Pienten matkamuistojen koti

Talvipakolaiseksi Teneriffalle -matkablogissa on sivujuonena kirjoittajan nukkekotiharrastus.
Blogin hyvän joulun toivotus nukkekotikuvan myötä toi mieleeni matkailijaystäväni, jonka kotona olin myös nähnyt ison nukkekodin ja laitoinkin kuvan eteenpäin hänelle. Vastasi siihen, että ”Harmi, että sitä juuri kukaan ei näe.”

Jäin miettimään Pirjon nukkekotia, jolla on nimikin, Preston Manor, ja mietin, että ehkäpä se tosiaan ansaitsisi hieman näkyvyyttä, sekin.

Preston Manor hankittiin aikuisiällä, vaikka se tietynlainen lapsuudenhaave olikin. Talopaketti saapui kasana muovisia levyjä ja sen rakentamiseen ja sisustamiseen meni puhdetöinä vuosi. Ihan kuin oikeankin talon rakentamisessa, pintamateriaalien suunnitteluun ja hankintaan kului aikaa ja sen jälkeen maalaamiseen, tapetointiin ja lattioiden päällystämiseen. Miniatyyrikokoisista sähkötöistä puhumattakaan – täytyyhän talossa, Suomen talvessa, olla valot joka huoneessa.
Rakennusprojektin rinnalla mietittiin sisustusta ja tehtiin ensimmäiset huonekaluhankinnat.

Tarkkaan ottaen ensimmäinen hankinta oli tehty jo Barcelonassa. Hieno pöytäkello – ja kokoisekseen arvokaskin – hankinta käynnisti koko projektin.

Nukkekoti on ehkä vähän harhaanjohtava kuvaus Preston Manorista – nimensä mukaisesti kyse on kartanosta, jossa on huoneita neljässä kerroksessa: juhlasali, ruokasali, kirjasto, herrainhuone, rouvainhuone, lastenhuone – ja tietysti keittiö, apukeittiö ja tarvittavat varastotilat.

Pieniä esineitä maailmalta

Talon valmistuttua ja sisustuksenkin asetuttua paikalleen siitä tuli koti pienen pienille matkamuistoille.
Uudessa kaupungissa on kiva kävellä ja piipahtaa välillä matkamuistomyymälöissäkin, mutta paljon matkustavan kotiin ei kovin montaa Eiffelin tornia, mukia, juomalasia tai astiapyyhettä mahdu.

Jotkut päätyvät ostamaan jääkaappimagneetteja – toiset pienen pieniä esineitä nukkekotiin.

Pöytäkello sai seuraa miniatyyrikokoisista viskipulloista, jotka on täytetty oikealla viskillä. Viinipulloja, myös miniatyyrikokoisia on maailmalla paljon viskiä enemmän, yksittäisinä pulloina tai kokonaisina koreina.

Juhlasalin, jossa pöytäkellonkin paikka on, esineistö on kerätty niin Aasiasta kuin Euroopastakin. Kultainen norsupatsas on Thaimaasta ja seinällä olevat miekat Kiinasta.  Huoneen takaseinällä olevan vitriinin kätköissä on pienen pieniä esineitä Ranskasta, Saksasta, Sveitsist, Kreikasta, Intiasta ja Malediiveilta – ainakin.

Vierailin ystäväni luona – ja siis Preston Manorissa – joulun alla. Ruokasalin nurkassa kimalteli joulukuusi ja muutama pakettikin oli kuusen alla. Eteisessä vielä muutama lisää, postissa tulleita. Keittiössä näkyi pellillinen joulutorttuja.
Pääsiäisenä varmasti pääsiäistiput lennähtävät taloon!

Mutta juhlista talon ylelliseen arkeen: Makuuhuoneen nurkassa komeilee kaunis Kiinasta hankittu pandakuvioinen rasia ja lastenhuoneessa on, tietysti, Preston Manor pienoiskoossa, siis nukketalo! Kylpyhuoneen hyllyillä pastellinväristen kylpypyyhkeiden värit ovat tarkkaan harkittuja. Katutason palvelijanhuoneen sisustus on maanläheisempää, mutta mukavasti palvelijatkin tässä talossa asuvat.

Talon pienen pienet esineet, joista ihan kaikki eivät ole peräisin matkoilta, osa on myös hankittu nukkekotiesineitä myyvistä liikkeistä ja nettikaupoista, ihastuttavat, kuten vaikka kirjoituskone ja sen puoliksi kirjoitettu arkki tai ompelukori kaikkine pienine tarvikkeineen. Tämä on ihan oma maailmansa!

Preston Manorissa ”asuvat” ihmiset

Asukkaita Preston Manorissa ei näy – tämän talon asukkaat ”asuvat” Preston Manoria ympäröivää omakotitaloa, silloin kun eivät ole jossain päin maailmaa keräämässä uusia kokemuksia ja tekemässä uusia hankintoja kartanoon.
Tila alkaa kuitenkin loppua kesken ja haaveissa olisikin pieni laajennus: saisi tilaa vaikka kahvilalle, kaikkia kartanoa ihailemassa käyviä turisteja varten, lelukaupalle ja autokorjaamolle. Yläkertaan vaatimaton asunto vaikka kahvilanpitäjälle ja mekaanikolle.

Ihan tyhjäksi talo ei omistajien matkojenkaan ajaksi jää, miniatyyrikokoiset koirat ja kissa jäävät talonvahdeiksi. Perheen oikea koira muuttaa matkojen ajaksi kakkoskotiinsa, perheen tyttären luo.

Erilainen valokuvauskohde

Muutama sana nukkekodin kuvaamisesta. Pääosa tämän jutun kuvista on otettu vuoden pimeimpään aikaan huoneessa, jossa päivänvaloa ei liiemmälti ollut. Isokokoista kartanoa ei luonnollisesti niin vaan siirrellä. Käytin kuvaamiseen 25 mm / 1.7 -objektiivia ja pientä rengasvaloa. Käytin isoa aukkoa ajatellen, että valo varmasti riittäisi, mutta vasta jo kuvaussession jälkeen totesin, että olisi kannattanut tarvittaessa nostaa ISO-lukua ja käyttää pienempää aukkoa, sillä monen kuvan syväterävyys meni näillä asetuksilla liian lyhyeksi sillä suhteessa pienten esineiden kokoon nukketalon huoneet olivat kuitenkin syviä. Oman osansa kuvaussessiossa näytteli tietysti myös se, että kuvaamisen lomassa juttelin, tietysti, koko ajan ystäväni kanssa niin nukkekodista kuin kaikesta muustakin, eli en keskittynyt asiaan siinä määrin kuin näin erilaiseen kuvauskohteeseen olisi pitänyt keskittyä!