Pohdimme hetken Peloponnesoksen retkeä hahmotellessamme, että yöpyisimmekö Nafpliossa vai Olympiassa. Olympia olisi ollut selkeämmin parin päivän kierroksen puolivälissä, mutta se vaikutti kaupungilta, joka nykyisin on olemassa Olympian arkeologisen alueen takia, eli siellä olisi vähän mitään muuta kuin hotelleja ja turisteja. Nafplio sen sijaan sijaitsi rannalla, vaikutti viehättävältä ja olihan se aikanaan ollut hetken aikaa (1830-34) Kreikan pääkaupunkikin ennen Ateenaa. Joten siitä huolimatta, että yö Nafpliossa tarkoitti ajokilometrien jakautumista melko epätasaisesti, jäimme Nafplioon.
Saavuimme kaupunkiin iltapäivällä, asetuimme taloksi Agamemnon-hotelliin, kurottelimme osittaisella merinäköalalla olevalta parvekkeeltamme näkymää kaupungin ykkösnähtävyydellen, Bourtzin linnalle ja lähdimme tutustumaan kaupunkiin.
Bourtzin linna
Bourtzin linna Nafplion edustalla saattaa olla Nafplion kuvatuin nähtävyys. Venetsialaiset rakensivat linnan 1400-luvulla ja se oli aikoinaan osa Nafplion suojamuureja. Teoriassa linnaan ja linnasaarelle pääsee veneellä Nafplion satamasta, mutta kesällä 2019 linna oli remontissa, joten tyydyimme ihailemaan sitä rannalta paristakin suunnasta – ja tietysti ylhäältä Palamidin linnoitukselta.
Palamidin linna
Nafplion kaupungin yläpuolella sijaitsee toinen venetsialaisten rakentama linna. Tämä rakennettiin vasta 1700-luvun alussa ja ottomaanien vallatessa kaupungin jo 1715 he jatkoivat linnoituksen rakentamista.
Linnoitukselle voi nousta kaupungista, kuulemme 915 askelmaa – ja jotkut kaupunkilaiset näyttivät käyttävän niitä kuntoportainaan. Mutta tänne pääsee onneksi myös autolla, toisin kuin Bhutanin Tiikerinpesälle, jonne päästäkseen ei ole muita vaihtoehtoja kuin kiivetä ylös. Alkuillasta linnoituksella näytti muutenkin olevan enemmän paikallisia kuin turisteja: linnoituksen kivimuurit näköaloineen näyttivät olevan suosittuja paikkoja istuskella viinipullon ja eväiden kanssa.
Ylhäältä on näkymät niin Nafplion kaupunkiin kuin Argoliinlahdelle.
Ilta ja aamu rannalla
Linnaretken jälkeen söimme rantaravintolassa pizzat ja joimme palan painikkeeksi sangriaa. Parempiakin gourmet-ravintoloita kaupungista varmaan olisi löytynyt, mutta emme olleet gourmet-ruoan tarpeessa, halusimme ennemmin nauttia Kreikan vielä lämpimästä kesästä ulkona laineiden liplatusta kuunnellen. Nafplio olikin sopivan pieni ja rauhallinen kaupunki siihen.
Nafpliosta, lisämääritteellä Manner-Kreikan romanttisin kaupunki, voit halutessasi lukea vielä lisää Tämä matka -blogin jutusta. Agamemnon-hotellin, jossa yövyimme valitsimme tämän jutun suosituksesta ja meidänkin mielestämme se oli ihan kelpo hotelli.
Vielä hetki rantaelämää
Agamemnon-hotellissa nautitun jos ei nyt ylellisen, niin ihan riittävän aamiaisen jälkeen, Peloponnesoksen kiertomatkamme kohti Olympiaa ja edelleen jo illaksi Ateenan jatkui. Theofilus, valokuvaajamme, oli majoittunut tahollaan, ja kaipasi aamukahvia ja ehdotti vielä ennen pitempää ajomatkaa poikkeamista kahvilla, rannalla – ja sopihan se meille, ei meillä mikään erityinen kiire takaisin Ateenaan ollut.
Rannalla ja pienessä rantabaarissa oli muutama ihminen ja pienellä parkkipaikalla muutama asuntoauto, mutta Ateenan – tai Nafplionkaan – ruuhkista ei ollut tietoakaan. Aika oli pysähtynyt tällä rannalla tähän aamuun. Onneksi emme tapaa innostua rantaelämästä – muuten siirtyminen takaisin autoon ja matkan jatkuminen Olympiaan olisi voinut olla vaarassa!
Me aloitimme Peleponneksen kiertomatkan maaliskuussa Napfliosta. Yövyimme Gambello Luxury Rooms‘ b&b paikassa, ihana paikka.
Kävelimme kahtena iltana Arvinitan rannalle ja istuimme illallisen jälkeen rantabulevardin baareissa. Oli kyllä kiva paikka!
Kiitos Marja! Rantabulevardilla oli kyllä lämpimänä kesäiltana illan pimetessä kiva tunnelma!
Omasta Napflion piipahdyksesta on jo niin piiitkä aika, etten edes muista varsinaisen lomakohteen nimeä (jossakin lähimaastossa bussimatkan päässä) ?. Mutta Napflion muistan hurmaavana ja juurikin romanttisena kaupunkina kauniine näköaloineen. Muistan myös upean loistohotellin, jonka terassilta noita näkymiä ihailimme – tapana oli jo tuolloin nautiskella luksuksesta lasillisen verran missä päin maailmaa hyvänsä. Omat majapaikat kun on yleensä varsin vaatimattomia.
Kiitos Maarit! Vaikka usein asummekin mukavastikin, niin välillä on tosiaan kiva käydä vielä hienommissa hotelleissa näköalan tai vaikka iltapäiväteen takia. Näin teimme Ateenassa poiketessamme Grand Bretagne -hotellissa, joka lienee yksi kaupungin ykköshotelleja, ellei juuri se ykköshotelli. Kivampi noin päin, kun asua hotellissa, jossa ei sitten olisi varaa aamiaiseen tai iltadrinkkiin, kuten jossain televisio-ohjelmassa joskus kerrottiin Dubaista: luksushotellit myivät öitä ylittämättömään tarjoushintaan, mutta asiakkaat eivät lopulta olleet tyytyväisiä, koska kokivat elämisen hotellin osalta tulevan ylettömän kalliiksi!
Naphlio on itselleni uusi tuttavuus, mutta näyttää ja kuulostaa mukavalta! Ja kuvat on ihania, tuovat Kreikan tunnelman lähelle.
Kiitos Arja! Jos Peloponnesosta kiertää, niin kannattaa kyllä varmistaa, että Nafplio osuu reitille. Mukavaa, jos pidit kuvistamme!
Onpas tutunnäköisiä paikkoja ; – )
Kiitos Anna! Osittain oli kyllä teidän ansiotanne, että pidin tuosta Nafpliosta yhtenä reittipisteenä tiukasti kiinni. Katsoimme tuolle suunnalle jotain muitakin retkivaihtoehtoja ja hylkäsin hetimmiten ne, jotka yöpyivät Nafplion ohittaen Olympiassa.
Poroksella käsin kävimme paikallisella retkellä myös mantereella ja tuossa kaupungissa. Hieno oli todella.
Kiitos Raija! Tuokin on juurikin mahdollista, lähteä saarilta retkelle mantereelle!