Tulimme valinneeksi reitiksi Espoosta Punkaharjulle vitostien Mikkelin kautta Juvalle asti ja siitä edelleen Savonlinnan kautta Punkaharjulle. Ei ihan välkyin reittivalinta kesällä 2020 ajatellen sitä, että Mikkelin ja Juvan välille rakennetaan moottoritietä ja liikenne kulkee milloin milläkin puolelle tietyömaata maksiminopeudella 50 km tunnissa.
Mutta viime kesänä ajoimme Savonlinnaan Lappeenrannan kautta ja paluumatkalla ohitimme Mikkelin kiirehtiessämme yöksi Hyvinkäälle asti, joten nyt oli Mikkelin vuoro. Tai ei nyt oikeastaan Mikkelinkään, sillä pysähdyimme Mikkelin keskustassa vain Kivisakastilla. Oudot nähtävyydet meillä, vai mitä?
Kivisakasti päätyi listallemme Hesarissa juuri ennen lähtöämme ilmestyneen Aake Kallialan 70-vuotishaastattelun myötä, joka päättyi kivaan kuvaan Kivisakastin ovella. Kivisakasti sijaitsee keskellä Porrassalmenkatua Mikkelissä ja on vanhan kirkon kivinen sakastiosa, joka säilyi kirkon tuhoutuessa. Kiviset seinät ovat alkuperäisiä.
Kenkävero
Kenkäveroon pysähdyimme paitsi yleistä uteliaisuuttamme paikkaa kohtaan myös siellä tänä kesänä olleen makrameenäyttelyn takia. Teoriassa olen kiinnostunut käsitöistä ja aikoinaan olen niitä nykyistä enemmän väkertänyt itsekin, mutta sittemmin harrastus on jäänyt vähemmälle, kun olen oivaltanut, että käsityöt ja sisustus- tai vaatemakuni eivät oikein kohtaa. Vaatteiden osalta ongelmana on vielä, etten siedä juurikaan villaneuleita ja puuvillaneuleista itse toteutettuina tulee helposti liian paksuja.
Kenkäverostakin selvisin ostamatta yhtään makrametyöohjetta tai tarviketta, mutta ihan kiva niitä töitä silti oli katsella. Etenkin taiteen ja käsityön rajalla, jos sellaista nyt on, olevia makrameella toteutettuja ulkotiloihin sijoitettuja leninkejä.
Makrameenäyttelyn ohella kiertelimme muutenkin kevyesti Kenkäveroa, mutta vaikka kaunista designia oli kaunista katsella, niin mitään oikeasti tarpeellista emme löytäneet, mikä ei nyt sinänsä ollut ihmeellistä, sillä eihän näihin tällaisiin paikkoihin edes voisi tulla etsimään jotain tiettyä esinettä, sen verran satunnaista, vaikkakin kaunista, tarjonta on.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka Kenkävero äkkiseltään vaikuttaakin turistirysältä, niin kyse on vanhasta pappilasta ja sen ulkorakennuksista, joihin kaupat ja galleriat ovat asettuneet. Paikoitellen paikan yli 500 vuotinen historia pilkistää tavarapaljouden takaa. Pappilana päärakennus toimi aina vuoteen 1969 asti.
Vanhaan pappilaan sijoittuva Kenkäveron ravintola vaikutti ruokalistansa perusteella ihan kelvolliselta lounaspaikalta, mutta olimme vähän suunnitelleet syövämme lounaan Tertin kartanossa, joten jätimme väliin. Ei ehkä olisi kannattanut, sillä Tertin kartanon seisova pöytä osoittautui liian tukevaksi lounasvaihtoehdoksi tilanteessa, jossa tiesimme olevamme illalla menossa kolmen ruokalajin illalliselle.
