka sillä lailla iholle.

  • Minä olen näiden Mauritania-postausten suuri fani, sillä se on taas vähän diipimpi kohde. Eivät tainneet ihmiset arastella kameraa niin kuin Intiassa.
    Arvostan pientä teehetkeä. Jotenkin tuntuu, ettei tämäkään ole teekaupunki Haapajärven valikoimissa.

    • Kiitos Stacy! Toki täälläkin piti aina kysyä ensin, mutta hymy ja ystävällinen “Bonjour” tuotti usein kuvausluvan.

  • Aikamoiset turvavarustelut olisi pitänyt olla… kas kun ei panssaroitua autoa : )

    Aah. Kameli kemeleitä. Vauvakamelit on ihania. Ne isommat ei sitten enää ole yhtään mun mieleen.

    Egyptissä tekevät just samalla tavalla teetä ja kahvia. Hauska tapa. Kiva seurata sitä “näpertelyä”. Teillä opas putsasi lasit ihan OK, mutta pari kertaa olen nähnyt kun ukko pyöräyttää lasin kuivaksi kaapuunsa. Kun tiedän miten käyvät pissillä ja näen mihin kohtaan lasin kuivaa, niin juomahalut on kyllä silloin nollassa…

    • Kiitos kommentistasi!
      Mauritanian turvallisuustilanteen arvioiminen on ilmeisen hankalaa, sillä eri lähteet antavat siitä erilaista tietoa. Ranskalaiset kuitenkin arvioivat rannikon turvalliseksi ja sitä mieltä oppaammekin oli – ja suomalaispariskunta, joka tuli Nouakchottiin autolla Marokon suunnalta.
      Kameleiden, kuten muidenkin eläinten osalta, koirat ja kissat mukaanlukien, on minusta syytä ulkomailla ainakin olla aina varuillaan sen suhteen etteivät pääse kosketusetäisyydelle – ainakin Saudeissa varoiteltiin kamelien osalta paljon MERSistä.

  • Erityisesti nuo veneet ja dyynit veivät huomioni Mauretaniasta<3 mutta näin aktiivimatkaajana kiinnosti myös keskustelussa käyty fakta, että Mauretania olisi Afrikan turvallisimpia maita. Ihanko totta?! Jos pitää järkätä kalliit turvatut panssaroidut autot, ei mielestäni voi pitää Afrikankaan mittakaavassa pitää turvallisena vaan ihan normimeininki, eli hieman turvaton. Kiinnostaakin tietää, mikä on teidän rehellinen arvionne?

    • Kiitos Eve! En osaa arvioida tuota Danielin väittämää siitä, että Mauritania olisi Afrikan turvallisimpia maita. Ranskalaisten matkustustiedote rajaa rannikon, mm. siis Nouakchottin alueeksi, jonne voi normaalisti matkustaa, mutta mitä kauemmas sisämaahan ja Malin rajaa mennään, niin sitä vaarallisemmaksi maa käy, siis heidän mukaansa. Emme käyneet testaamassa 🙂
      Mutta Nouakchottissa liikumme (päivällä) myös ilman opasta ongelmitta eikä missään kohtaa mielestäni tullut edes sellainen olo, että tässä olisi jotain vaarallista.

  • Mahtavaa lukea juuri näistä turisteille tuntemattomimmista Afrikan maista. Minuakin arveluttaisi tuonne lähteä juuri turvallisuuden takia, ehkä myös hygienian. Mutta maalaisjärjellähän pärjää aina aika pitkälle missä tahansa, jos nyt ei ihan hulluille riskialueille säntää. Itseäni myös kovasti viehättää tuo afrikkalainen rosoisuus.
    Upean näköiset dyynit kyllä! Edesmenneen paljon matkustelleen isäni nimi sattui olemaan Mauri, ja joskus suunnittelemmekin puoliksi leikkimielellä matkaa Mauritaniaan. No, päädyimme sitten hieman kesympään paikkaan: Mauritiukselle. 😀

    • Kiitos Jenni! Kuten juuri tuossa Evelle vastasin, niin ainakaan pääkaupungissa ja rannikolla en olisi erityisen huolissani turvallisuudesta. En myöskään hygieniasta. Hyvässä hotellissa kaikki oli sen osalta kohdallaan, mutta tietysti joka puolella maailmaa, mutta ihan erityisesti Afrikassa, käsien pesemisestä on hyvä pitää huolta. Mauritaniassa tuo peseminen aina ulkoa sisälle tultaessa tulee kyllä ihan automaattisesti mieleen, sillä sen verran paljon hiekkaa siellä lentää koko ajan ilmassa!
      Söimme myös useammassakin ravintolassa kaupungilla, ongelmitta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.