Makrameen tekijöitä, ihan ammatillisessa mielessä, löytyy muuten matkabloggaajienkin joukosta. Azoreille muuttaneen Johannan yrityksestä voit halutessasi lukea lisää tästä – ja jutusta löytyy tietysti myös linkki hänen verkkokauppaansa:
Tertin kartano
Pienen, luultavasti tietöiden aiheuttaman, navigaattorisekoilun jälkeen löysimme itsemme seuraavasta kohteesta Mikkelin liepeillä, eli Tertin kartanosta. Tukevalle, veikkaisin, lounasbuffetille löytyi ihan mukava vaihtoehto paikan kahvilasta. Kahvilassakin oli tarjolla buffet, mutta kevyempi versio siitä, mutta tällä kertaa paahtopaistileivät veivät voiton – mustikkaleivoksella täydennettyinä. Lounaan olisi voinut halutessaan nauttia myös kahvilan takana olevassa puutarhassa, johon oli sijoitettu pöytiä hienosti myös ihan keskelle kukkaistutuksia.
Pieneen muotiliikkeeseen houkutteli puutarhan toisella laidalla oleva pullosoitin, jota piti tietysti käydä kokeilemassa ja kun siitä oikeasti oli enää kivenheiton matka sekalaista muotia myyvään pieneen kauppaan niin miksi ei. Karu arki -paidat pakottivat hetkeksi pysähtymään, josko … Mutta ehkei nyt kuitenkaan, ei tämä arki niin karua ole. Läheisestä lahjatavara- ja herkkumyymälästä mukaan tarttui jo pieni ostoskin: vadelmapippuri vaikutti kokeilemisen arvoiselta mausteelta, etenkin kun se oli ovelasti pakattu lasiseen koeputkeen!
Tertin kartanoon olisi voinut jäädä yöksikin ja päivällä monenkin matkalaisen kansoittama kartanoalue olisi luultavasti kivasti rauhoittunut iltaan, mutta emme tajunneet tätä Itä-Suomen kierrosta suunnitellessamme, joten jatkoimme matkaa Punkaharjulle.
Me jatkoimme Mikkelista yöksi Hotelli Punkaharjuun, mutta jos ole jäämässä pitemmäksi aikaa Mikkelin seudulle, niin lisää vinkkejä löytyy vaikka Walleni.us -blogin jutusta Syyslomalle Mikkeliin – Tässä kymmenen syytä lähteä.
Voit myös halutessasi katsoa nämä kymmenen syytä videon muodossa:
Kesäreissu harmituksia usein ovat nuo tietyömaa. Miksi niitä aina osuuksiin eteen. Kiva nimi paikalla Kenkävero. Siellä voisi kuvauksesi perusteella pistäytyä.
Kiitos Sari! Jos taukopaikkaa tuolla suunnalla joskus kaipaat, niin Kenkävero ei ole huonompi valinta. Tauko voi kyllä vähän venähtää :-)
Käytiin Mikkelissä museoissa päiväretkellä mökiltä – enpäs ollenkaan tajunnut, että siellä on tuollainen Tertin kartano, jossa olisi pitänyt käydä. Vaikutti kovin kiinnostavalta. Mutta jääpähän sitten ensi kesän retkikohteeksi
Kiitos Tuuli! Kiva taukopaikka tuokin – ja tosiaan, siellä voi halutessaan vaikka yöpyäkin.
Tertin kartanon ruuat on niin hyviä, ai että! Kävin täällä kesällä ja silloin haaveilin, että olisi ihanaa tulla joskus yöksi tänne.
Ostimme juuri kesämökin Mikkelin läheltä, joten veikkaampa että vuosien varrella tulee käytettyä kaupungin palveluita. Mökkikauppoja tehdessä saimme toivoa mieleisen lahjakortin johonkin Mikkelin ravintolaan, toivoin juuri tuohon Kenkäveroon. Hitsi kun tuo makramenäyttely on vain elokuun loppuun saakka, olisin voinut käydä ottamassa inspiraatiota itselle. :)
Kiitos kommentistasi! Kyllä molemmat, niin Tertti kuin Kenkävero ainakin yhden vierailun arvoisia pysähdyspaikkoja ovat.